Päivi Kannisto

Vuoden 2008 Finlandia-palkittu romaani on fetisismin juhlaa. Siinä sukkahousut kimmeltävät ja sifonkihuivit huljuvat. Sofi Oksasen Puhdistus (WSOY, 2008) kertoo 90-luvun alun Virosta . Maa on juuri irtaantunut Venäjästä ja lännestä virtaa haluttuja tuotteita, kuten töllöjä, kahvia ja sukkahousuja. Epävarmuus kuitenkin kaihertaa. Poljettava Singer on sittenkin parempi kuin uusi, sillä sähkön jakelusta ei ole takeita.

All about French Cheese | Historia | Tyypit | TOP 10 | Kulttuuri | Ruokapöytä | Tuotekehitys | Resepti Valmistimme tohtorska Santerin kanssa sinulle joululahjaksi virtuaalisen juustomatkan Ranskaan tutustuttuamme maan runsaaseen herkkuvalikoimaan. Ranskassa on vanhan sanonnan mukaan juustoja vuoden jokaiselle päivälle (un fromage par jour de l’année). Lausahdus on vaatimaton, sillä juustolajeja on tuhatkunta. Ranskan presidentti Charles de Gaullen tiedetään kysyneen, miten sellaista maata voi johtaa, jossa on niin käsittämätön määrä juustoja (Ernest Mignon: Les Mots du Général , 1962).

Äänikirjat ovat Yhdysvalloissa suosittuja eikä tämä johtune pelkästään amerikkalaisten lukutaidottomuudesta. Ne nimittäin mahdollistavat tärkeille ja kiireestä kärsiville ihmisille monen asian tekemisen yhtä aikaa. Kirjoja kuunnellessa voi ajaa autolla, lenkkeillä, istua kokouksessa, käydä anopilla kylässä tai vaikkapa väkästellä puutöitä. Kirjatohtori ei ole ultratehokkuuden ystävä, vaan suosittaa äänikirjoja laiskotteluun. Kuunnellessa voi oikaista oblomovilaisittain sängylle ja lepuuttaa silmiä näytön ja töllön tuijotuksesta. Mikä vapaus olla tekemättä yhtään mitään, vallankaan tuottavaa. Kärsi, kansantalous !

Henning Mankell näyttää, että Ruotsissa uskalletaan irvistellä kansankodille, vaikkakin vienosti. Riian verikoirat (Seuil, Pariisi, 2003. Alkuteos Hundarna i Riga , 1992.) on Mankellin toinen komisario Wallander-tarina. Kurt Wallander on keski-ikäinen, tavallinen ruotsalainen mies, joka kärsii vuoden takaisesta avioerostaan , paniikkihäiriöstä ja elämän tarkoituksettomuudesta . Kun Ruotsin rannikolle ajelehtii kaksi ruumista, pikkukaupungin mies joutuu mukaan latvialaiseen rikostutkintaan.

Lama on alkanut lisätä työttömyyttä ja konkursseja, vaikka sen ei edes pitänyt tulla Suomeen. Tilanteesta nauttivista voidaan käyttää yhteiskuntatieteistä tuttua ja asian nätimmäksi tekevää termiä prekariaatti . Kirjatohtori kuuluu tähän väestöryhmään. Prekariaatti tulee latinan sanasta precarius , joka tarkoittaa rukoilemalla tai kerjäämällä saatua, armosta annettua sekä epävarmaa ja peruutettavissa olevaa, epävakaista. Nyky-Suomessa prekariaattiin luetaan työttömät ja epätyypillisesti työtä tekevät sekä epävarmassa taloudellisessa tilanteessa elävät. Esimerkiksi kirjailijat , taiteilijat, akateemiset pätkätyöläiset, yksinhuoltajat, opiskelijat ja työttömät kuuluvat prekariaattiin.

Venäläisen Viktor Pelevinin tietokonepeliä kuvaava kirja vie Minotauruksen labyrinttiin. Romaani The Minotaure.com (Flammarion, Pariisi, 2005. Alkuteos The Helmet of Horror , Canongate Books, 2005. Suomennettu nimellä Kauhukypärä ) on verkkokeskustelu eli chat, johon osallistuu kahdeksan henkilöä. He huomaavat olevansa labyrintissa pelin sisällä.

Michel Houellebecqin Mahdollinen saari on kirja kuolemanpelosta apokalyptisissa lavasteissa. Kirjailija Houellebecqillä on maine, jonka veroisesti hänen on kirjoitettava. La possibilité d'une île (Fayard, Parisi, 2005. Suomennettu nimellä Mahdollinen saari ) täyttää odotuksia edellisistä kirjoista tuttuun tapaan. Taas ollaan kulutusyhteiskunnan ytimessä tavoittelemassa rikkauksia, ympärillä aina himokkaita ja miesten haluille omistautuneita naisia.

Kirjoja voi lukea moneen tarpeeseen: päteäkseen muille syvällisillä analyyseilla, viihdyttääkseen itseään tai avartaakseen maailmankuvaansa. Kirjaston kirjoille on omat, erityiset lukuohjeensa kirjallisuudenlajista ja käyttötarkoituksesta riippumatta. Kirjastonkäyttäjänä sinulla on velvollisuus korvata yhteiskunnalta saamasi palvelu. Maksamiasi veroja ei lasketa, sillä ne eivät kuitenkaan riittäisi laadukkaiden palvelujen ylläpitoon. Tehtävänäsi on maksaa velka lukemalla kirjoja niin, että siitä on hyötyä myös muille.

Matkustimme Alicanteen ja meidät ryöstettiin. Suomalaisten suosima Espanja osoittautui maailman vaarallisimmaksi. Viides matkavuotemme alkoi lokakuussa. Ikäviä kokemuksia tai vaaratilanteita ei ole juuri tullut vastaan, vaikka olemme olleet Brasiliassa favelassa, Etelä-Afrikassa slummeissa, Balilla pommi-iskujen aikaan, Thaimaassa vallankaappauksessa ja Venäjällä miliisi-mafian hyppyytettävänä.

Fiktiiviset omaelämäkerrat ovat trendikkäitä eikä ihme. Laji on mielenkiintoinen kyseenalaistaessaan keinotekoisen faktan ja fiktion välisen rajan. Bret Easton Ellisin Lunar Park (Alfred A. Knopf, New York, 2005. Suomennettu nimellä Lunar Park ) on huikea kirja. Se kertoo, kuinka Ellisistä tuli parikymppisenä julkkis, miljonääri ja morfiinijohdannaisten suurkuluttaja, mutta tämä on vasta prologi. Seuraa kääntymys. Vannoutunut poikamies menee naimisiin, tunnustaa poikansa ja muuttaa New Yorkin ulkopuolelle sievään lähiöön vain kokeakseen repsahduksen. Nämä puolentoista kuukauden tapahtumat kerrotaan yksityiskohtaisesti päivä päivältä. Kirja huipentuu Stephen Kingimäisiin kauhunhetkiin.

Jatkamme Sano se nätimmin -sarjassa asiakaspalvelusta. Nyt kun olet aiempien niksien ansiosta käärinyt kosolti tuohta, voit alkaa säästää itseäsi. Kaunistelematon totuus on se, että useimmat asiakkaat ovat ikäviä ja vaativia eikä heidän takiaan kannata vaivautua. Älä kuitenkaan huoli, sillä tätäkään sinun ei tarvitse sanoa suoraan. Kirjatohtori päästää sinut pahasta yhdellä ainoalla, nerokkaalla ilmaisulla. Siunattu kiire Asiakkaan kiusatessa sinua voit vedota resurssipulaan ja antaa ymmärtää, että sinulla ei ole aikaa eikä yrityksellä rahaa palvella häntä. Tämä on nykyaikaisista eufemismeista ehdottomasti kaunein ja käy selitykseksi mille tahansa. Voit vedota resurssipulaan, jos asiakas valittaa tuotteessa olevasta ilmiselvästä viasta ja esittää työläitä kehitysideoita tai jos sinua ei vain huvita palvella edessäsi seisovaa typerää pallinaamaa. Privaatissa voit resurssipulan ansiosta säästyä monilta kissanristiäisiltä, joita puoliso, lapset tai ystävät ehdottavat varastaakseen

Moni haikailee elämäänsä yksinkertaisuutta ja selkeyttä. Toteutus kuitenkin ontuu yhteiskunnassa, jossa taloudellisen kasvun on oltava jatkuvaa ja kaikkea pitää saada yhä enemmän. Kansainvälinen bestseller neuvoo kädestä pitäen, miten onnistua tavoitteessa. Tiki Kustenmacherin kirja How To Simplify Your Life (with Lothar J. Seiwert, McGraw-Hill, New York, 2004. Ei suomennettu.) on kiinnostava. Se lähestyy yksinkertaistamista seitsemästä ulottuvuudesta: tavarat, talous, aika, terveys, ihmissuhteet, elämänkumppani, itse. Nopeammin korkeammalle voimakkaammin -yhteiskunnassa aiheelle on tilausta.

Tietokoneeni ja suuri summa käteista ryöstettiin eilen Alicantessa, Espanjassa. Ensimmainen ryöstö neljän vuoden aikana matkustettuani yli 50:ssä maassa. Asiasanat: ryöstö, Alicante, Espanja, tietokone, käteinen.

Brändinimet eivät aina ole loppuun asti harkittuja, vaan ne voivat sisältää myyntiä haittaavia sivumerkityksiä. Vai mitä sanot kondomista, jonka nimi on Troijalainen? Troijalainen tunnetaan paristakin yhteydestä. Se tuo ensinnäkin mieleen antiikin tarun Troijan hevosesta, ylivertaisesta sotakeksinnöstä. Kreikkalaiset kätkeytyivät onton puuhevosen sisään ja onnistuivat ujuttautumaan piirittämäänsä Troijan kaupunkiin. Pahaa aavistamattomat troijalaiset vetivät hevosen itse muurien sisäpuolelle, koska luulivat sitä lahjaksi. Tapahtumia on kuvattu Vergiliuksen Aeneis -eepoksen 2. laulussa ja Homeroksen Odysseuksessa (VIII 493-).

Syväsukellus ranskalaiseen nykykirjallisuuteen johti lukemaan taas yhden romaanin, jossa käydään psykoanalyytikon vastaanotolla. Lisäksi tilitetään elämän miehistä. Camille Laurensin Dans ces bras-là (P.O.L., Pariisi, 2000. Suomennettu nimellä Mieheni ) on mystifioiva kirja sukupuolieroista. Kertoja on hullaantunut miehiin, koska he ovat Toiseudessaan niin jännittäviä. Hän kuvaa muun muassa isänsä, miehensä, poikaystävänsä, rakastajansa, unelmiensa miehen, kollegansa ja terapeuttinsa.

Onko Kim Kardashian rockabilly -muusikko, gilmore girls , rap -artisti vai joku muu talent ? Mistä löytyvät Kansallismuseo , Madrid , Puola ja Suomen paras hernekeitto ? Entä hymyileekö Bob Dylan kuin Mona Lisa ? Sen kertovat julisteet , ei Disco ensemble eikä sähkön hintavertailu . Onko Kirjatohtoriin iskenyt dementia ? Ei sentään, vuorossa on ohjeita hakukoneita houkuttelevan blogin tekemiseen. Noudattamalla näitä ohjeita voit saada ennätysmäärän kävijöitä tai vähintäänkin pikaisia piipahtajia. Kirjatohtorin taannoinen juttu Tyllirimpsuisia alastonkuvia houkutteli epähuomiossa turhaan tuhansia alastonkuvista kiinnostuneita.

Belgialainen Amélie Nothomb on luonnonlahjakkuuden maineessa ja suoltaa tekstiä vaivattomasti, jopa neljä käsikirjoitusta vuodessa. Lukuvuorossa kirjat Vihollisen kosmetiikka ja Antikrista . Pienoisromaani Cosmétique de l'ennemi (Albin Michel, Pariisi, 2001. Ei suomennettu.) eli Vihollisen kosmetiikka kertoo Jéromesta, joka odottaa myöhästynyttä lentoaan lörpöttelevän häirikön, Textor Textelin, seurassa. Kirja rakentuu dialogille, jonka tarkoituksena on paljastaa täydellinen rikos ja murhaajan henkilökuva.

Kirjatohtorin niksissä opetellaan tunnistamaan oikeat kirjailijat. Jutun jatkeena on testi, jolla selvität näppärästi, kuinka vakavasti otettava kirjailija sinä olisit. Aloitetaan tutustumalla kirjailijan perustuntomerkkeihin. Aidon kirjailijan erottaa siitä, että hän elää työlleen toisin kuin virkaheitot kynäilijät . Mestari sulkeutuu aamulla työhuoneeseensa luomaan. Jos joku onneton uskaltautuu häiritsemään, kirjailija ärähtää ja ajaa tunkeilijan tiehensä.

Ranskalainen kohukirjailija Christine Angot kirjoittaa mielisairaudesta ja rakkauden hiipumisesta. Romaani Les Désaxés eli Häiriintyneet (Stock, Pariisi, 2004. Ei suomennettu.) kertoo pariskunnasta, joka työskentelee elokuvamaailmassa. Julkkisammatit ovat ranskalaisessa nykykirjallisuudessa suosittuja ja niitä käyttävät mm. Marie Laurens ja Michel Houellebecq. Missään näistä kirjoista ammatti ei tosin tuo lisäarvoa. Päähenkilöt voisivat yhtä hyvin olla opettajia , jolloin päästäisiin saippuaoopperamaisesta antiglamourista.

Kuuntele äänikirja   Lue kirjan tekstinäyte   Tilaa painettu kirja   Tietovisa Äänikirjat ovat käteviä käsitellä. Ne kulkevat vaivatta mukana, siirtyvät internetissä kaikkialle maailmassa ja vapauttavat muihin askareisiin. Voit kuunnella äänikirjaa esimerkiksi autoa ajaessasi ja juoksulenkillä. Kirjaa saa kuunneltua kätevästi puhelimella, MP3-soittimella, CD-soittimella ja tietokoneella. Viime syksyn uutuuskirjani, Kullattu kakkalapio , valmistui juuri äänikirjana Santeri Kanniston esittämänä. Mukana on myös pari itse lukemaani novellia. Kirja koostuu 23 tarinasta ja sen kokonaiskesto on 7 tuntia 47 minuuttia.

Yhdysvaltoja ja Eurooppaa uhkaa lama, mutta uutisten mukaan se kiertää Suomen kuin Tšernobylin ydinlaskeuma. Euforisia eufemismeja vai satumainen sattuma? Suomi on talousuutisten mukaan paratiisi, jonne kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden ongelmat eivät ylety. Vahingoniloisina seurataan, kuinka muualla varaudutaan pahimpaan ja kärsitään taantumasta: pankkeja kaatuu, asuntojen arvo romahtaa ja päivittäistavaroiden hinnat karkaavat käsistä.

Kirjatohtorin suuren suosion saanut Kirjat ja viini -sarja jatkuu, mistäpä muualta kuin viinikulttuurin kehdosta, Ranskasta. Tällä kertaa ei snobbailla, vaan metsästetään euron viinejä, joissa on paras hinta-päihtymis -suhde. Inflaation kurimuksessakaan Ranska ei petä. Euron litra -viinejä löytyy joka makuun, tosin useimmat tuontitavarana Espanjasta tai Italiasta, mutta on joukossa kotimaisiakin. Parhaat löytyvät valintamyymälöistä. Ulkomaalaiset ketjut ovat edullisimpia, etunenässä Lidl, joka on ranskalaisten mielestä köyhien kauppa. He ovat muutenkin karsastavinaan supermarketteja ja rehvastelevat ostavansa biotuotteita torilta . Tosin kun silmä välttää, ranskalaisen löytää Intermarchén jonosta korissaan esipaistettu patonki, teollinen juustopaketti ja kartongillinen halppisvinkkua.

Oikeus nautintoon on Ranskassa mediaa taitavasti pyörittävän kirjailijan, Michel Houellebecqin, kolmas romaani. Se on provokatiivisesta maineestaan huolimatta säyseä kirja, jonka aiheina ovat länsimaisen kulttuurin rappeutuminen ja rakkaus. Plateformen (Flammarion, Pariisi, 2001. Suomennettu nimellä Oikeus nautintoon ) päähenkilö Michel on nelikymppinen, naimaton Ranskan kulttuuriministeriön virkamies, joka on hieman pihalla. Omien sanojensa mukaan hän on elänyt ja matkustanut liian vähän. Saatuaan perinnön hän lähtee Thaimaaseen seksimatkalle ja jättää Pariisin peep-showt taakseen. Hän näkee inspiroivassa ilmapiirissä seksiunia, saa yöllisiä siemensyöksyjä ja tulee naisen kanssa liian pian.

Tämä testi ei toimi ilman javascript-tukea. Tervetuloa Kullattu kakkalapio -tietovisaan. Kun vastaat oikein seuraaviin kysymyksiin, saat palkinnoksi kirjasta sensuroidun novellin, joka kertoo thaimaalaisesta muslimipariskunnasta. Novellin nimi on Siunattu kaapu. Jokaiseen kysymykseen on yksi tai useampi oikeita vastauksia, mutta yksikin oikea vastaus riittää. Kun olet vastannut kaikkiin kysymyksiin, paina tarkasta vastaukset -nappia. Jos vastauksesi ovat oikein, saat palkinnoksi latausosoitteen, josta saat Siunatun kaavun. Vastausyritysten määrää ei ole rajoitettu, mutta hermojen säästämiseksi saatat haluta kurkistaa oikeat vastaukset Kullatusta kakkalapiosta . Huomaathan, että palkinto on tarkoitettu vain henkilökohtaiseen käyttöön. 1. Kuka on kirjassa seikkaileva Rokkistara? Ville Valo Maija Vilkkumaa Aki Sirkesalo Kaija Vilkkuvalo Kaija Koo 2. Mihin Kullattua kakkalapiota käytettiin Pätölässä? Koristeena palkintokaapissa Koirapuiston avajaisissa Tahtipu

Agota Kristofin timantti trilogia on joutunut Suomessa outoon valoon. Tarjolla on pelkkä johdanto, vaikkakin loistava sellainen. Kirjasarjan nerokkuus paljastuu kuitenkin vasta, kun kaikki kolme osaa on luettu. Agota Kristof on unkarilaissyntyinen, mutta nykyään Sveitsissä asuva ja ranskaksi kirjoittava kirjailija. Hänen maailmanmainetta niittänyt trilogiansa koostuu kirjoista Le grand cahier , joka on suomennettu nimellä Iso vihko (L'éditions du Seuil, Pariisi, 1986), La preuve eli Koe (1988) ja Le troisième mensonge eli Kolmas valhe (1991).

Kaksi dekkaria dialogin mestarilta, Elmore Leonardilta, nautittavaksi paperi- tai äänikirjana: Mr. Paradise ja Killshot . Mr. Paradise (William Morrow, New York, 2002. Ei suomennettu.) on Elmore Leonardin laajan tuotannon neljäskymmenes teos. Frank Delsa tutkii Mr. Paradisen ja hänen cheerleader-asuisen seuralaisensa, Chloen, murhaa. Epäilyksen varjo heittyy kahden muun paikalla olleen henkilön ylle: mustan palvelijan, Montezin, ja toisen maksetun seuralaisen, Kellyn.

Kuka enää osaisi kirjoittaa niin kuin pitää, ellei olisi Kielitoimistoa? Kielitoimistolla on tärkeä kansallinen tehtävä . Se vaalii oikeakielisyyttä ja suitsii vierassanojen invaasiota. Ensimmäiset muistikuvani instituutiosta liittyvät siihen, kun shortseista šortseista haluttiin tehdä lyhikset ja deodorantista pyöröraikastin . Sittemmin IT-alan termit tuottivat uusia, jännittäviä sanoja. Hiirestä esimerkiksi haluttiin paikanninrasia . Tiedätkö mikä on ikikieriö ? Vastaus löytyy lopusta.

Filosofi-isän ja malliäidin tyttären omaelämäkerrallinen romaani on aikamoinen oksennus. Kirjaa hauskuuttaa kuitenkin Ranskan ykkösnainen, Carla Bruni, joka seikkailee yhtenä keskeisenä henkilönä, vamppina ja Terminaattorina. Justine Lévyn romaani Rien de Grave eli Ei mitään vakavaa (Stock, Pariisi, 2004. Suomennosta ei ole vielä julkaistu.) on löyhästi naamioitu. Ranskalaiset tunnistavat vaivatta sen keskeiset, tv:stä tutut henkilöt. Päähenkilö Louise on kirjailijattaren alter ego, kuuluisien vanhempien neuroottinen tytär ja avioeron traumatisoima narkkari. Mies Adrien (Raphaël Enthoven) on jättänyt hänet Paulan (Carla Bruni) takia.

Bisneksessä asiakaslähtöisyys on eufemismi sille, että halutaan asiakkaiden rahat . Epätoivon ei kuitenkaan saa antaa näkyä, sillä kukapa haluaisi hengailla luusereiden kanssa. On parempi teeskennellä kovanaamaa tai kumppania. Kirjatohtori neuvoo miten. Yritysten ja asiakkaiden suhde on ongelmallinen, mikä näkyy suuressa eufemismien ja dysfemismi­en eli halventavien kiertoilmaisujen määrässä. Inhorealistisissa jätkäyrityksissä asiakkaita nimitetään pokiksi ja hoidoiksi , joilta viedään rahat. Pikkusievät putkat taas tekeytyvät kumppaneiksi ja nimittelevät asiakkaitaan omistajiksi .

Asiakaspalvelutesti on siirretty toiseen osoitteeseen: Asiakaspalvelu. Tiedettä, taikuutta vai talonpoikaisjärkeä?

Tilaa kirja   Asiakaspalvelutesti   Lehdistötiedote Yhdessä tohtorska Santerin kanssa kirjoittamani Asiakaspalvelu. Tiedettä, taikuutta vai talonpoikaisjärkeä? ilmestyi kauppoihin. Kirja on suunnattu markkinoinnissa, myynnissä ja asiakaspalvelussa työskenteleville, alaa opiskeleville ja esimiehille. Haluamme kiittää seuraavia henkilöitä, jotka auttoivat kirjan synnyssä: Pietro Albanese, Liisa Heinonen, Veijo Hämäläinen, Kenneth Karlsson, Katja Pihlaja, Ritva Piiroinen, Erno Räsänen, Juhani Sarsila, Arto Teräs ja Sami Vaara.

Fred Vargas (toiselta nimeltään Frédérique Audoin-Rouzeau) on yksi tämän hetken suosituimmista dekkarikirjailijoista Ranskassa amerikkalaisen Mary Higgins Clarkin ohella. Hän on keskiaikaan erikoistunut eläintieteilijä, joka on julkaissut kymmenkunta salapoliisitarinaa. Ceux qui vont mourir te saluent eli Kuolevat tervehtivät sinua (Éditions Viviane Hamy, Pariisi, 1994. Ei suomennettu) edustaa kirjailijan varhaistuotantoa. Juoni purkautuu siitä, kun Michelangelon piirustukset katoavat Vatikaanista. Ne ilmestyvät salaperäisesti markkinoille ja yhtä tarjotaan kuuluisalle asiantuntijalle, Henri Valhubertille. Kun mies murhataan, epäilykset kohdistuvat uhrin poikaan, joka kuuluu eriskummalliseen, Rooman keisarin nimeä kantavaan kolmikkoon: Claudiukseen, Neroon ja Tiberiukseen.

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja on ehdottanut nettikirjoittajien nimien rekisteröintiä. Häiriköt halutaan kuriin. Erinomainen ajatus, mutta kehitelläänpä sitä hieman eteenpäin. Internet voitaisiin tehdä luvanvaraiseksi niin, että ainoastaan Julkisen sanan neuvostolla olisi nettiyhteys. Kansalaiset voisivat kirjoitella siellä. Ensin katsottaisiin paperit, sitten poliisi ottaisi sormenjäljet ja sana olisi vapaa .

Lukuvuorossa on näppärä pikku kirja, joka johdattaa lukijan oudolla tavalla kiehtovaan maailmaan. Mark Haddonin The Curious Incident of The Dog In The Night-time (Vintage Books, Random House, New York, 2003. Suom. Yöllisen koiran merkillinen tapaus .) kertoo autistisesta Christopherista, joka on kuin nuorempi painos Dustin Hoffmannin esittämästä Sademiehestä (1988).

Pitihän se lukea: oppineen naisen kirjoittama muodikas ja myyvä tarina, jota kriitikot ovat tituleeranneet lukuromaaniksi . Käsite tuntuu yhtä hullunkuriselta kuin rytmimusiikki . Mitä ovat romaanit, joita ei ole tarkoitettu luettaviksi tai musiikki, jossa ei ole rytmiä? Virpi Hämeen-Anttilan teos Alastonkuvia (Otava, Helsinki. 2. painos 2004) sijoittuu yliopisto - ja taiteilijapiireihin. Tarina pyörii salaperäisen kuvataiteilijan, Aleksi Merikosken, ympärillä, jonka suitsutus sekä miesten että naisten suulla on hurmioitunutta.

Jutun voi kuunnella Ylen Kansalaismediakatsauksesta. Ranskalainen ystäväni Esther on Suomi-hullu ja opiskelee kieltä omin päin. Avitin opintoja ja valotin Suomi-kuvan toista puolta . Maa kun ei ole vain matkailumainosten Lappia, revontulia ja lumilautailua. Esther opiskelee kieliohjelman avulla, jonka oppikirja on nimetty kutsuvasti: Le Finnois sans peine (Assimil, Chennevières-sur-Marne) eli vaivatta suomea. Ranskalaisia motivoidaan opiskeluun toteamalla, että suomen kielioppi on kotimaista huomattavasti helpompi: ei ole sukuja tai artikkeleja ja verbitkin taipuvat yksinkertaisemmin ilman subjunktiivia ja futuuria. Ääntäminen on helppoa, kunhan muistaa tehdä selkeän eron yksöis- ja kaksoiskonsonanttien ja -vokaalien välille, ettei madosta tule mattoa. Kaduilla tanssiva tangokansa Lukijaa perehdytetään myös suomalaiseen kulttuuriin. Oppikirjan tekstikatkelmat ovat hupaisaa luettavaa ja ainakin juomakulttuurin suhteen perisuomalaisia: – Meri on sentään meri! – Niin on. –

Merkitysten manipulointi on bisneksessä ensiarvoisen tärkeää, erityisesti silloin, kun annetaan neljännesvuosikatsauksia analyytikoille ja sijoittajille . Ota mallia Kirjatohtorin uusista, pistämättömistä eufemismeista ja voit edetä sijoittajaretoriikan mestariksi. Afäärit eivät useimmiten suju toivotusti, sillä asiakkaat eivät jaksa ostaa kaikkea roskaa, mitä heille tyrkytetään. Alaspäin sojottavat myyntikäyrät eivät kuitenkaan ole ongelma. Kyse on vain siitä, miten asiat esitetään.

Emmanuel Carrèren kirja Viikset päättyy Hongkongiin , Star Ferry-lautalle, jossa päähenkilö ajelehtii edestakaisin eksistentiaalisessa kriisissä. Lauttamatka Hongkong Islandilta Kowlooniin kestää vain kymmenisen minuuttia, mutta se on sitäkin mieleenpainuvampi. Carrèren tarina ( La Moustache , POL, 1986) on mustanpuhuvan huumorin sävyttämä. Se alkaa näennäisen yhdentekevästä yksityiskohdasta: päähenkilön viiksistä. Juonen edetessä erilaiset todellisuudet asettuvat vastakkain ja sen paremmin lukija kuin päähenkilökään eivät tiedä, onko kyseisiä viiksiä ollut edes olemassa.

Eugène Ionesco kuuluu pitkäaikaisiin kirjailijasuosikkeihini. Oppitunti on yksi miehen hulvattoman absurdeista näytelmistä, joka tekee pilaa tieteellisistä oppirakennelmista, käsitteistä ja kielestä. Oppitunti (La leçon, 1950. Teoksessa La cantatrice chauve suivi de La leçon . Gallimard, 1954.) on tiivis, kolmen henkilön hirtehiskomedia. Nuori oppilas suunnittelee tohtoriopintoja ja häntä kuulustellaan mm. yhteenlaskusta ja vuodenajoista. Oppilas saa kiitosta edistyneisyydestään eikä opettaja lainkaan epäile, etteikö hän saavuttaisi korkeaa tavoitettaan. Pian käy kuitenkin ilmi, että tyttö on opetellut ulkoa äärettömän määrän yhteenlaskuja, koska hän ei luota omaan päättelykykyynsä. Ionesco tekee pilaa tieteistä, joiden oppirakennelmat perustuvat samaan metodiin. Käsitteet ja teoriat on päntättävä. Oppilaan keskittymiskyky alkaa herpaantua ja hän valittaa hammassärkyä. Aiheeton keskeytys ajaa opettajan raivon partaalle ja hän tappaa oppilaansa veitsellä. Paikalle saapunut kodi

Silloin kun asioista ei voi puhua niiden omilla nimillä, voi turvautua kierto­ilmaisuun eli hienommin sanottuna eufemismiin. Kun korruptio esimerkiksi nimetään vaalitueksi , saadaan tämä kehitysmaista tunnettu vallankäyttömalli näyttämään lailliselta ja hyväksyttävältä. Kirjatohtori neuvoo uudessa sarjassa, miten sinäkin voit sanoa asiat nätisti eli sivistyneesti. Monet eufemismeista ovat vierasperäisiä. Niitä viljelevä puhuja vaikuttaa – ah niin pätevältä ellei suorastaan älykkäältä, ja samalla sanojen epätoivotut merkitykset hämärtyvät. Kukapa sitä tuntisi kaikenkarvaisia sivistyssanoja!

Sain Suomesta tuliaisia: Matti Röngän dekkareita kolmin kappalein. Olin lukenut miehen kirjoista paljon hyvää ja odotukset olivat korkealla. Kahlasin läpi yksiin kansiin pakatut tarinat Tappajan näköinen mies , Hyvä veli, paha veli ja Ystävät kaukana (teoksessa Mies rajan takaa . Gummerus). Lukukokemus kangerteli alkuun, mikä ei kuitenkaan ollut Röngän syy. Suomeksi lukeminen tuntui vain oudolta. Kielemmehän ei ole erityisen seurallinen, pikemminkin yhtä sulavaa kuin kuivalla maalla uiminen.

Ranskalaisen Dionysos-bändin laulaja Mathias Malzieu suoltaa kynästään sanoituksia ja Tim Burtonin mieleen tuovaa sadunomaista goottiromantiikkaa. Malzieun romaani La mécanique du cœur (Flammarion, 2007. Ei suomennettu.) kertoo Jackista, joka syntyy maailman kylmimpänä yönä Edinburgissa vuonna 1874. Hänen sydämensä jäätyy ja noitakätilö asentaa käkikellon tilalle. Jack saa elää, mutta ei rasittaa itseään tunteilla: ei vihastua eikä vallankaan rakastua.

Riskisijoitus-sarjamme on edennyt viidenteen eli viimeiseen osaan. Aiheena on kirjailijan uralle hairahtuminen Lipposen lailla, mikä tarkoittaa vähintään Wincapita-luokan riskinottoa. Suositus: Kirjoita itse Riskiluokitus: Sietämätön riski

Kirjatohtorin sijoitusneuvoissa on vuorossa riskialtis vaihtoehto: kirjan ostaminen. Nyt tarkkana, sillä rakkaat pennosesi voivat kadota kuin säästöt roskapankista luotto- tai valuuttakriisin iskiessä. Suositus: Osta kirja Riskiluokitus: Merkittävä riski

Tämä lehdistötiedote on julkaisuvapaa. Bern, Sveitsi, 6.5.2008 Kannistot ovat solmineet kustannussopimuksen uudesta kirjastaan Asiakaspalvelu - tiedettä, taikuutta vai talonpoikaisjärkeä? Kirjan kustantaa myös Platinaisen pilvenreunan julkaissut tamperelainen Amk-Kustannus Oy. Kannistojen uusi kirja auttaa yrityksiä vastaamaan asiakaspalvelun haasteisiin ja luomaan hyvästä palvelusta kilpailuedun alati kiristyvillä markkinoilla. "Olemme törmänneet luvattoman usein huonoon asiakaspalveluun niin yksityisten yritysten kuin viranomaistenkin kanssa asioidessa. Asiakkaat eivät useimmiten valita, joten palvelu ei myöskään parane. Asiakasta kohdellaan itsestään selvyytenä eikä hänen tarpeitaan kuunnella. Menestyjät ovat korvat höröllä ja etukenossa asiakkaisiin päin. He erottuvat edukseen paitsi asiakaspalvelussa, myös tuloksentekijöinä" kertovat kirjan kirjoittaneet Päivi ja Santeri Kannisto. Kesäkuussa myyntiin tuleva kirja virittää pohtimaan, mikä on hyvää asiakaspalvelua

Tällä kertaa mennään investoimaan kirjastoon. Lainatessasi saat kaivattua vastinetta kankkulan kaivoon sijoitetulle pääomalle (ROI) eli verottajan nyysimille rahoillesi erityisesti nyt, kun suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on rapautunut alle EU:n keskitason. Harvahan sitä viitsii toistamiseen palata peruskouluun pulpettia töhrimään tai altistamaan itseään kevätpöpöille terveyskeskuksen loputtomissa jonoissa. Suositus: Dyykkaa kirja lainaamon palautushyllystä Riskiluokitus:   Kohtalainen riski  

Tämänkertaisessa sijoitusvinkissä opitaan investoimaan kirjaan ilmaiseksi. Nyysiminen kannattaa, sillä silloin sijoituksen laatu-hinta -suhde ja P/E-luku ovat äärettömän hyviä. Et yksinkertaisesti voi hävitä, paitsi jos satut jäämään verekseltään kiinni. Suositus: Nyysi kirja kaverin hyllystä Riskiluokitus:  Vähäinen riski 

Kirjaan investoiminen on riski. Pelissä ovat verojen paisuttamat hankintakustannukset, kirjan valitsemisen vaiva ja tavaamiseen tuhrautuvat tunnit. Kirjatohtori neuvoo uudessa viisiosaisessa sarjassa, miten vähennät riskejä. Aloitamme riskittömimmästä eli klassikon hankinnasta. Myöhemmin pistämme elämän risaiseksi ja päädymme kirjailijuuteen , joka vastaa tuotto-odotuksiltaan Wincapitaa. Suositus: Osta klassikko Riskiluokitus: Lähes riskitön

Aikamme suurimmat myytit ovat ranskalaisten toimittajien ja kirjailijoiden aiheena teoksessa, joka on kunnianosoitus Roland Barthesille, yhdelle 1900-luvun merkittävimmistä kirjallisuustieteilijöistä ja semiootikoista.

Suomessa ponnahtaa aika ajoin pinnalle keskusteluja, jotka saavat absurdeja mittasuhteita oli sitten kyse lintuinfluenssasta , lastensuojelusta tai Kirjailijaliiton jäsenvalinnoista . Olen useammin kuin kerran epäillyt, että verkkohesarin sivut on hakkeroitu pällistellessäni yön tunteina mitä uskomattomimpia otsikoita.

Varoitus: sisältää juonipaljastuksia. Mielenterveyden häiriöt ovat varmoja koukkuja etenkin dekkareissa ja trillereissä . Yksi kiehtovimmista taudinkuvista lienee sivupersoonahäiriö, joka tunnetaan englanniksi nimellä Dissociative Identity Disorder. Mary Higgins Clarkin All Around The Town (Arrow Books, London, 1993. Suomennettu nimellä Kauhu kiertää kaupunkia) on psykologinen trilleri useiden identiteettien ongelmasta. Päähenkilöä, parikymppistä Lauriea, epäillään professorinsa murhasta. Tutkimuksista sukeutuu psykiatrinen draama, jossa Laurien sivupersoonia houkutellaan yksi toisensa jälkeen näyttämölle kertomaan tapahtumista. Kullakin sivupersoonista on omat käytöstapansa, mieltymyksensä ja muistikuvansa, ja hoidon edetessä ne alkavat myös kommunikoida keskenään.

In English: Mobile Phone Cliff Kävimme Hongkongissa ainutlaatuisessa ja hyvin varjellussa nähtävyydessä. Se tunnetaan nimellä Mobile Phone Cliff eli vapaasti suomennettuna kännykkäjyrkänne. Paikalliset eivät pidä nähtävyydestä melua ja mekin löysimme sinne sattumalta vihannesmarkkinoita etsiessämme.

Voit kuunnella tämän jutun Ylen kansalaismediakatsauksesta, viikko #14. Tekstiviestit ovat kotimaisen kirjallisuuden kuumin hittituote. Niillä voi kuka tahansa kännykänomistaja ansaita enemmän kuin yksikään bestseller-kirjailija apurahoilla. Uran tekstiviestikirjailijana voi polkaista liikkeelle lähettämällä ja vastaanottamalla uskaliaita viestejä julkkiksilta ja myymällä ne medialle reviteltäväksi. Alan johtava lehti, Hymy, maksoi hiljan 10 000 euroa parista tekstiviestistä, kun pääministerin morsian tienasi yli tuhat kertaa laajemmasta teoksestaan vaivaiset 4 000 euroa. Vain verottaminen on Suomessa parempi bisnes!

Colin Forbesin trillerissä Euroopasta puuttuvat todelliset johtajat ja moraali on rappeutunut. Itä uhkaa, mutta Forbes tekee heti selväksi, että kyse ei ole Venäjästä . Muslimikaapuihin sonnustautuneet murhaajattaret viittaavat arabivaltioihin. Forbesin The Sisterhood (Macmillan, London, 1998. Ei suomennettu.) kertoo Euroopan eliittimiesten murhista. Pääosassa ovat Forbesin jo edeltävistä kirjoista tutut, Englannin salaisen tiedustelupalvelun (Secret Intelligence Service) joukot Tweedin johdolla. He selviävät aina räjäytyksistä ja muista välikohtauksista vahingoittumatta kuin James Bond ikään.

Oletko koskaan miettinyt, millaista olisi olla joku toinen, jossain toisaalla ja mieluiten toisessa ulottuvuudessa? Matkakirjallisuutta käsittelevän sarjan kolmannessa osassa ovat vuorossa päiväunelmat. Mielikuvituksessa teet matkoja, joiden rinnalla hurjimmatkin maailmanvalloitustarinat kalpenevat. Kaunokirjallisuuden erinomaisuus piilee siinä, että mikään ei ole mahdotonta. Voit liitää vapaasti toisin kuin fyysisessä maailmassa, jossa täytyy takuta mm. viisumien ja rajamuodollisuuksien kanssa. Jo ennestään ahdasta maapalloa jaetaan aina vain pienempiin pläntteihin, joita vartioidaan mustasukkaisesti. Kulkuneuvot ovat kivikautisia ja henkiset esteet usein ylitsepääsemättömiä. Marsin-visiitistä tai aikamatkasta on turha haaveilla, jos matkanteko ei onnistu edes Kalliosta Eiraan tai Tampereelta Turkuun.

Bill Bryson tekee uusimmassa kirjassaan aikamatkan. Hän kuljettaa lukijan mukanaan lapsuuteensa, 50-luvun Yhdysvaltoihin, jossa kaikki oli kaunista ja hyvää, mukaan lukien DDT ja tupakka. Luin The Life and Times of The Thunderbolt Kidin (Black Swan, London, 2007. Ei suomennettu.) amerikkalaisen ystäväni luona, joka on Brysonin ikäluokkaa ja kirjailijan tavoin Iowasta kotoisin. Hänelle kirja oli kuin omista muistelmista. Teksti toimii kuitenkin myös ulkopuolisen näkökulmasta, kepeänä ja hersyvänä ajankuvana. Tupakka päivässä pitää lääkärin loitolla Bryson kuvaa lapsuuden maisemiaan ja tunnelmia tarkkanäköisesti, usein tuotteiden kautta, sillä ollaanhan kulutusyhteiskunnan mekassa ja vuosikymmenellä, jolloin kaikki uusi oli ihmeellistä muovista ja autoista puhumattakaan. Bryson kuvaa, miten isot siipilaivat olivat niin cooleja, että niissä tehtiin kaikki mahdollinen syömisestä lapsen siittämiseen. 50-luku oli nautintojen aikaa. Ruokaryyppyjä ja tupakkaa pidettiin suorastaan t

Kirjatohtori esittää haasteen kaikille blogien ja kotisivujen pitäjille. Kyse on tietenkin nettisensuurista . Virkavallan ja teleoperaattorien resurssit eivät millään riitä internetin satojen miljardien sivujen sensurointiin. Poliisilla on virkoja täyttämättä määrärahojen puutteessa ja operaattorit potkivat väkeä pellolle. Kansakunta tarvitsee sinun apuasi. Itsensuurilla on Suomessa pitkät perinteet. On aika herättää tämä suomettumisen uljas traditio uudelleen henkiin, sillä onhan toki parempi toimia itse kuin tulla toimitetuksi, saati tyhjäntoimitetuksi. Ohessa on banneri, jonka voit tällätä sivuillesi. Näin sensoreilta säästyy suodatuksen vaiva. Bannerilla käännytät kävijät ja tarjoat heille oivan tavan raportoida väärät mielipiteet parilla klikkauksella. Bannerin koodin saat kopioitua kätevästi alla olevasta laatikosta. <center><script language="JavaScript" type="text/javascript"> // <!-- Begin document.write ('<a href="

Fengshuita dekkariin yhdistettynä? Nide hyppäsi kirjaston hyllyltä silmille ja näytti niin älyvapaalta, että se oli pakko lainata. Nury Vittachin The Feng Shui Detective's Casebook (Chameleon Press, Hong Kong, 2003) on osa dekkarisarjaa, jonka päähenkilönä on fengshui -mestari, herra Wong, ja hänen nuori avustajansa, Joyce. Parivaljakko kiertää Aasiassa sisustamassa luksusasuntoja perinteisten kiinalaisten harmoniaoppien mukaisesti ja selvittää samalla mysteerejä. Kirjassa saavat kyytiä loistoautojen ja arvokalojen varkaat, spämmääjä ja kuntosalimurhaaja. Jokainen luku muodostaa oman tapauksensa ja avautuu tarinoilla kiinalaisesta filosofiasta tai Konfutsen opetuksista.

Kiivastuessaan kirjallisuudenystävä ei päästele sammakoita suustaan. Ei varsinkaan tusinatavarana viljeltyjä kirosanoja, kuten amerikkalaisten elokuvien latteinta ja suosituinta vuorosanaa: "Fuck you". Päde kirjallisuudella -juttusarjan viidennessä osassa opit manaamaan kiusalliset lähimmäisesi kaunopuheisesti Danten suppilon syvimpiin syövereihin . Hyvissä manauksissa on totta ainakin toinen puoli. Klassinen esimerkkimme tulee Pääsiäissaarilta. Kannibaalille pahinta, mitä vihamiehelleen voi sanoa on: " Äitisi juuttui hampaankolooni". Irlantilaiset ovat tunnettuja väkevistä kielikuvistaan . Naapureille voi toivottaa huonoa onnea esimerkiksi sanomalla: "Kuivakoon kaivosi ja kantturoidesi utareet" tai "Menköön persaukkosi sisään ja kasvakoon takaisin rintaasi".

Beat-kirjallisuuden klassikko, jokaisen nomadin raamattu? Sain viimein luettua Jack Kerouacin On The Road -romaanin, joka näyttää kärsineen ajan hampaissa. Kuka enää hehkuttaisi jenkkilän läpi liftaamista? Uudessa-Seelannissa on paitsi paremmat maisemat, myös vähemmän terroristihysteriaa. Noh, asiaan. Epäilemättä On The Road (Penguin Books, London & New York, ei vuotta) oli ilmestyessään, vuonna 1957, sensaatio. Kukapa olisi tuolloin kyseenalaistanut vallitsevaa elämänmenoa ja jättäytynyt pois oravanpyörästä ? Kirjan päähenkilöt Sal ja Deankin potevat huonoa omaatuntoa valinnastaan ja esittävät toisilleen suorastaan superegomaisia kysymyksiä: olisiko sittenkin pitänyt mennä naimisiin ja hankkia kunnon työ, talo ja lapsia?

Suomi kunnostautui jälleen sananvapauden tyyssijana. Tämä sai vasemmistoradikaalina, vihertävänä liberalistikonservatiivina ja äärioikeistosossuna tunnetun Kirjatohtorin ottamaan Nettisensuuri-juttusarjassa kantaa päivän politiikkaan ja vaihtamaan tyylilajia. Suuri tapaus oli se, että armon vuonna 2008, tarkemmin toissapäivänä, suljettiin lapsipornosta ja sen suodattamisesta asiallisesti kertova sivusto lapsiporno.info . Syynä on se, että sivusto sisälsi linkkejä sellaisille sivuille, jotka keskusrikospoliisi on laittanut sulkulistalleen. Mitään inhonväristyksiä aiheuttaneita, Ars Fennica-palkintoa tavoittelevia lapsipornokuvia sivuilla ei ole.

Tutustuimme tänä syksynä belgialais-ranskalaiseen pariskuntaan, joka pyöräili Brysselistä Pekingiin. He seurasivat australialaisen Tim Copen ja Chris Hatharleyn reittiä Siperian halki, josta nämä kertoivat kirjassaan Off The Rails . Pariskunnan matkakertomus seuraili pitkälti esikuvaansa. Matkan varrelle oli siunaantunut monia ystävällisiä baabushkoja, jotka olivat tarjonneet syrjäseuduilla majasijaa. Kuva-albumeissa hymyili huivipäisiä, harvahampaisia mummoja ja venäläisiä äijäporukoita, jotka tarjosivat raittiille matkalaisille vodkaryyppyjä. Tunnelma oli lämmin ja sydämellinen, kuten olimme itsekin saaneet Santerin kanssa huomata junamatkallamme . Timin ja Chrisin unelma poiki siis uusia, jotka myös toteutettiin. Parempaa vastaanottoa kirjalle voi tuskin toivoa. Kuten kirjoitimme La Habanerassa : Unelmointi tekee hyvää, mutta unelmien toteuttaminen on parasta. Lue lisää: Dominiquen ja Cynthian matka polkupyörällä Belgiasta Pekingiin . Asiasanat: Tim Cope, Chris Hatharley, m