Kirja-arvio: Christine Angot'n Les Désaxés (Häiriintyneet)
Ranskalainen kohukirjailija Christine Angot kirjoittaa mielisairaudesta ja rakkauden hiipumisesta.
Romaani Les Désaxés eli Häiriintyneet (Stock, Pariisi, 2004. Ei suomennettu.) kertoo pariskunnasta, joka työskentelee elokuvamaailmassa. Julkkisammatit ovat ranskalaisessa nykykirjallisuudessa suosittuja ja niitä käyttävät mm. Marie Laurens ja Michel Houellebecq. Missään näistä kirjoista ammatti ei tosin tuo lisäarvoa. Päähenkilöt voisivat yhtä hyvin olla opettajia, jolloin päästäisiin saippuaoopperamaisesta antiglamourista.
Epätoivoisten epikriisi
Tarina kerrotaan kolmannessa persoonassa aviomies Françoisin ja vaimo Sylvien kautta. Sylvie kärsii maanis-depressiivisyydestä ja parin elämä on vuorottelua sairaalakäyntien, sähköshokkihoitojen ja terveempien jaksojen välillä. François on kuin Tommy Hellstenin kirjasta tutun virtahevon vankina. Tunnelma on alleviivatusti raskas:
L'angoisse pénétrait les murs, glaçait toute la maison. Toute la maison vibrait à son rythme. Il ne fallait pas qu'une parole maladroite soit prononcée.
Ahdistus lävisti seinät, kylmetti kodin. Koko asunto värähteli Sylvien tahdissa. Yhtäkään väärää sanaa ei saanut lausua. (Käännös PK.)
Romaani on sairaskertomus, jossa herkutellaan oireilla. Ahdistuksen ja sairauden lähteitä sivutaan ohimennen, muodikkaasti Lacaniin päin sohaisten. Tästä teemasta hauskempaa luettavaa on ranskalaisen Pierre Rayn Une saison chez Lacan, joka on suomennettu nimellä Mies Lacanin kourissa.
Tylsä tarina
Odotin koko ajan, että tapahtumat purkautuisivat ja kirja muuttuisi vaikkapa verta hyytäväksi murhatarinaksi, mutta romaanissa ei ollut alkua, keskikohtaa eikä loppua. Se oli pelkkää harmaata vellovaa massaa, jota eivät edes maanis-depressiiviset ylä- ja alamäet värittäneet. Päähenkilöt totesivat kymmeniä kertoja olevansa kyllästyneitä elämäänsä ja toisiinsa, mutta he olivat kuin halvaantuneita eivätkä kyenneet tekemään mitään. Psykologisesti reaktio on uskottava, mutta tarinana tylsä.
Christine Angot on Michel Houellebecqin ohella yksi median lellikeistä, jotka saavat palstatilaa ja kutsuja TV:n kirjakahvilaan. Toisinaan tähti jättää menemättä, kuten kunnon diivan kuuluukin, mistä juontaja sydämistyy teatraalisesti, kun ei pääse utelemaan paljastuksia yksityiselämästä. Insesti on yksi Angotin kirjojen vakiaiheista ja varma mediakoukku. Kirjailijalta ei ole suomennettu ensimmäistäkään teosta, mikä ei liene menetys.
Asiasanat: Christine Angot, Les desaxès, mielisairaus, Tommy Hellsten, Virtahelpo olohuoneessa, Camille Laurens, Michel Houellebecq, Lacan, Pierre Rey, kirjakahvila, mediakoukku, insesti.