Kielitoimisto suosittaa lyhiksiä ja pyöröraikastinta
Kuka enää osaisi kirjoittaa niin kuin pitää, ellei olisi Kielitoimistoa?
Kielitoimistolla on tärkeä kansallinen tehtävä. Se vaalii oikeakielisyyttä ja suitsii vierassanojen invaasiota. Ensimmäiset muistikuvani instituutiosta liittyvät siihen, kun shortseista šortseista haluttiin tehdä lyhikset ja deodorantista pyöröraikastin. Sittemmin IT-alan termit tuottivat uusia, jännittäviä sanoja. Hiirestä esimerkiksi haluttiin paikanninrasia.
Tiedätkö mikä on ikikieriö? Vastaus löytyy lopusta.
Tikusta asiaa
Naapureiden, ennen kaikkea venäläisten nimien suomentaminen on ollut kielessämme ikuinen riesa. Meikäläistä opetettiin peruskoulussa korvaamaan venäläinen suhuäänne sh-kirjainyhdistelmällä: Tshaikovski, Tshehov, Pushkin, Tshekki ja Tshetshenia. Sittemmin suomen aakkosiin on putkahtanut uusi kirjain, š, jota ei tosin edelleenkään löydy suomalaisista näppäimistöistä. Se on kaivettava tekstinkäsittelyohjelman erikoismerkeistä tai ostettava Kielitoimistolta uusi näppäimistö. Nyt siis pitäisi kirjoittaa Tšaikovski, Tšehov, Puškin, Tšekki ja Tšetšenia.
Kielitoimiston mukaan oikeinkirjoitusjärjestelmämme keskeinen periaate on kirjoituksen ja ääntämyksen vastaavuus. Yhtä äännettä merkitään yhdellä kirjainmerkillä ja kaikki kirjaimet äännetään. Mutta kokeilepa lausua seuraava uusi maannimisuositus, Kambodža, niin että äännät varmasti myös d-kirjaimen ennen ž:ää. Herää kysymys, mitä vikaa oli Kamputseassa, joka sitä paitsi mukailee maan omaa ääntämisasua toisin kuin uusi anglistinen Cambodia-suometus.
Sh-kirjainyhdistelmän vierastaminen on mennyt niin pitkälle, että myös sanat shokki tai shakki ovat pannassa. Pitäisi sanoa šokki ja šakki tai ehkä jopa sokki ja sakki. Etuna on se, että suomalaiset muistuttavat uuden š-kirjaimensa ansiosta paremmin itäisiä sukulaisiaan. Tulevatko seuraavaksi ч ja ж?
Ikikieriö
Suositukset eivät ole aina johdonmukaisia. Milloin sana on vierasperäinen, se halutaan suomentaa ja suomalaiset sanat vierasperäistää. Shampanjasta on kehkeytynyt samppanja, jugurtista jukurtti ja pizzasta pitsa. Ehkä tämä on sitä paljon puhuttua kielen muuttumista ja elämistä. Odotan mielenkiinnolla, milloin sushista tulee susi ja Kiinasta Šaina.
Logiikka kuitenkin sikseen. Kielitoimistolla on suosituksineen tärkeämpikin tehtävä: työllistäminen. Juuri kun luulee hallitsevansa säännöt, niitä muutetaan. Prosessi pitää mielen valppaana ja vaatii uusien ja vanhojen tekstien jatkuvaa käsittelyä. Tiesitkö esimerkiksi, että Hong Kong on nykyään Hongkong tai että internetin voikin (ainakin 24.8.2008 klo 21:26) kirjoittaa myös pienellä kirjaimella?
Lisäpotkua työllistämiseen tulee sukupuolineutraalin kielenkäytön edistämisestä. Ammattinimikkeethän suorastaan vilisevät miehisiä eli epäsuositeltavia termejä. Kun saamamies korvataan velkojalla, luottamusmies luottamushenkilöllä, edusmies edustajalla, lehtimies toimittajalla ja tasa-arvoasiamies tasa-arvovaltuutetulla, saadaan virastot ja yrityksetkin talkoisiin mukaan. Olisiko aika antaa Kielitoimistolle bonk-työllistämispalkinto?
Ikikieriö tarkoittaa muuten ikuista luuppia ja se kuvaa myös Kielitoimiston palvelua. Kirjatohtori ehdottaa, että instituution nimi korjataan Kielipuolitoimistoksi, jonka voi halutessaan kirjoittaa myös muotoon Puolikielitoimisto.
Asiasanat: Kielitoimisto, oikeinkirjoitus, oikeakielisyys, puolikielitoimisto, kielipuolitoimisto, suositus, ikikieriö, lyhikset, pyöröraikastin, luottamusmies, lehtimies, Hongkong, samppanja, jukurtti, pitsa, paikanninrasia.
