Suolatut säkeet

Suomen ja suomalaisten diskursiivinen muotoutuminen 1600-luvulta Topeliukseen

Kirja julkisuudessa   |   Lataa PDF   |   Vitriolic Verses. Summary in English   |   Päivi Kannisto kirjat

Suolatut säkeet on väitöskirjani, joka käsittelee suomalaisuuden syntyä 1600-luvulta 1800-luvun lopulle. Suomalaisten halu kuulla itsestään on ollut ja on edelleen kyltymätön. Ulkomaalaisillekin esitetään jo kättelyssä kysymyksiä, joihin odotetaan tuttuja vastauksia tuhatjärvisen maan kauneudesta ja kansan rehtiydestä.

Suolatut säkeet kysyy, miten tämä kaikkien hyvin tuntema suomalaisuuden merkitysaines on muotoutunut. Kirjassa mennään siis suomalaisuuden lähteille: selvitetään miten tieto Suomesta ja suomalaisista on tullut aikojen kuluessa mahdolliseksi, millaista tietoa näistä on tuotettu ja miksi.

Tutkimuksessa ei katsota vain kolikon parempaa puolta. Se on kirja sinulle, jolle Suomi-kuva ei ole liian kallis.

Nyt myös sähkökirjana

Painetun kirjan kustansi Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS): ISBN 951-717-947-2, ISSN 0355-1768, Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä, 1997. Nyt Suolatut säkeet on saatavana myös sähkökirjana. Voit ladata sen tästä.

Sähkökirjan tiedot

• Suolatut säkeet
• Kirjoittanut FTPäivi Kannisto
• Alkuperäisen väitöskirjan ISBN 951-717-947-2
• 252 sivua
• Julkaistu 12.5.2008
• 2. elektroninen painos
• Luokitus: 86.2 Suomen kirjallisuuden historia ja tutkimus
• Lataa kirja täältä PDF-muodossa

Kirja julkisuudessa

• "Tämäntyyppisen tutkimuksen on todella jo korkea aika ilmestyä, vaikka se voisikin herättää kiivasta keskustelua ja jopa närkästystä perinteisemmin suuntautuneiden tutkijoiden joukossa,"
  FT, professori Rein Raud, Helsingin yliopisto
• "Lähtökohdiltaan tutkimus on kriittinen ja uusia uria aukova ja osoittaa tekijän motivoituneisuuden, ennakkoluulottomuuden ja lahjakkuuden."
  FT, professori Pertti Karkama, Turun yliopisto
• "Työ asettuu monien ajantasaisten tutkimusaiheiden ja -kohteiden risteykseen: nationalismin tutkimukseen, kansalliskirjallisuuksien uudelleenarvioon sekä kirjallisuusinstituution kritiikkiin. (--) Poikittais- ja pitkittäisleikkauksena tutkimus on tuore ja kiintoisa varsinkin asettaessaan 1700-luvun tekstit esiin aikaisemmista poikkeaviin yhteyksiin."
  FT, professori Jyrki Nummi, Helsingin yliopisto
• "Suolatut säkeet pakottaa uudella, kriittisellä ja ennakkoluulottomalla tavalla pohtimaan kansallisen kulttuurin muotoutumisessa keskeisiksi osoittautuneita tekstejä."
  FT, professori Hannu Riikonen, Helsingin yliopisto
• "Väittelijä ansaitsee kiitokset kunnianhimostaan ja uskalluksestaan tarttua näin laajaan aiheeseen. (--) Väitöskirjassa käsiteltyjen merkittävien tekstien tulevat tutkijat eivät missään tapauksessa saisi jättää Päivi Rantasen esittämiä tulkintoja huomiotta."
  Valt. tri, dosentti Mikko Lagerspetz, Viron humanistinen instituutti

Kirja-arvioita

• Kalevi Kuitunen Helsingin Sanomissa otsikolla Suomalaisuuden juurihoitoa (9.2.1998 lehden kulttuuri-osastolla)
• Seppo Paananen Helsingin Sanomissa otsikolla Toisia tutkimassa (21.8.1994)
• Allan Tiitan arvio Tieteessä tapahtuu -julkaisussa
• Juhani Niemen arvio Hiidenkivessä.
• Arto Jokisen arvio Kirjallisuudentutkijain seuran vuosikirjassa.

Sisällys

1. Johdanto	5
1.1 Säkeet	6
1.2 Suomalaisuuden arkeologia	11
2. Messenius: totta vai tarua	22
2.1 Mahtavan menneisyyden diskurssi	25
2.2 Aution maan diskurssi	33
2.3 Mahtava + autio	40
2.4 Ajan tieto	50
2.5 Kurjuusdiskurssi	58
3. Juslenius: Sulosanoma	65
3.1 Paremmuus ja huonommuusdiskurssi	66
3.2 Diskursiiviset käytännöt	76
3.3 Vastadiskurssit ja -käytännöt	85
4. Porthan: takatalvi	95
4.1 Skeptinen diskurssi	97
4.2 Skeptisyyden sinivalkoiset värit	104
4.3 Parannusdiskurssi	114
5. Arwidsson: pitsinnypläystä	125
5.1 Kotiliesidiskurssi	127
5.2 Korvapuustidiskurssi	136
5.3 Virallinen diskurssi	146
6. Runeberg & Snellman: suurten suunvuoro	154
6.1 Runebergin autio maa	156
6.2 Egotrippidiskurssi	165
6.3 Kaunokirjallisuuden kansa	174
6.4 Snellmanin skeptinen	181
6.5 Karjadiskurssi	191
7. Topelius: paradoksi	200
7.1 Patrioottinen aution maan diskurssi	201
7.2 Topeliaaninen karja	211
8. Lopuksi	219
Kirjallisuus	224
Summary	246

Johdanto

Suomalaisten halu kuulla itsestään on kyltymätön. Kovakantisilla Suomesta ja suomalaisista kertovilla kirjoilla, joiden laajuus on yhdestä kahdeksaan osaan, voikin täyttää monta hyllymetriä. Tarina alkaa siitä – erästä kovakantista lainaten – miten suoma­laisten var­haisimmat esi-isät astuivat perääntyvän jään paljastamille karuille, merestä nouseville Suomen rannoille noin 10 000 vuotta sitten.

Uljaassa nousevassa kaaressa kuvataan kaikki olennainen tieto laajalta alalta ja sen pohjalta piirretään ehjä kuva suomalaisena olemisen sisällöstä. Kiehtovat tarinat kertovat pureutumisesta ankariin oloihin, taistelusta jokapäiväisen leivän tähden ensin veden viljan ja maan riistan perässä, sitten vähäisillä viljelyksillä ja lopulta olemassaolon kamppailusta idän ja lännen vaikutuspiirien puristuksessa. Teksteinä ne ovat puhuttelevia ja vaikuttavia koko kansakunnan päivä­kirjoja, jotka “antavat suomalaisuudelle uutta sisältöä”.

Suolatut säkeet kysyy, mistä tarinoidemme Suomea ja suomalaisia koskeva merkitysaines juontuu. Tutkimuksessa mennään suomalaisuuden lähteille ja analysoidaan merkitysten muotoutumista ja muuntautumista reilun kahdensadan vuo­den jännevälillä.

Kädessäsi on siis kirja meistä ja meille, suomalaisuuden historia. Se ei kui­ten­kaan ole kehityskertomus, joka vastaisi kysymyksiin “Keitä me olemme?” ja “Millaiseen maahan tulimme?”, vaan se on analyysi tällaisiin kysymyksiin vas­taa­vis­ta teksteistä. Kirjan tarkoituksena on selvittää, miten tieto Suomesta ja suo­ma­lai­sista on tullut aikojen kuluessa mahdolliseksi, millaista tietoa näistä objekteista on tuotettu, ja mitkä seikat kulloisiinkin merkityksiin ovat ohjanneet.

Purkavan funktionsa vuoksi Suolatut säkeet ei esiinny kansallisen tietoi­suu­den vankkana kivijalkana. Sen sijaan se tarjoaa analyysin varsin erilaisissa sosi­aalisissa, institutionaalisissa ja historiallisissa tilanteissa tuotetuista Suomea ja suo­malaisia koskevista merkityksistä. Se on kirja sinulle, jolle Suomi-kuva ei ole liian kallis.

Summary

The study Vitriolic Verses examines the discursive formation undergone by Finland and the Finns from the seventeenth century to the end of the nineteenth century. It asks how information on Finland and the Finns became possible, what manner of information was produced from those objects, and why.

The research data consist of a collection of texts of national importance, selected from the writings of Finnish historians (J. Messenius, D. Juslenius, H.G. Porthan) and the fathers of the nationalist ideal (A.I. Arwidsson, J.V. Snellman) and also those who contributed greatly to the aesthetic formation of the picture of the country and the nation (J.L. Runeberg, Z. Topelius).

To this very day reference is made to these prominent figures when describing distinguishing features of Finland and the Finns; the natural beauty of the scenery and its thousand lakes, the industry of the people, the perseverance and honesty. The aim of the present study is to extend this national significance potential by reading the texts of these great men against the drift of the dominant models of interpretation. The study examines in what other ways Finland and the Finns are represented and asks if the patriotic interpretation models extolling country and nation are justified.

In addition to making new interpretations, the study also examines how a national tradition has been created with the dominant interpretation models. The research operates on two levels, that of the texts to be analysed, and that of the canonization of national texts. The motive for the mode of examination selected is the observation that the conceptions of Finnishness now cherished are, to an appreciable extent, based on second hand sources, or canonizing interpretations which direct the way in which texts of an age gone by are read: certain meanings are extracted from the texts and made dominant, while an at least comparably large meaning potential is condemned to oblivion.

The research is founded on Michel Foucault's theories of discourse. 'Discourse' is defined as the system of attaching meanings through which reality is represented and through which knowledge of it is produced. Texts on the nation are understood in the research to be a field of discursive battle in which various discourses on Finland and Finns size each other up. There is in them a discussion, even a debate on the world view on the internal organization of society and the division of power.

The notion of discursive battle shows that there is in the texts no single established meaning for Finland and the Finns. For example, in the Suomen kronikka ('=chronicle of Finland') of J. Messenius, published in the seventeenth century, a discourse of a glorious past is produced which represents to the Finns the position of an independent, vigorous nation. Alongside this, however, there runs a different, not nearly so appealing discourse. In this discourse of a ghost land Finland is a country where nothing ever happens and the Finns are a passive nation like incarcerated unfortunates.

The study makes comparisons with various texts for the primary objects of examination. Thus one may add to the discourses of the seventeenth century a third discourse, the discourse of wretchedness. Here the Finns are described as being particularly ill-fated, and going from bad to worse. They have to suffer the gloomiest adversities – attack by the adjacent nation, fire, pestilence, natural calamities etc.

The study ascertains what different, even conflicting meaningful coexistence of systems is possible. Attention is paid to different interests born of the opposing discourses and either explicitly or implicitly written into these discourses.

The cases described culminated in a discursive struggle between the dominant and opposition discourses in the seventeenth century. The glorious picture of Finland was maintained in official writing of the time, intended to blaze abroad the names of countries belonging to Sweden at the height of her power. Unflattering descriptions of Finland on the other hand represented the perspective of those who were marginalized for various reasons – relating to politics or the hierarchy of the estates.

In the examination of discourses it is of the essence to ascertain from what institutional standpoint they are produced and what relation they bear to the practices of the dominant discourses. Different positions yield different portrayals of Finland and the Finns, for a discourse of wretchedness in sympathy with the grim reality of the populace of the discourse of a ghost land did nothing to further the more ambitious patriotism of the upper echelons of society.

Reading several discourses and examining the tensions between them along a synchronic axis gives a multidimensional picture of Finnishness. The picture gains depth through a diachronic perspective and an examination of the various conditions causing discursive trends to emerge, to recur, to vary and/or to cease.

The conditions causing discursive trends to vary boil down to discursive practices connected to each respective societal, social, and historical situation. It is these practices which explain what manner of information on Finland and the Finns could be represented at a given point in time, for they were linked to a specific formation of knowledge and logic.

The study shows that it was these discursive practices which were the defining factors in the direction given to information concerning Finland and the Finns, for the objects of examination themselves did not lead to specific apportioning of meaning. On the basis of atterition given it is possible to do away with several mythical conceptions concerning the Finns. For example, in the laudatory conceptions of the Finns' splendid military preparedness the issue was less one of the persuasiveness of the proof of the Finns' skills than of discursive practices in a mission to support military policy in a time of greatness. The conception were those of the discourse of national superiority which placed the nation of the writer in an ethnocentric position to the detriment of the relative positions and merit of other nations.

In discursive trends which the study monitors over a period of more than two hundred years, certain dear turning points can be described. The first of these can be located around the middle of the eighteenth century, when people's illusions of greatness were challenged by new, critical views, the discourse of scepticism. In the characteristic development profile of such a turning point old and new practices were dovetailed together. The new ones worked towards the predestined end results, but methodically the practice was as it had hitherto been, thus the critical stance included a goodly portion of patriotic desire to defend the nation and its virtues.

Another major turning point came after 1809, the year when Finland ceased to be under the sway of Sweden and became an autonomous grand duchy of imperial Russia. The new national status gave rise to a change in discursive practices and caused the leading men of culture to seek for content for a Finnishness seeking in turn its own place. In the manner characteristic of national representation meanings were sought by creating a confrontational situation between Finland and other nations. The consequence of the resulting discourse of home and hearth was, however, paradoxically a situation in which Finnishness was defined as negation – its only content being those features in which it differed from other nations.

The definition of Finnishness was hampered not only by lack of originality but also by the differences in the estates, which in part articulated the picture of the nation. As far as texts of the nineteenth century are concerned, it is as well to conceive of two nations, the cultivated and the unlettered, of which the former created the meanings regarding Finnishness and the latter had to be content with the less prestigious position of the object represented. The Finnish national poet, Runeberg, who produced the cultivated classes by appealing to the discourse of the ghost land in extolling the beauty of Finnish scenery saw the representation of the unlettered as nothing but a test of his poetic abilities: how was one to describe that section of the nation who were dirty and poor in spirit without sullying one's own literary style.

In the nineteenth century, however, the newspapers gradually began to provide a forum for the airing of national questions which took into consideration all manner of strata in the nation. J.V. Snellman, Finland's national philosopher, as among the first to avail himself of the possibilities of the journalistic genre, writing both for the cultivated classes and the common people. These articles, targeted at different readerships, show that the publishing forum and the putative readership produced for the writer various speaker positions and so also various discourses on the objects under scrutiny.

In the texts which Snellman wrote for the cultivated classes on Finland and the Finns there emerged clearly the points of the discursive struggle, for Snellman with his oppositional sceptical discourse challenged the dominant discourses to a dialogue, while for the common people he produced authoritative views on Finnishness. He presented his article like a lesson in which he addressed the prototype of the Finns, a man called Matti. While Snellman patronized his public with didactic admonishments the Finns came to be represented by way of the discourse of the bovine mass: they were a mindless herd of cattle and 'Finland' was in charge of them.

The same patronizing role recurred in the textbooks of the late nineteenth century intended for use in junior schools. They taught various things about Finland and in particular how the people could work for the good of the fatherland. This picture of Finland emphasizing hard work, which crystallized in the book Maamme ('=our country') by Z. Topelius, defines Finnishness to this very day.

What is interesting in Topelius' discourse of the bovine mass, as also in the recurring of other discourses described, is that the discourses defined by specific terms are considered fit to represent Finnishness of the present day. Thus those interests which produced the discourses are forgotten, and the impression is given that Finnishness is something eternal and everlasting. For example, the discourse of the bovine mass as in Topelius, which in the 1870s served the purpose of having the Finnish school system produce a labour force, gained ascendancy in the Finland of the 1990s, where this same discursive function did not exist. Finland was going through a period of unprecedented unemployment, and representations of Finns as industrious and hard-working were in no way likely to encourage the people, but rather to engender a feeling of guilt.

Vitriolic Verses shows that there are no everlasting, immutable meanings for Finnishness with which to make the modern Finns feel guilty or pressure them into working harder. The work seeks, by making a text analysis going against the mainstream drift, to unearth alternative interpretation models for national narrative traditions. Over the centuries such a rich and complex meaning potential for Finnishness has been created that it deserves to see the light of day. The fundamental question is whether the courage can be summoned up to renounce the dominant national discourses and take the plunge into a more multifarious Finnishness which takes a critical look at what it has built up.

Lähdeluettelo

ACERBI, Giuseppe (1802/1983): Matka halki Suomen v. 1799. Suom. Hannes Korpi-Anttila. 2. painos. WSOY, Porvoo. Suomea koskeva osa teoksesta Travels through Sweden, Finland and Lapland to the North Cape, 1802. ACHRENIUS, Abraham (1756/1930): Siitä hirmuisesta ja surkiasta maanjäristyksestä Lisabonin suuresa pääkaupungisa 1 p marraskuussa 1755. Suomen kansalliskirjallisuus, V, 28-42. Toim. E.N. Setälä, V. Tarkiainen ja Vihtori Laurila. Otava, Helsinki. AGRICOLA, Mikael (1544/1987): Rucousciria. Mikael Agricolan teokset, I, 1-875. Uudistettu näköispainos. WSOY, Porvoo. AGRICOLA, Mikael (1548/1987): Se uusi Testamentti. Mikael Agricolan teokset, II. Uudistettu näköispainos. WSOY, Porvoo. AHLQVIST-OKSANEN, August (1847/1931): Satu. Kansatieteellinen unelma. Suomen kansalliskirjallisuus, XIV, 79-98. Toim. E.N. Setälä, V. Tarkiainen ja Vihtori Laurila. Otava, Helsinki. Suometar 1, 4-8/1847. AHLQVIST-OKSANEN, August (1868/1931): Eräs nälkätalven kuvia. Suomen kansalliskirjallisuus, XIV, 29-30. Toim. E.N. Setälä, V. Tarkiainen ja Vihtori Laurila. Otava, Helsinki. AHLQVIST-OKSANEN, August (1868/1931b): Äitillä on nälkä! Suomen kansalliskirjallisuus, XIV, 28-29. Toim. E.N. Setälä, V. Tarkiainen ja Vihtori Laurila. Otava, Helsinki. AHO, Erkki (1974): Koulutusjärjestelmä ja yhteiskunta. Sata suomalaisen kult­tuurin vuotta 1870-luvulta nykyaikaan. Kansanvalistusseuran satavuotis­juhlakirja. WSOY, Porvoo. AHTIAINEN, Pekka & TERVONEN, Jukka (1990): Historiatiede oman aikansa tulkkina. Katsaus suomalaisen historiankirjoituksen vaiheisiin viimeisen sadan vuoden ajalta. Historia nyt. Näkemyksiä suomalaisesta historian­tutkimuksesta, 11-38. Toim. Pekka Ahtiainen ja muut. WSOY, Porvoo. ALHONIEMI, Pirkko (1969): Isänmaan korkeat veisut. Turun ja Helsingin romantiikan runouden patrioottiset ja kansalliset aihepiirit. SKS, Helsinki. ALLWOOD, Jens & ANDERSSON, Lars-Gunnar & DAHL, Östen (1980): Logiikka ja kieli. Gaudeamus, Helsinki. ANDERSON, Benedict (1991): Imagined Communities. Verso, London. APUNEN, Osmo (1970): Hallituksen sanansaattaja. Virallinen lehti – Officiella Tidningen 1819-1969. VAPK, Helsinki. ARISTOTELES (n. 300-l eKr./1991): The Art of Rhetoric. Käänt. H. C. Lawson-Tancred. Penguin Books, London. ARISTOTELES (335-322 eKr./1962): Runousoppi. Suom. Pentti Saarikoski. Otava, Helsinki. ARMFELT, Gustaf Mauritz (1810/1963): Nöyrä selonteko Suomen oloista. Suomen sana, 1, 25-29. Toim. Yrjö A. Jäntti. Suom. J.R. Danielson-Kalmari. WSOY, Porvoo. ARWIDSSON, A.I. (1817/1909): Historiallinen esitys keskiajan romantiikan luonteesta. A.I. Arwidssonin tutkimuksia ja kirjoitelmia, 1-26. Toim. ja suom. Severi Nuormaa ja Edvard Rein. SKS, Helsinki. ARWIDSSON, A.I. (1821): Om Nationalitet och National Anda. Åbo Morgonblad 17.2.1821, 49-55; ÅM 17.3.1821, 81-88; ÅM 24.3.1821, 94-95. ARWIDSSON, A.I. (1821/1909): Painovapaus ja julkisuus. A.I. Arwidssonin tutkimuksia ja kirjoitelmia, 149-175. Toim. ja suom. Severi Nuormaa ja Edvard Rein. SKS, Helsinki. ARWIDSSON, A.I. (1821/1931): Kansallisuudesta ja kansallishengestä. Suomen kansalliskirjallisuus, VII, 103-124. Toim. E.N. Setälä, V. Tarkiainen ja Vihtori Laurila. Otava, Helsinki. Åbo Morgonblad 17.2., 17.3. ja 24.3.1821. ARWIDSSON, A.I. (1821/1931b): Katsaus isänmaahamme. Suomen kansallis­kirjallisuus, VII, 92-102. Toim. E.N. Setälä, V. Tarkiainen ja Vihtori Laurila. Suom. Severi Nuormaa. Otava, Helsinki. Åbo Morgonblad 2/1821, 13.1.1821. ARWIDSSON, A.I. (1821/1931c): Yleisölle. Suomen kansalliskirjallisuus, VII, 86-91. Toim. E.N. Setälä, V. Tarkiainen ja Vihtori Laurila. Suom. Severi Nuormaa. Otava, Helsinki. Åbo Morgonblad 1/1821, 5. 1.1821. ARWIDSSON, A.I. (1822/1931): Mietteitä. Suomen kansalliskirjallisuus, VII, 125-127. Toim. E.N. Setälä, V. Tarkiainen ja Vihtori Laurila. Suom. Severi Nuormaa. Otava, Helsinki. Mnemosyne 2/1822. ARWIDSSON, A.I. (1838/1931): Suomi ja sen tulevaisuus. Suomen kansallis­kirjallisuus, VII, 135-181. Toim. E.N. Setälä, V. Tarkiainen ja Vihtori Laurila. Suom. E.N. Setälä. Otava, Helsinki. Ruotsinkielinen alkuteos 1838. ARWIDSSON, A.I. (1841/1931): Suomen nykyinen valtiomuoto. Suomen kansalliskirjallisuus, VII, 182-181. Toim. E.N. Setälä, V. Tarkiainen ja Vihtori Laurila. Suom. E.N. Setälä. Otava, Helsinki. Ruotsiksi 1841. ASCHELINUS, Anders (1695/1930): Ruotsin suruveisu Ulrika Eleonoran kuo­le­man johdosta. Suomen kansalliskirjallisuus, IV, 417-421. Toim. E.N. Setälä, V. Tarkiainen ja Vihtori Laurila. Otava, Helsinki. ASCHELINUS, Anders (1697/1930): Ylitsen sen ei ikään täydellisesti surku­tel­ta­van ja valitettavan näljän. Suomen kansalliskirjallisuus, IV, 427-436. Toim. E.N. Setälä, V. Tarkiainen ja Vihtori Laurila. Otava, Helsinki. ASPLUND, Anneli (1994): Balladeja ja arkkiveisuja. Suomalaisia kertoma­lau­luja. SKS, Helsinki. AUSTIN, J.L. (1962): How to do things with words. Clarendon press, Oxford. BAHTIN, Mihail (1934-1935/1987): Discourse in the Novel. The Dialogic Imagination. Four essays by M.M. Bakhtin, 259-422. Toim. Michael Holqvist. Käänt Caryl Emerson ja Michael Holqvist. University of Texas Press, Texas. Venäjänkielinen originaali 1934-35. BAHTIN, Mihail (1952-53/1986): The Problem of Speech Genres. Speech genres and other late essays, 60-102. Toim. ja käänt. Caryl Emerson ja Michael Holqvist. University of Texas Press, Texas. Venäjänkielinen alkuteos 1952-53. BAHTIN, Mihail (1963/1991): Dostojevskin poetiikan ongelmia. Suom. Paula Nieminen ja Tapani Laine. Orient Express, s.l. Venäjänkielinen alkuteos 1963. BARTHES, Roland (1966): Introduction à l'analyse structurale des récits. Communications 8/1966. BARTHES, Roland (1967/1993): Historian diskurssi. Tekijän kuolema, tekstin syntymä, 79-95. Suom. Lea Rojola ja Pirjo Thorel. Vastapaino, Tampere. Ranskankielinen teksti vuodelta 1967. BARTHES, Roland (1971/1993): Teoksesta tekstiin. Tekijän kuolema, tekstin syntymä, 159-170. Suom. Lea Rojola ja Pirjo Thorel. Vastapaino, Tampere. Ranskaksi 1971. BARTHES, Roland (1973/1993): Tekstin teoria. Tekijän kuolema, tekstin syntymä, 169-190. Suom. Lea Rojola ja Pirjo Thorel. Vastapaino, Tampere. Ranskankielinen teksti 1973. BAUMER, Franklin L. (1977): Modern European Thought. Continuity and Change in Ideas 1600-1950. MacMillan Publishing Co, New York & Collier MacMillan Publishers, London. BEAUNE, Colette (1985): Naissance de la nation Française. Gallimard, Paris. VON BECKER, Reinhold (1820/1932): Rehelliset suomalaiset! Suomen kansalliskirjallisuus, XI, 155-158. Toim. E.N. Setälä, V. Tarkiainen ja Vihtori Laurila. Otava, Helsinki. Turun Wiikko-Sanomat 1/1820. VON BECKER, Reinhold (1821/1932): Kansan valistuksesta. Suomen kansalliskirjallisuus, XI, 165-169. Toim. E.N. Setälä, V. Tarkiainen ja Vihtori Laurila. Otava, Helsinki. Turun Wiikko-Sanomat 19-20/1820. BOLIN, Sture (1931): Om Nordens äldsta historieforskning. Studier över dess metodik och källvärde. Lunds Universitets årsskrift Avd. 1. Bd 27. Nr 3. Lund. BOURDIEU, Pierre (1984/1989): Homo Academicus. Trans. Peter Collier. Polity Press, Cambridge. BRAHE, Per (1638/1966): Suomen kenraalikuvernöörin virkakertomuksesta 1638. Suomen sana, 2, 498-502. Suom. Asser Jokinen. Toim. Yrjö A. Jäntti. WSOY, Porvoo. BRECHT, Bertolt (1940/1991): Kirjoituksia teatterista. Käänt. Anja Kolehmainen, Rauni Paalanen ja Outi Valle. Teatterikorkeakoulun julkaisusarja nro 14, Helsinki. Saksankielinen teksti 1940. BROWN, B. & COUSINS, M. (1986): The Linguistic fault: the case of Foucault's Archaeology. Towards a Critique of Foucault, 33-60. Toim. Mike Gane. Routledge & Kegan Paul, London. BURE, Anders (1626/1985): Pohjoismaiden kuvaus. Suom. Tuomo Pekkanen. SKS, Helsinki. Latinankielinen alkuteos 1626. CAJAN, Johan Fredrik (1846): Suomen historia. Simelius, Helsinki. CALAMNIUS, Gabriel Joosepinpoika (1720/1930): Suru-runot suomalaiset. Suo­men kansalliskirjallisuus, IV, 507-520. Toim. E.N. Setälä, V. Tarkiainen ja Vihtori Laurila. Otava, Helsinki. CASTRÉN, Liisa (1951): Adolf Ivar Arwidsson isänmaallisena herättäjänä. SHS, Helsinki. CASTRÉN, Mathias (1844/1931): Kirje Snellmanille. Suomen kansalliskir­jal­li­suus, VII, 565-569. Suom. Toivo Kaukoranta. Toim. E.N. Setälä, V. Tarkiainen ja Vihtori Laurila. Otava, Helsinki. CASTRÉN, Mathias (1852-70/1931): Pohjolan matkoja ja tutkimuksia. Suomen kansalliskirjallisuus, VII, 447-564. Osittain suom. Toivo Kaukoranta. Toim. E.N. Setälä, V. Tarkiainen ja Vihtori Laurila. Otava, Helsinki. CHYDENIUS, Anders, (1765/1930): Kansallinen voitto. Suomen kansalliskir­jalli­suus, V, 414-450. Toim. E.N. Setälä, V. Tarkiainen ja Vihtori Laurila. Suom. V. Malinen. Otava, Helsinki. Ruotsinkielinen alkuteksti 1765. CHYDENIUS, Anders, (1799/1929): Vastaus K. Suomen Talousseuran kilpailu­kysy­myk­seen maanviljelyksen edistämisestä. Antti Chydeniuksen valitut kir­joi­tuk­set, 368-411. Suom. V. Malinen. WSOY, Porvoo. Ruotsinkielinen alkuteksti 1799. CHYDENIUS, Anders, (s.a./1929): Vastaus Kuninkaallisen tiedeakatemian esit­tä­mään kysymykseen: Mikä mahtaa olla syynä siihen, että niin paljon väkeä Ruot­sista vuosittain muuttaa maasta, ja millä toimenpiteillä se parhaiten voi­daan estää? Antti Chydeniuksen valitut kirjoitukset, 15-80. Suom. V. Malinen. WSOY, Porvoo. Ruotsinkielinen alkuteksti ilman vuosilukua. CICERO, Marcus Tullius (55 eKr./1967): De Oratore. With an English Translation by E.W. Sutton. William Heinemann Ltd & Harvard University Press, London. Latinankielinen alkuteksti 55 eKr. CICERO, Marcus Tullius (45-44 eKr./1992): Velvollisuuksista. Vanhuudesta, ystävyydestä, velvollisuuksista, 95-275. Suom. Marja Itkonen-Kaila. WSOY, Porvoo. Latinankielinen alkuteksti 45-44 eKr. CLARKE, Edward Daniel (1824/1990): Matka Suomen halki Pietariin 1799. Suom. sekä johdannolla ja selityksin varustanut Jorma Ojala. WSOY, Por­voo. Englanninkielinen alkuteos 1824. CLIFFORD, James (1980): Review of Orientation by Edward Said. History and Theory 19/1980, 204-223. COHEN, Ralph (1991): Genre Theory, Literary History And Historical Change. Theoretical Issues in Literary History, 85-113. Toim. David Perkins. Harvard University Press, Cambridge. CULLER, Jonathan (1986/1994): Ferdinand de Saussure. Suom. Risto Heiskala. Tutkijaliiton julkaisuja 77, Helsinki. CYGNAEUS, Fredrik (1863/1936): [Suomen historian pääpiirteet vuoden 1863 valtiopäiviin asti]. Suomen kansalliskirjallisuus, X, 145-175. Toim. E.N. Setälä, V. Tarkiainen ja Vihtori Laurila. Osittain suom. Vihtori Laurila. Otava, Helsinki. Ruotsinkielinen alkuteksti vuodelta 1863. DANIELSON-KALMARI, J.R. (1922): Suomen valtio- ja yhteiskuntaelämä 18:nnella ja 19:nnellä vuosisadalla, II, 1, Aleksanteri I:n aika. WSOY, Porvoo. DARWIN, Charles (1859/1980): Lajien synty. Lyhentäen toim. Richard E. Leakey. Kirjayhtymä, Helsinki. Englanninkielinen alkuteos 1859. DEWS, Peter (1986): The Nouvelle Philosophie and Foucault. Towards a Critique of Foucault, 61-105. Toim. Mike Gane. Routledge & Kegan Paul, London. DREYFUS, Hubert L. & RABINOW, Paul (1982): Michel Foucault: Beyond Structuralism and Hermeneutics. 2. painos. University of Chicago Press, Chicago. DURING, Simon (1992): Foucault and Literature. Towards a Genealogy of Writing. Routledge, London. ECO, Umberto (1984/1985): Matka arkipäivän epätodellisuuteen. Suom. Aira Buffa. WSOY, Porvoo. Italiankielinen alkuteos 1984. EHRNROOTH, Jari (1992): Sanan vallassa, vihan vimmalla. Sosialistiset vallan­ku­mous­opit ja niiden vaikutus Suomen työväenliikkeessä 1905-1914. SHS, Helsinki. EHRSTRÖM, Eerik (1821/1931): Nuorison vieraiden kielten opiskelusta. Suomen kansalliskirjallisuus, VII, 215-226. Toim. E.N. Setälä, V. Tarkiainen ja Vihtori Laurila. Suom. E.V.I Karjalainen. Otava, Helsinki. Mnemosyne 4/1821. EHRSTRÖM, Eerik (1821/1931b): Suomen kieli kansalliskielenä Suomen kansalliskirjallisuus, VII, 227-247. Toim. E.N. Setälä, V. Tarkiainen ja Vihtori Laurila. Suom. E.V.I Karjalainen. Otava, Helsinki. Åbo Morgonblad 12, 14, 19, 22, 35 ja 37/1821; Oskyldigt intenting 1821, 5-11. ENGLUND, Peter (1988/1989): Pultava. Suom. Seppo Hyrkäs. Art House, s.l. FAIRCLOUGH, Norman (1989): Language and Power. Longman, London. FAIRCLOUGH, Norman (1992): Discourse and Social Change. Polity Press, Cambridge. FEBVRE, Lucien & MARTIN, Henri-Jean (1976): The Coming of The Book: the impact of printing 1450-1800. NLB, London. FINNO, Jaakko (1580-82/1930): Espuhe Yxi wähä suomenkieliseen wirsikirjaan. Suomen kansalliskirjallisuus, IV, 143-151. Toim. E.N. Setälä, V. Tarkiainen ja Vihtori Laurila. Otava, Helsinki. FOUCAULT, Michel (1962/1994): Rousseau juge de Jean-Jacques: Dialogues. Dits et Écrits, I, 172-188. Toim. Daniel Defert, Francois Ewald ja Jacques Lagrange. Gallimard, Paris. FOUCAULT, Michel (1962/1994b): Un si cruel savoir Dits et Écrits, I, 215-228. Toim. Daniel Defert, Francois Ewald ja Jacques Lagrange. Gallimard, Paris. FOUCAULT, Michel (1963/1994): Le langage à l'infini. Dits et Écrits, I, 250-261. Toim. Daniel Defert, Francois Ewald ja Jacques Lagrange. Gallimard, Paris. FOUCAULT, Michel (1963/1994b): Préface à la transgression. Dits et Écrits, I, 233-250. Toim. Daniel Defert, Francois Ewald ja Jacques Lagrange. Gallimard, Paris. FOUCAULT, Michel (1966): Les mots et les choses. Une archéologie des sciences humaines. Gallimard, Paris. FOUCAULT, Michel (1968/1991): Politics and the Study of Discourse. The Foucault Effect. Studies in Governmentality with two lectures by and an interview with Michel Foucault, 53-72. Toim. Graham Burchell ja muut. Harvester Wheatsheaf, London. Ésprit 371/1968. FOUCAULT, Michel (1969): L'archéologie du savoir. Gallimard, Paris. FOUCAULT, Michel (1969/1994): Qu'est-ce qu'un auteur? Dits et Écrits, I, 789-821. Toim. Daniel Defert, Francois Ewald ja Jacques Lagrange. Gallimard, Paris. FOUCAULT, Michel (1970/1987): The Order of Discourse. Untying the text. A Post-Structuralist Reader, 51-76. Toim. Robert Young. Käänt. Ian McLeod. Routledge & Kegan Paul, London. Virkaanastujaisluento Collège de Francessa 1970. FOUCAULT, Michel (1971/1994): Nietzsche, la généalogie, l'histoire. Dits et Écrits, II, 789-821. Toim. Daniel Defert, Francois Ewald ja Jacques Lagrange. Gallimard, Paris. FOUCAULT, Michel (1976): Histoire de la sexualité, I, La volonté de savoir. Gallimard, Paris. FOUCAULT, Michel (1976/1980): Two Lectures, Power/Knowledge. Selected interviews and other writings 1972-1977 by Michel Foucault, 78-108. Toim. Colin Gordon. Luentojen translitteraatiot ja käännökset Alessandro Fontana ja Pasquale Pasquino. Pantheon Books, New York. FOUCAULT, Michel (1978/1989): On Power. An Interview with Pierre Boncenne. Politics, Philosophy, Culture. Interviews and other writings by Michel Foucault 1977-1984, 96-109. Toim. Lawrence D. Kritzman. Käänt. Alan Sheridan ja muut. Routledge, New York. Haastattelu vuodelta 1978, osittain julkaistu ranskan kielellä vuonna 1984. FOUCAULT, Michel (1980): Truth and Power. An Interviews with Alessandro Fontana & Pasquale Pasquino. Power/Knowledge. Selected Interviews and Other Writings by Michel Foucault 1972-1977, 109-133. Toim. Colin Gordon. Pantheon Books, New York. Lyhennetty versio vuonna 1977 rans­kak­si julkaistusta haastattelusta. FRANZÉN, Frans Mikael (1800/1931): Suomen viljelys. Suomen kansalliskirjallisuus, VI, 246-252. Toim. E.N. Setälä, V. Tarkiainen ja Vihtori Laurila. Suom. Toivo Lyy. Otava, Helsinki. Åbo Tidning 8.1.1800. FREUD, Sigmund (1930/1972): Ahdistava kulttuurimme. Suom. Erkki Puranen. Gummerus, Jyväskylä. Saksankielinen alkuteos 1930. FREUNDLIEB, Dieter (1995): Foucault and the Study of Literature. Poetics Today 16:2, 301-344. GADD, Pehr Adrian (1751/1930): Yritys kuvata Satakunnan kihlakuntien pohjoisosan talouselämää. Suomen kansalliskirjallisuus, V, 381-397. Toim. E.N. Setälä, V. Tarkiainen ja Vihtori Laurila. Osittain suom. Vihtori Laurila. Otava, Helsinki. Ruotsinkielinen alkuteksti 1751. GADD, Pehr Adrian (1761-64/1930): Maanviljelyksen kemiallisia perusteita. Suomen kansalliskirjallisuus, V, 398-405. Toim. E.N. Setälä, V. Tarkiainen ja Vihtori Laurila. Osittain suom. Vihtori Laurila. Otava, Helsinki. Ruotsin­kie­liset väitöskirjat 1761-64. GANANDER, Kristfrid (1789/1930): Mythologia fennica [suomalainen jumalais­taru­oppi]. Suomen kansalliskirjallisuus, V, 274-282. Toim. E.N. Setälä, V. Tarkiainen ja Vihtori Laurila. Osittain suom. Vihtori Laurila. Otava, Helsinki. Latinankielinen väitöskirja 1789. GANE, Mike & JOHNSON, Terry (toim., 1993): Foucault's new domains. Routledge, London. GIDDENS, Anthony (1990): The Consequences of Modernity. Polity Press, Cambridge. HAATAJA, Lauri & KALLIO, Pekka (1994): Suomalainen sisu – hakkaa päälle! WSOY, Porvoo. HAATANEN, Pekka (1968): Suomen maalaisköyhälistö tutkimusten ja kauno­kirjallisuuden valossa. WSOY, Porvoo. HACKING, Ian (1986): The Archaeology of Foucault. Foucault. A Critical Reader, 27-40. Toim. David Couzens Hoy. Basil Blackwell, Oxford. HALILA, Aimo (1980): Kansanopetus. Suomen kultuurihistoria, II, 165-174. Toim. Päiviö Tommila, Aimo Reitala ja Veikko Kallio. WSOY, Porvoo. HALL, Stuart (1981/1992): Valkoisuus heidän silmissään. Rasismin tuottaminen viestimissä. Kulttuurin ja politiikan murroksia, 265-295. Suom. Veikko Pietilä. Vastapaino, Tampere. Englanninkielinen alkuteksti 1981. HALL, Stuart (1992): The Question of Cultural Identity. Modernity And Its Futures, 273-325. Toim. Stuart Hall ja muut. Polity Press, Cambridge. HALL, Stuart (1992b): The West and The Rest. Formations of Modernity, 275-335. Toim. Stuart Hall & Bram Gieben. Polity Press, Cambridge. HAVU, Ilmari (1945): Lauantaiseura ja sen miehet. Otava, Helsinki. HEININEN, Simo (1989): Suomalaisen historiankirjoituksen synty. Tutkielma Paa­vali Juustenin piispainkronikasta. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 147, Helsinki. HIRN, Yrjö (1935): Runebergskulten. Holger Schildts förlag, Helsingfors. HIRN, Yrjö (1942): Runebergin runoilijaolemus. Suom. Ilmari Havu ja Aukusti Sim­ojoki. Otava, Helsinki. Ruotsinkielinen alkuteksti samalta vuodelta. HOBSBAWM, Eric (1992/1994): Nationalismi. Suom. Jari Sedergren, Jussi Träskilä ja Risto Kunnari. Vastapaino, Tampere. Englantilainen alkuteos 1992. HOHENDAHL, Peter Uwe (1989): Building a National Literature. The case of Germany, 1830-1870. Cornell University Press, Ithaca. HOLBERG, Ludvig (1731/1966): Erasmus Montanus eli Rasmus Berg. Viisinäytöksinen huvinäytelmä. Ludvig Holberg. Neljä komediaa, 153-240. Suom. Anja Samooja Gersov. WSOY, Porvoo. HOMEROS (n. 750-650 eKr./1948): Odysseia. Suom. O. Manninen. 3. painos. WSOY, Helsinki. HOLLO, J. (1928): Suomentajan huomautuksia. J.V. Snellmanin kootut teokset, IV. WSOY, Porvoo. HONKO, Lauri (1983): Kansallisten juurien löytäminen. Suomen kulttuuri­his­to­ria, II, 42-62. Toim. Päiviö Tommila, Aimo Reitala ja Veikko Kallio. WSOY, Porvoo. HUHTALA, Liisi (1980): Suomen poika pellollansa. Arkkiveisujen maaseutuinen maailmannäkemys 1870-1900. KTSV 32, 1980. HUHTALA, Liisi (1996): Arkkiveisu kirjallisuuden tutkimuksen näkökulmasta. Kirjahistoria. Johdatus vanhan kirjan tutkimukseen, 237-251. Toim. Tuija Laine. SKS, Helsinki. HULTIN, Arvid (1917): Åbo Tidningar under Porthan-Franzénska tiden. Svenska litteratursällskapets Förhandlingar och Uppsatser 30, Helsingfors. HUNT, Lynn (1989): Introduction: History, Culture, and Text. The New Cultural History, 1-22. Toim. Lynn Hunt. University of California Press, Chicago. HUNTER, Paul J. (1989): ”News and New Things”. Contemporaneity and the Early English Novel. Literature and Social practice, 114-136. Toim. Philippe Desan ja muut. The University of Chicago Press, Chicago. HYRKKÄNEN, Markku (1984): Aatehistoriallisesta metodista. Tampereen ylio­pis­ton historiatieteen laitoksen julkaisuja 10, Tampere. HYRKKÄNEN, Markku (1995): Merkityksien kontekstit ja kontekstien merkitys. Helmi, joki, simpukka. Kirjallisuushistoria tänään, 49-63. Toim. Markku Ihonen ja Yrjö Varpio. SKS, Helsinki. HÄKLI, Esko (1996): Suomen vanhimman kirjallisuuden kansallisbibliografia. Suo­men kansallisbibliografia, I, 10-15. Toim. Tuija Laine ja Rita Nyqvist. Helsingin yliopiston kirjasto ja SKS, Helsinki. HÄRÖ, Elias & MANSIKKA, Mikko (1993): Johdanto. Kansallismaisema, 4-7. Ympäristöministeriö, Helsinki. IGHS (1700/1930): Ilolaulu Narvan voiton johdosta. Suomen kansalliskirjallisuus, IV, 408-413. Toim. E.N. Setälä, V. Tarkiainen ja Vihtori Laurila. Otava, Helsinki. IHONEN, Markku & VARPIO, Yrjö (toim., 1995): Helmi, joki, simpukka. Kir­jal­li­suushistoria tänään. SKS, Helsinki. IMMONEN, Kari (1988): Jäikö suomalainen historiografia junasta? Tieteen his­to­ria – tieteen kritiikki, 7-15. Toim. Kari Immonen. Turun yliopiston historian laitoksen julkaisuja nro 19, Turku. ISOTALO, Merja (1983): Historianopetus Turun akatemiassa 1640-1713. Collegium Scientiae. Suomen oppihistorian kehityslinjoja keskiajalta Turun akatemian alkuaikoihin, 191-222. Toim. Jussi Nuorteva. Suomen kirkko­historiallisen seuran julkaisuja 125, Helsinki. JAAKKOLA, Jouko (1994): Sosiaalisen kysymyksen yhteiskunta. Armeliaisuus, yhteisöapu, sosiaaliturva. Suomalaisten sosiaalisen turvan historia, 71-161. Sosiaaliturvan keskusliitto, Helsinki. JAMA, Olavi (1980): Albumit, antologiat ja aikakauslehdet autonomian aikana. Oulun ja sen lähiympäristön sanataide-tutkimusprojektin monistesarja nro 3, Oulu. JERSILD, Margareta (1976): Skillingtryck. Studier i svensk folklig vissång före 1800. Svenskt visarkiv, Stockholm. JOHANNESSON, Kurt (1978): Saxo Grammaticus. Komposition och världsbild i Gesta Danorum. Almqvist & Wiksell International, Stockholm. JOHANNESSON, Kurt (1982): Gotisk renässans. Johannes och Olaus Magnus som politiker och historiker. Almqvist & Wiksell International, Stockholm. JOKINEN, Arja & JUHILA, Kirsi & SUONINEN, Eero (1993): Diskurssi­ana­lyy­sin aakkoset. Vastapaino, Tampere. JULKUNEN, Raija (1989): Jokapäiväinen aikamme. Aika ja sen ankaruus, 10-21. Toim. Pirkko Heiskanen. Gaudeamus, Helsinki. JUSLENIUS, Daniel (1700/1988): Vanha ja uusi Turku. Käänt. Tuomo Pekkanen ja Virpi Seppälä-Pekkanen. SKS, Helsinki. Latinankielinen alkuteos 1700. JUSLENIUS, Daniel (1703/1994): Suomalaisten puolustus. Käänt. Juhani Sarsila. SKS, Helsinki. Alkuteos latinaksi 1703. JUSLENIUS, Daniel (1745/1968): Suomalaisten sana-lugun coetus. Näköis­pai­nos. SKS, Helsinki. JUSSILA, Osmo (1987): Maakunnasta valtioksi. Suomen valtion synty. WSOY, Porvoo. JUTEINI, Jaakko (1816/1932): Laulu Suomessa. Suomen kansalliskirjallisuus, XI, 13-15. Toim. E.N. Setälä, V. Tarkiainen ja Vihtori Laurila. Osittain suom. Vihtori Laurila. Otava, Helsinki. Ilmestynyt 1. kerran vihkosessa Waikutuksia Suomalaisen sydämessä 1816. JUTEINI, Jaakko (1816/1932b): Suomalaisille. Suomen kansalliskirjallisuus, XI, 15-17. Toim. E.N. Setälä, V. Tarkiainen ja Vihtori Laurila. Osittain suom. Vihtori Laurila. Otava, Helsinki. Ilmestynyt 1. kerran vihkosessa Waikutuksia Suomalaisen sydämessä 1816. JUTEINI, Jaakko (1826/1932): Epäilys ja toivo Suomessa. Suomen kansalliskir­jal­lisuus, XI, 43-47. Toim. E.N. Setälä, V. Tarkiainen ja Vihtori Laurila. Otava, Helsinki. Ilmestynyt 1. kerran Juteinin Runon-Tähteissä 1826. JUTIKKALA, Eino (1980): Asutus ja väestö suurten sotien ja uuden asutus­ekspan­sion kaudella. Suomen taloushistoria, I, 149-170. Toim. Eino Jutikkala ja muut. Tammi, Helsinki. JUUSTEN, Paavali (1570-l/1988): Suomen piispainkronikka. Suom. ja selitykset Simo Heininen. SKS, Helsinki. KAJANTO, Iiro (1982): Johdanto. H.G. Porthan. Valitut teokset, 9-33. SKS, Helsinki. KAJANTO, Iiro (1982b): Johdanto Porthanin historiallisiin tutkimuksiin. H.G. Porthan. Valitut teokset, 129-143. SKS, Helsinki. KALM, Pietari (1753-61/1930): Matka Pohjois-Amerikkaan. Suomen kansalliskir­jal­li­suus, V, 339-378. Toim. E.N. Setälä, V. Tarkiainen ja Vihtori Laurila. Osittain suom. Vihtori Laurila. Otava, Helsinki. Ruotsinkielinen alkuteksti 1753-61. KANT, Immanuel (1784/1990): Mitä on valistus? Teoksessa Mitä on valistus? Toim. Juha Koivisto ja muut. Suom. Tapani Kaakkurinniemi. Vastapaino, Tampere. KARKAMA, Pertti (1982): Vapauden muunnelmat. J.L. Runebergin maailman­katsomus hänen epiikkansa pohjalta. SKS, Helsinki. KARKAMA, Pertti (1989): J.V. Snellmanin kirjallisuuspolitiikka. SKS, Helsinki. KARKAMA, Pertti (1994): Kirjallisuus ja nykyaika. Suomalaisen sanataiteen tee­mo­ja ja tendenssejä. SKS, Helsinki. KATEKISMUS (1991). WSOY, Porvoo. KEMILÄINEN, Aira (1993): Suomalaiset, outo Pohjolan kansa. Rotuteoriat ja kansallinen identiteetti. SHS, Helsinki. KERO, Esa (1992): Pystykorva. Supisuomalaisia-palsta, osa 12. Helsingin Sano­mi­en kuukausiliite 16/1992. KERÄNEN, Jorma (1995): Kustaa Vaasa ja uskonpuhdistuksen aika. Suomen histo­rian pikkujättiläinen, 127-179. Toim. Seppo Zetterberg. WSOY, Porvoo. KESKUSTA VAATII REUNAEHTOJA. Aamulehti 17.3.1992. KIANTO, Ilmari (1924/1979): Ryysyrannan Jooseppi. Köyhälistökuvaus Suomes­ta. Otava, Helsinki. KIRKINEN, Heikki (1991): Maakuntien Eurooppa ja Suomi. Otava, Helsinki. KLINGE, Matti (1967): Kansalaismielen synty. Suomen ylioppilaiden aatteet ja järjestäytyminen ilmentämässä yleisen mielipiteen ja kansalaistietoisuuden kehitystä 1853-1871. Helsingin yliopisto. KLINGE, Matti (1980): Poliittisen ja kulttuurisen Suomen muodostaminen. Suomen kulttuurihistoria, II, 11-41. Toim. Päiviö Tommila, Aimo Reitala ja Veikko Kallio. WSOY, Porvoo. KLINGE, Matti (1981): Suomen sinivalkoiset värit. Otava, Helsinki. KLINGE, Matti (1982): Kaksi Suomea. Otava, Helsinki. KLINGE, Matti (1986): Senaatintorin sanoma. Otava, Helsinki. KLINGE, Matti (1987): Luonnonteologia ja luonnonoikeus. Helsingin yliopiston his­to­ria 1640-1990, I, 668-678. Toim. Rainer Knapas. Otava, Helsinki. KLINGE, Matti (1987b): Opetus ja opiskelu. Helsingin yliopiston historia 1640 - 1990, I, 355-552. Toim. Rainer Knapas. Otava, Helsinki. KLINGE, Matti & LEIKOLA, Anto (1987): Kotimaa ja kotiseutu. Helsingin ylio­pis­ton historia 1640-1990, I, 615-639. Toim. Rainer Knapas. Otava, Helsinki. KLINGE, Matti (1989): Keisarillinen yliopisto. Helsingin yliopiston historia 1640-1990, II, 9-139. Toim. Rainer Knapas. Otava, Helsinki. KLINGE, Matti (1989b): Murroksen vuosikymmen. Helsingin yliopiston historia 1640-1990, II, 140-215. Toim. Rainer Knapas. Otava, Helsinki. KNUUTTILA, Seppo (1994): Tyhmän kansan teoria. Näkökulmia menneestä tulevaan. SKS, Helsinki. KORHONEN, Arvi (1939-1943): Hakkapeliittain historia I-II. WSOY, Porvoo. KORHONEN, Keijo (1963): Suomen asiain komitea. Suomen korkeimman hallin­non järjestelyt ja toteuttaminen vuosina 1811-1826. Turun Sanomalehti ja Kirjapaino Osakeyhtiö, Turku. KORHONEN, Paavo (1831/1933): Talonpojille. Suomen kansalliskirjallisuus, XII, 40-43. Toim. E.N. Setälä, V. Tarkiainen ja Vihtori Laurila. Suom. E.V.I. Karjalainen. Otava, Helsinki. Oulun Wiikko-Sanomat 22/1831. KORHONEN, Paavo (1835/1933): Suomen kielestä. Suomen kansalliskirjallisuus, XII, 40-43. Toim. E.N. Setälä, V. Tarkiainen ja Vihtori Laurila. Suom. E.V.I. Karjalainen. Otava, Helsinki. Helsingfors Morgonblad 33/1835. KORTEKANGAS, Paavo (1980): Kristillisen yhtenäiskulttuurin mureneminen. Suomen kulttuurihistoria, II, 135-145. Toim. Päiviö Tommila, Aimo Reitala ja Veikko Kallio. WSOY, Porvoo. KOSKIMIES, Rafael (1936): J.L. Runeberg. Elämä ja työ. WSOY, Porvoo. KOSKIMIES, Rafael (1955): Porthanin aika. Tutkielmia ja kuvauksia. Otava, Helsinki. KOSKINEN, Yrjö (1862): Tiedot Suomen-suwun muinaisuudesta. Yliopistollinen väitöskirja. J.C. Frenckellin kirjapaino, Helsinki. KOSKINEN, Yrjö (1869): Oppikirja Suomen kansan historiassa. SKS, Helsinki. KRAMER, Lloyd S. (1989): Literature, Criticism and Historical Imagination. The Literary Challenge of Hayden White and Dominick LaCapra. The New Cultural History, 97-128. Toim. Lynn Hunt. University of California, Berkeley. KRÖTZL, Christian & MUSTAKALLIO, Katariina & NENONEN, Kaisu-Maija (1990): Quo vadis historia generalis? Huomioita yleisen historian tilasta ja tulevaisuudesta. Historia nyt. Näkemyksiä suomalaisesta historiantutkimuk­sesta, 211-224. Toim. Pekka Ahtiainen ja muut. WSOY, Porvoo. KUISMA, Markku (1993): Metsäteollisuuden maa. Suomi, metsät ja kansain­vä­li­nen järjestelmä 1620-1920. SHS, Helsinki. KUKKONEN, Otso (1964): J.V. Snellman. Suomen kirjallisuus, II, 257-289. Toim. Martti Rapola. SKS ja Otava, Helsinki. KUNNAS, Mauri (1992): Koirien kalevala. Otava, Helsinki. KUUSI, Matti (1963): Kirjoittamattomasta kirjallisuudesta. Suomen kirjallisuus, I, 7-30. Toim. Matti Kuusi. SKS ja Otava, Helsinki. LAASONEN, Pentti (1991): Suomen kirkon historia, 2, vuodet 1593-1808. WSOY, Porvoo. LACAPRA, Dominick, (1983): Rethinking Intellectual History. Texts, Contexts, Language. Cornell University Press, Ithaca & London. LAINE, Tuija (1996): Sensuuri ja sen asettamat julkaisurajoitukset. Kirjahistoria. Johdatus vanhan kirjan tutkimukseen, 185-212. Toim. Tuija Laine. SKS, Helsinki. LAITINEN, Kai (1984): Runeberg kirjallisuushistorian peilissä. Metsästä kaupunkiin. Esseitä ja tutkielmia kirjallisuudesta, 44-54. Otava, Helsinki. LAITINEN, Kai (1991): Suomen kirjallisuuden historia. 3. uudistettu painos. Otava, Helsinki. LAURENTIUS, Petri (1684/1891): Synopsis Choronologiae Finnonicae, Rythmica eli Ajan tieto. Uudenkaupungin kirjapaino-osakeyhtiö, Uusikaupun­ki. Ensimmäinen painos vuodelta 1684, vanhin täydellisenä säilynyt kappale on kolmatta painosta, joka ilmestyi vuonna 1684. LAURILA, Vihtori (1956): Suomen rahvaan runoniekat sääty-yhteiskunnan aika­na. SKS, Helsinki. LEHTINEN, Erkki (1968): Suomen varhaishistorian ja ristiretkikauden kuvausta uskon­puhdistus- ja suurvalta-aikana. SHS, Jyväskylä. LEHTINEN, Erkki (1979): Akateemisen kulttuurin ensiaskeleet Suomessa. Suo­men kulttuurihistoria, I, 111-136. Toim. Päiviö Tommila, Aimo Reitala ja Veikko Kallio. WSOY, Porvoo. LEHTINEN, Erkki (1989): Suomalainen patriotismi ja kansallistunne Ruotsin kau­della. Herää Suomi. Suomalaisuusliikkeen historia, 13-47. Toim. Päiviö Tommila. Kustannuskiila, Kuopio. LEHTINEN, Marja (1996): 1800-luvun kirjalliset sukupolvet ja kirjal­lisuus­kä­si­tysten muotoutuminen Suomessa. Rakkaudesta lukemiseen. Suomalaisen kirjallisuusharrastuksen kehityksestä, 99-107. Toim. Juhani Niemi. Yliopistopaino, Helsinki. LEHTONEN, Mikko (1994): Kyklooppi ja kojootti. Subjekti 1600- ja 1900-lu­kujen kulttuuri- ja kirjallisuusteorioissa. Vastapaino, Tampere. LEHTONEN, Mikko (1996): Merkitysten maailma. Kulttuurisen tekstintutki­muk­sen lähtökohtia. Vastapaino, Tampere. LEIKOLA, Anto (1987): Kopernikus ja Turun tähtitiede. Helsingin yliopiston historia 1640-1808, 565-574. Toim. Rainer Knapas. Otava, Helsinki. LEIKOLA, Anto (1987b): Oppi ja tiede. Aristoteles, Ramus ja filosofian uudet opit. Helsingin yliopiston historia 1640-1808, 553-565. Toim. Rainer Knapas. Otava, Helsinki. LEINONEN, Artturi (1932-34): Hakkapeliitat I-II. 2. painos. WSOY, Porvoo. LINDROTH, Sten (1975): Svensk lärdomshistoria, I, Medeltiden och re­formationstiden. P.A. Nordstedt & söners förlag, Stockholm. LINDROTH, Sten (1975b): Svensk lärdomshistoria, II, Stormaktstiden. P.A. Nordstedt & söners förlag, Stockholm. LINNA, Väinö (1955): Tuntematon sotilas. WSOY, Porvoo. LINNA, Martti & PALMÉN, Erkki (1988): Johdanto. Teoksessa Messenius, Jo­hannes (1636/1988): Suomen, Liivinmaan ja Kuurinmaan vaiheita, 7-29. SKS, Helsinki. LINNA, Martti & PALMÉN, Erkki (1988b): Selityksiä ja lähdeviitteitä. Teoksessa Messenius, Johannes (1636/1988): Suomen, Liivinmaan ja Kuurinmaan vai­heita, 108-119. SKS, Helsinki. LINNA, Martti & PALMÉN, Erkki (1988c): Tuntemattoman tekijän Suomen kronikan johdanto. Teoksessa Messenius, Johannes (1636/1988): Suomen, Liivinmaan ja Kuurinmaan vaiheita, 123-134. SKS, Helsinki. LINSÉN, Johan Gabriel (1819/1931): Alkusanat. Suomen kansalliskirjallisuus, VII, 251-257. Toim. E.N. Setälä, V. Tarkiainen ja Vihtori Laurila. Suom. E.V.I. Karjalainen. Otava, Helsinki. Mnemosyne 1/1819. LINSÉN, Johan Gabriel (1819/1931b): Suomalaisesta kansallisuudesta. Suomen kansalliskirjallisuus, VII, 258-272. Toim. E.N. Setälä, V. Tarkiainen ja Vihtori Laurila. Suom. E.V.I. Karjalainen. Otava, Helsinki. Mnemosyne 60/1819 ja 61/1819. LINSÉN, Johan Gabriel (1820): Om folkupplysningen. Mnemosyne 100/1820, 397-399 ja 104/1820, 413-416. LITZEN, Veikko (1983): Keskiajan historiankirjoitus läntisessä Euroopassa. His­to­riankirjoituksen historia, 24-33. Toim. Päivi Setälä, Pekka Suvanto ja Matti Viikari. Gaudeamus, Helsinki. LIZELIUS, Anders (1775/1930): [Yleisölle]. Suomen kansalliskirjallisuus, V, 313-314. Toim. E.N. Setälä, V. Tarkiainen ja Vihtori Laurila. Otava, Helsinki. Suomenkieliset Tieto-Sanomat 1775. LIZELIUS, Anders (1776/1930): Suomen maan ensimmäisen huoneenhallituksen parantelemisesta ja avaroitsemisesta. Suomen kansalliskirjallisuus, V, 315-322. Toim. E.N. Setälä, V. Tarkiainen ja Vihtori Laurila. Otava, Helsinki. Suomenkieliset Tieto-Sanomat 7, 9-16 ja 22/1776. LUNTINEN, Pertti (1995): Tulosta tehdään kansallisen kulttuurin saralla. Alumni. Vox Universitatis Tamperensis 1/1995. LÖNNROT, Elias (1840/1932): [Suomen kielestä]. Suomen kansalliskirjallisuus, XI, 515-521. Toim. E.N. Setälä, V. Tarkiainen ja Vihtori Laurila. Otava, Helsinki. Mehiläinen 1840. MAJAMAA, Raija (1994): Lönnrotin suhde luontoon. Kalevalaseuran vuosikirja 73, 36-55. SKS, Helsinki. MAKKONEN, Pietari (1847/1933): Ilolaulu suomen kielen kasvannosta. Suomen kansalliskirjallisuus, XII, 83-87. Toim. E.N. Setälä, V. Tarkiainen ja Vihtori Laurila. Otava, Helsinki. Necken, poetisk kalender för 1847, 1846. MALINIEMI, Aarno (1963): Suomen keskiaikainen kirjallisuus. Suomen kirjal­li­suus, II, 7-68. Toim. Martti Rapola. SKS ja Otava, Helsinki. MANNERMAA, Mika (1993): Tulevaisuus – murroksesta mosaiikkiin. Otava, Helsinki. MANNINEN, Juha & ALAVUOTUNKI, Jouni (1979): J.V. Snellmanin vuoden 1840 kirjoitukset valtiosääntöuudistuksen periaatteista. Aate ja maailman­ku­va. Suomen filosofista perintöä keskiajalta vuosisadallemme, 174-231. Toim. Simo Knuuttila, Juha Manninen ja Ilkka Niiniluoto. WSOY, Porvoo. MANNINEN, Juha (1986): ”... se voitti itselleen vain sivistyksen voitot”. Suomen hegeliläisyyden perusteemoja. Hyöty, sivistys, kansakunta, 111-184. Toim. Juha Manninen ja Ilkka Patoluoto. Kustannusosakeyhtiö Pohjoinen, Oulu. MANNINEN, Jukka (1993): Tuntematon kesäeläin. Artikkelisarja suomalais­ro­duista. Aamulehti 4.7., 11.7. 18.7., 25.7. ja 1.8.1993. MASKUN HEMMINKI (n. 1611-14/1930): Suomen maan vaevoist. Suomen kan­sal­liskirjallisuus, IV, 183-186. Toim. E.N. Setälä, V. Tarkiainen ja Vihtori Laurila. Otava, Helsinki. Alunperin julkaistu Yxi wähä suomenkielisessä wirsikirjassa n. 1611-14. MASKUN HEMMINKI (1616/1930): Lukiallen T.T. Suomen kansalliskirjal­li­suus, IV, 190-191. Toim. E.N. Setälä, V. Tarkiainen ja Vihtori Laurila. Otava, Helsinki. Alunperin ilmestynyt kokoelmassa Wanhain Suomen maan Piispain ja Kircon Esimisten Latinan kielised laulud 1616. McNAY, Lois (1994): Foucault. A Critical Introduction. Polity Press, Cambridge. MELANDER, Toini (1957): Suomen virsikirjojen kalendaariot ja niiden ajantie­dot. Suomen almanakan juhlakirja, 25-48. Toim. Kustaa Vilkuna ja muut. Helsingin yliopisto ja Oy Weilin&Göös Ab, Helsinki. MESSENIUS, Johannes (1629/1865): Rimkrönika om Finland och dess inbyggare. Berättelse on några gamla och märkwärdiga Finlands handlingar, hwilken innehåller en krönika om inbyggarnes härkomst, bedrifter, gudstjenst, konungar, regenter och biskopar, med swenska rim beskrefwen. G.W. Edlunds förlag, Helsingfors. Alkuteos vuodelta 1629. MESSENIUS, Johannes (1636/1988): Suomen, Liivinmaan ja Kuurinmaan vaihei­ta. Suom. Martti Linna, Jorma Lagerstedt ja Erkki Palmén. SKS, Helsinki. Latinankielinen alkuteos 1636. MESSENIUS, Johannes (1636/1703): Scondia illustrata, X. Primus edita, et observationibus aucta a Johannes Peringskiöld. Stockholm. MINSON, Jeff (1986): Strategies for Socialists? Foucault's Conception of Power. Towards a Critique of Foucault, 106-148. Toim. Mike Gane. Routledge & Kegan Paul, London. MONTESQUIEU, Charles de (1748/1951): De l'ésprit des lois. Oeuvres complètes, II, 227-1117. Toim. Roger Caillois. Gallimard, Paris. Originaali vuodelta 1748. MORE, Thomas (1516/1971): Utopia. Suom. Marja Itkonen-Kaila. WSOY, Porvoo. Latinankielinen alkuteos vuodelta 1516. MÄKELÄ, Anneli ja muut (1989): Uskolliset sydämet. Sain roolin johon en mah­du. Suomalaisen naiskirjallisuuden linjoja. Toim. Marja-Liisa Nevala. Otava, Helsinki. MÄKINEN, Vesa (1981): Zachris Topelius ja Maamme-kirja. Teoksessa Tope­lius, Zacharias (1875/1981): Maamme-kirja, ii-xiv. WSOY, Porvoo. MÄNTYLÄ, Ilkka (1988): Kruunu ja alamaisten nälkä. 1690-luvun katovuosien verotulojen vähennys Pohjanmaalla ja esivallan vastatoimenpiteet. Script Historica XII. Acta Societatis Historicae. MÄNTYLÄ, Ilkka (1995): Suurvaltakausi. Suomen historian pikkujättiläinen, 181-271. Toim. Seppo Zetterberg. WSOY, Porvoo. NIEMI, Juhani (1980): Kullervosta rauhan erakkoon. Sota ja rauha suomalaisessa kirjallisuudessa kansanrunoudesta realismin sukupolveen. SKS, Helsinki. NIEMI, Juhani (1984): Populaarikirjallisuus Suomessa. Huokean viihdekirjal­li­suu­den osakulttuurin erittelyä. 2. painos. WSOY, Porvoo. NIEMI, Juhani (toim., 1996): Rakkaudesta lukemiseen. Suomalaisen kirjallisuus­har­rastuksen kehityksestä, 99-107. Yliopistopaino, Helsinki. NIINILUOTO, Ilkka (1993/1994): Suomen henkinen tila ja tulevaisuus. Teoksessa Suo­men henkinen tila ja tulevaisuus, 13-46. Toim. Ilkka Niiniluoto & Paavo Löppönen. WSOY, Porvoo. Säätytalolla pidetty puhe 1993. NUMMI, Jyrki (1993): Jalon kansan parhaat voimat. Kansalliset kuvat ja Väinö Linnan romaanit Tuntematon sotilas ja Täällä Pohjantähden alla. WSOY, Porvoo. NYGÅRD, Toivo (1989): Suomen palvelusväki 1600-luvulla. Palkollisten määrä, työ, palkkaus ja suhteet isäntäväkeen. SHS, Helsinki. O'BRIEN, Patricia (1989): Michel Foucault's History of Culture. The New Cultural History. Toim. Lynn Hunt. University of California Press, Berkely. O'FARRELL, Clare (1989): Foucault. Historian or Philosopher. MacMillan, Hampshire. OLAUS MAGNUS GOTHUS (1539/1964): Carta marina. Karta och beskrivning över de nordiska länderna samt de underbara ting som där finnas. Käänt. Erik Gamby. Bokgillet, Uppsala. Latinankielinen alkuteos 1539. OLAUS MAGNUS GOTHUS (1555/1973): Pohjoisten kansojen historia. Suo­me­a koskevat kuvaukset. Suom. Kaarle Hirvonen. Otava, Helsinki. OLSSON, Bengt & ALGULIN, Ingeman (1987): Litteraturens historia i Sverige. Norstedts förlag, Stockholm. OLSSON, Harald (1944): Johannes Messenius Scondia Illustrata. Studier i verkets tillkomsthistoria och medeltidpartiets källförhållanden. Gleerupska univ. Bokhandeln, Lund. PAULINUS-LILLIENSTEDT, Juhana (1679/1931): Suomen suuriruhtinaanmaa eepil­lisessä laulussa kuvattuna. Suomen kansalliskirjallisuus, VI, 68-87. Toim. E.N. Setälä, V. Tarkiainen ja Vihtori Laurila. Suom. Toivo Lyy. Otava, Helsinki. Kreikankielinen alkuteksti 1679. PEKKANEN, Tuomo & SEPPÄLÄ-PEKKANEN, Virpi (1988): Johdanto. Teok­sessa Juslenius, Daniel (1988): Vanha ja uusi Turku, 8-19. SKS, Helsinki. PELTONEN, Matti (1992): Matala katse. Kirjoituksia mentaliteettien historiasta. Han­ki & Jää, s.l. PERELMAN, Ch. (1982): The Realm of Rhetoric. Translated by William Kluback. University of Notre Dame Press, Notre Dame. PERKINS, David (1991): Introduction. A State of Discussion. Theoretical Issues in Literary History, 1-8. Harvard University Press, Cambridge. PETRAEUS, Eskil (1649/1930): Lyhyt suomen kielioppi. Suomen kansalliskirjal­li­suus, IV, 295-298. Toim. E.N. Setälä, V. Tarkiainen ja Vihtori Laurila. Osittain suom. Aarno Maliniemi. Otava, Helsinki. Latinankielinen teksti 1649. PIETILÄ, Antti J. (1907): Daniel Juslenius. Hänen elämänsä ja vaikutuksensa, I. Tampereen kirjapaino, Tampere. PIPPING, F.W. (1856-57/1967): Luettelo Suomeksi präntätyistä kirjoista (kuin myös muutamista muista teoksista, joissa löytyy joku kirjoitus Suomen kie­lel­lä tahi joku johdatus sitä tuntemaan). SKS & WSOY, s.l. PIRINEN, Kauko (1991): Suomen kirkon historia, I, keskiaika ja uskonpuh­dis­tuk­sen aika. WSOY, Porvoo. PITKÄRANTA, Reijo (1996): Maamme väitöskirjakäytännön historiaa. Yksi puu, kak­si taivasta. Suomalaisia kirjallisuusväitöskirjoja 1833-1847, 193-202. Toim. Yrjö Varpio. SKS, Helsinki. PLUTARKHOS (n. 115/1989): Kuuluisien miesten elämäkertoja. Suom. Kalle Suuronen. WSOY, Porvoo. Kreikankielinen teksti noin vuodelta 115. POHJOLAN-PIRHONEN, Helge (1973): Kansakunnan historia, II. WSOY, Porvoo. POLÉN, Rietrik (1858/1988): Johdanto Suomen kirjallisuushistoriaan. Näköis­painos ja Kai Laitisen jälkikirjoitus. Suomen vanhan kirjallisuuden päivien julkaisuja. Vammalan kirjapaino Oy, Vammala. PORTHAN, Henrik Gabriel (1766-78/1904): Suomalaisesta runoudesta. Henrik Gabriel Porthanin tutkimuksia. Suom. Edv. Rein. SKS, Helsinki. Latinan­kieli­nen väitöskirja ilmestyi viidessä osassa vuosina 1766-78. PORTHAN, Henrik Gabriel (1782/1982): Vanhojen suomalaisten teoreettisesta ja käytännöllisestä taikauskosta. H.G. Porthan. Valitut teokset, 44-115. Toim. ja suom. Iiro Kajanto. SKS, Helsinki. Latinankielinen väitöskirja 1782. PORTHAN, Henrik Gabriel (1784-88/1982): Paavali Juustenin Suomen piispain kro­nikka huomautuksin ja asiakirjoin valaistuna, osa. H.G. Porthan. Valitut teok­set, 144-236. Toim. ja suom. Iiro Kajanto. SKS, Helsinki. Piispain­kroni­kan selitykset julkaistiin 56:na väitöskirjana vuosina 17784-88. PORTHAN, Henrik Gabriel (1788/1873): Anmärkningar rörande finska folkets läge och tilstånd vid den tiden när den först lades under svenska kronans vissa och varaktiga välde. Henrici Gabrielis Porthan Opera Selecta, V, 1-27. Finska Litteratur-Sällskapet, Helsingfors. Ruotsinkielinen esitelmä vuodelta 1788. PORTHAN, Henrik Gabriel (1788/1873b): Undersökning om de nationer hörande til Finska folkstammen, hvilka i den äldre nordiska historien omtalas, I, Lapparne. Henrici Gabrielis Porthan Opera Selecta, V, 29-42. SKS, Helsinki. Originaali vuodelta 1788. PORTHAN, Henrik Gabriel (1789/1982): Kielen vaikutuksesta kansan henkisiin kykyihin. H.G. Porthan. Valitut teokset, 298-309. Toim. ja suom. Iiro Kajanto. SKS, Helsinki. Latinankielinen väitöskirja 1789. PORTHAN, Henrik Gabriel (1789/1982b): Suomalaisten väitetystä noituudesta. H.G. Porthan. Valitut teokset, 116-126. Toim. ja suom. Iiro Kajanto. SKS, Helsinki. Latinankielinen väitöskirja 1789. PORTHAN, Henrik Gabriel (1792/1982): Historiallisesta skeptisismistä. H.G. Porthan. Valitut teokset, 280-290. Toim. ja suom. Iiro Kajanto. SKS, Helsinki. Latinankielinen väitöskirja 1792. PORTHAN, Henrik Gabriel (1793/1930): Ruotsin eri maakuntien suomalaisista. Suomen kansalliskirjallisuus, V, 173-204. Toim. E.N. Setälä, V. Tarkiainen ja Vihtori Laurila. Suomentajaa ei mainittu. Otava, Helsinki. Åbo Tidningar, numerot 5-8, 10, 13-14, 32, 49, 52/1793. PORTHAN, Henrik Gabriel (1797/1930): Ajatuksia Suomen viljelyksestä. Suomen kansalliskirjallisuus, V, 205-236. Toim. E.N. Setälä, V. Tarkiainen ja Vihtori Laurila. Suomentajaa ei mainittu. Otava, Helsinki. Åbo Tidningar, numerot 11-14, 16, 17, 19-21/1797. PORTHAN, Henrik Gabriel & GADD, Pehr Adrian (1771/1930): [Åbo Tidningarin avausruno]. Suomen kansalliskirjallisuus, V, 150-153. Toim. E.N. Setälä, V. Tarkiainen ja Vihtori Laurila. Suom. O. Manninen. Otava, Helsinki. Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo 1/1771. POSTER, Mark (1984): Foucault, Marxism And History: mode of production versus mode of information. Polity Press, Cambridge. PULMA, Panu (1994): Vaivaisten valtakunta. Armeliaisuus, yhteisapu, sosiaa­li­tur­va. Suomalaisten sosiaalisen turvan historia, 15-70. Sosiaaliturvan keskus­liit­to, Helsinki. PUOHINIEMI, Martti (1993): Suomalaisten arvot ja tulevaisuus. Analyysi väes­tön ja vaikuttajien näkemyksistä. Liite numero 2 valtioneuvoston selontekoon ”Suomen tulevaisuus ja toimintavaihtoehdot”. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 5/1993. RAAMATTU RANTANEN, Päivi (1994): Hevosenkaltainen kansa. Me ja muut. Kulttuuri, identiteetti, toiseus. Toim. Marjo Kylmänen. Vastapaino, Tampere. RANTANEN, Päivi (1994b): Onko sitkeydestä särpimeksi? Tiede ja edistys 1/1994. RAPOLA, Martti (1960): Sanojemme ensiesiintymiä Agricolasta Yrjö Koskiseen. SKS, Helsinki. REIN, Gabriel (1909): Suomi ja suomalaiset ulkomaan kirjallisuudessa 1500-luvulla ja 1600-luvun alkupuoliskolla. SKS, Helsinki. REIN, Th. (1895/1928): Juhana Vilhelm Snellman, I. 3. korjattu painos. Otava, Helsinki. REITALA, Aimo (1983): Suomi-neito. Suomen kuvallisen henkilöitymän vai­hei­ta. Otava, Helsinki. RENAN, Ernest (1882/1990): What is a Nation? Nation and Narration, 8-22. Toim. Homi K. Bhabha. Routledge, London. Ranskankielinen alkuteksti vuodelta 1882. RIDELL, Seija (1994): Kaikki tiet vievät genreen. Tutkimusretkiä tiedotusopin ja kirjallisuustieteen rajamaastossa. Tampereen yliopiston tiedotusopin laitoksen julkaisuja. Sarja A 82/1994. ROININEN, Aimo (1993): Kirja liikkeessä. Kirjallisuus instituutiona vanhassa työ­väenliikkeessä 1895-1918. SKS, Helsinki. ROMMI, Pirkko (1973): Suomen historiantutkimuksen kehitys. Helsingin ylio­pis­ton historian laitoksen julkaisuja, 2, 1-18. ROOS, J-P (1988): Suomalainen elämäntapa. Mitä Missä Milloin 39, 178-182. Otava, Helsinki. ROUSSEAU, Jean-Jacques (1772/s.a.): Du Contrat Social, ou principes du droit politiques. Oeuvres Choisies, 232-340. Garnier Frères, Paris. ROUSSEAU, Jean-Jacques (1775/1995): Takaisin luontoon? Teoksessa Mitä on valistus?, 36-46. Toim. Juha Koivisto, Markku Mäki ja Timo Uusitupa. Suom. Päivi Järvinen ja Markku Mäki. Vastapaino, Tampere. Suomennettu teksti on nootti Rousseaun kirjoitukseen Ihmisen eriarvoisuuden alkuperästä, 1775. RUNEBERG, Fredrika (1858/1981): Rouva Katarina Boije ja hänen tyttärensä. Kertomus isonvihan ajoilta. Suom. Tyyni Tuulio. 2. painos. WSOY, Juva. Ruotsinkielinen alkuteos vuodelta 1858. RUNEBERG, Fredrika (1862/1983): Sigfrid Liljeholm. Kuvaus Klaus Flemingin ajoilta. Suom. Tyyni Tuulio. WSOY, Porvoo. Ruotsinkielinen alkuteos vuo­del­ta 1862. RUNEBERG, Johan Ludvig (1832/1948): Hirvenhiihtäjät. Runoteokset, I, 275-341. Suom. Otto Manninen. WSOY, Porvoo. Ruotsinkielinen alkuteos vuo­del­ta 1832. RUNEBERG, Johan Ludvig (1832/1966): Muutamia sanoja luonnosta, kansan luonteesta ja elintavoista Saarijärven pitäjässä. Suomen sana, 18, 171-178. Toim. Yrjö A. Jäntti. Suom. Juhani Aho. WSOY, Porvoo. Helsingfors Morgonblad 1832. RUNEBERG, Johan Ludvig (1836/1948): Hanna. Runoteokset, I, 345-378. Suom. Otto Manninen. WSOY, Porvoo. Ruotsinkielinen alkuteos vuodelta 1836. RUNEBERG, Johan Ludvig (1841/1948): Jouluilta. Runoteokset, I, 381-412. Suom. Otto Manninen. WSOY, Porvoo. Ruotsinkielinen alkuteos vuodelta 1841. RUNEBERG, Johan Ludvig (1848/1948): Vänrikki Stoolin tarinat. Runoteokset, II, 75-247. WSOY, Porvoo. Ruotsinkielinen alkuteos vuodelta 1848. RUUTU, Martti (1983): Kulttuurikehityksen yleislinjat. Suomen kulttuurihistoria, II, 65-134. Toim. Päiviö Tommila, Aimo Reitala ja Veikko Kallio. WSOY, Porvoo. SAARILUOMA, Liisa (1989): Kirjallisuushistoria eilen ja tänään. KTSV 43, 11-36. SKS, Helsinki. SALOKAS, Eino (1923): Maallinen arkkirunoutemme Ruotsin vallan aikana. SKS, Helsinki. SARAJAS, Annamari (1956): Suomen kansanrunouden tuntemus 1500- ja 1700-lukujen kirjallisuudessa. WSOY, Porvoo. SARSILA, Juhani (1994): Daniel Danielinpoika Juslenius. Teoksessa Juslenius, Daniel (1703/1994): Suomalaisten puolustus. SKS, Helsinki. SARSILA, Juhani (1994b) Suomentajan selityksiä ja esittelyä. Teoksessa Jusle­nius, Daniel (1703/1994): Suomalaisten puolustus, 87-104. SKS, Helsinki. DE SAUSSURE, Ferdinand (1916/1990): Cours de linguistique générale. Publié par Charles Bally, Albert Riedlinger et Albert Séchehaye. Éditions Payot, Paris. Painettu 1. kerran vuonna 1916. SAXO GRAMMATICUS (n. 1200/1988): Gesta Danorum. Suomea koskevat osuu­det. Teoksessa Messenius, Johannes 1636/1988): Suomen, Liivinmaan ja Kuurinmaan vaiheita, 170-173. SKS, Helsinki. SEARLE, John R. (1969): Speech Acts: An Essay in the Philosphy of Language. Cambridge University Press, Cambridge. SETÄLÄ, Päivi (1983): Antiikin historiankirjoitus. Historiankirjoituksen historia, 7-23. Toim. Päivi Setälä, Pekka Suvanto ja Matti Viikari. Gaudeamus, Helsinki. SHERIDAN, Alan (1980): Michel Foucault. The Will to Truth. Tavistock Publications, London. SIHVO, Hannes (1995): Merkillinen maa Pohjan perillä. Teoksessa Toisten Suo­mi. Mitä meistä kerrotaan maailmalla, 13-61. Toim. Hannes Sihvo. Gumme­rus, Jyväskylä. SIHVO, Hannes (1995b): Saatteeksi. Teoksessa Toisten Suomi. Mitä meistä kerrotaan maailmalla, 9-11. Toim. Hannes Sihvo. Gummerus, Jyväskylä. SILVERMAN, David (1994): Interpreting Qualitative Data. Methods for Analysing Talk, Text and Interaction. Sage, London. SMITH, Adam (1776/1933): Kansojen varallisuus. Osittain suom. Toivo T. Kaila. WSOY, Porvoo. Englanninkielinen alkuteos vuodelta 1776. SNELLMAN, J.V. (1842/1982): Oppi valtiosta. J.V. Snellman. Teokset, 1, 191-469. Suom. Eero Ojanen. Gummerus, Jyväskylä. Ruotsinkielinen alkuteos vuodelta 1842. SNELLMAN, J.V. (1844/1928): Kun ensin puhutaan ja sitten ajatellaan. J.V. Snellman. Kootut teokset, IV, 486-490. Suom. J. Hollo. WSOY, Porvoo. Saima 36/1844. SNELLMAN, J.V. (1844/1928b): [Nimetön ”näpäytys”]. J.V. Snellman. Kootut teokset, IV, 548-540. Suom. J. Hollo. WSOY, Porvoo. Saima 9/1844. SNELLMAN, J.V. (1844/1928c): Sanomalehtikirjallisuus Suomessa. J.V. Snellman. Kootut teokset, IV, 479-486. Suom. J. Hollo. WSOY, Porvoo. Saima 25/1844. SNELLMAN, J.V. (1844/1928d): Suomalainen on toki aina enemmän toimen kuin puheen mies. J.V. Snellman. Kootut teokset, IV, 495-497. Suom. J. Hollo. WSOY, Porvoo. Saima 39/1844. SNELLMAN, J.V. (1844/1982): Ehkäiseekö kansalliskirjallisuus kansakunnan sivis­tystä. J.V. Snellman. Teokset, 3, 36-38. Suom. Pellervo Oksala. Gummerus, Jyväskylä. Saima 2/1844. SNELLMAN, J.V. (1844/1982b): Mitä on olevien olojen kunnioittaminen? J.V. Snellman. Teokset, 3, 101-106. Suom. Pellervo Oksala. Gummerus, Jyväskylä. Saima 52/1844. SNELLMAN, J.V. (1844/1982c): Sanomalehdistä yleensä ja ”Saimasta” erittäin. J.V. Snellman. Teokset, 3, 32-33. Suom. Pellervo Oksala. Gummerus, Jyväskylä. Saima 1/1844. SNELLMAN, J.V. (1844/1982d): Sanomalehtikiistoista. J.V. Snellman. Teokset, 3, 72-77. Suom. Pellervo Oksala. Gummerus, Jyväskylä. Saima 41/1844. SNELLMAN, J.V. (1844/1982e): Sivistyksen taso Suomessa. J.V. Snellman. Teokset, 3, 57-63. Suom. Pellervo Oksala. Gummerus, Jyväskylä. Saima 23/1844. SNELLMAN, J.V. (1844/1982f): Suomenkieli opetuskielenä. J.V. Snellman. Teok­set, 3, 49-52. Suom. Pellervo Oksala. Gummerus, Jyväskylä. Litteraturblad Saimalle 4.4.1844. SNELLMAN, J.V. (1844/1982g): ”Suomi” ja kotimainen kirjallisuus. J.V. Snellman. Teokset, 3, 33-36. Suom. Pellervo Oksala. Gummerus, Jyväskylä. Saima 1/1844. SNELLMAN, J.V. (1844/1994): Ei mieltä kauhalla jaeta. J.V. Snellman. Samlade Arbeten, IV, 151-152. Toim. Jaakko Numminen. Valtioneuvoston kanslia, Helsinki. Maamiehen ystävä 13/1844. SNELLMAN, J.V. (1844/1994b): Jos aurinko seisoo, kyllä kuu juoksee. J.V. Snellman. Samlade Arbeten, IV, 103-104. Toim. Jaakko Numminen. Valtioneuvoston kanslia, Helsinki. Maamiehen ystävä 9/1844. SNELLMAN, J.V. (1844/1994c): Kuinka paljon väkeä Suomenmaassa. J.V. Snellman. Samlade Arbeten, IV, 36. Toim. Jaakko Numminen. Valtioneuvoston kanslia, Helsinki. Maamiehen ystävä 3/1844. SNELLMAN, J.V. (1844/1994d): Kuinka viisas mies lapsensa kasvattaa. J.V. Snellman. Samlade Arbeten, IV, 37-38. Toim. Jaakko Numminen. Valtioneuvoston kanslia, Helsinki. Maamiehen ystävä 3/1844. SNELLMAN, J.V. (1844/1994e): Mitkä suomalaiset ovat? J.V. Snellman. Samlade Arbeten, IV, 15-16. Toim. Jaakko Numminen. Valtioneuvoston kanslia, Helsinki. Maamiehen ystävä 1/1844. SNELLMAN, J.V. (1844/1994f): Mitä Maamiehen Ystävällä on sanomista. J.V. Snellman. Samlade Arbeten, IV, 13-15. Toim. Jaakko Numminen. Valtioneuvoston kanslia, Helsinki. Maamiehen ystävä 1/1844. SNELLMAN, J.V. (1844/1994g): Mitä siitä rankista karjalle hyvää on. J.V. Snellman. Samlade Arbeten, IV, 36-37. Toim. Jaakko Numminen. Valtioneuvoston kanslia, Helsinki. Maamiehen ystävä 3/1844. SNELLMAN, J.V. (1844/1994h): Osaattakko pojat lukuja laskea? J.V. Snellman. Samlade Arbeten, IV, 55-58. Toim. Jaakko Numminen. Valtioneuvoston kanslia, Helsinki. Maamiehen ystävä 4-5/1844. SNELLMAN, J.V. (1844/1994i): Paavista ja paavin uskosta. J.V. Snellman. Samlade Arbeten, IV, 75-77. Toim. Jaakko Numminen. Valtioneuvoston kanslia, Helsinki. Maamiehen ystävä 6/1844. SNELLMAN, J.V. (1844/1994j): Uusilaatuinen navetan rakennus. J.V. Snellman. Samlade Arbeten, IV, 28-30. Toim. Jaakko Numminen. Valtioneuvoston kanslia, Helsinki. Maamiehen ystävä 2/1844. SNELLMAN, J.V. (1845/1900): Suomalaiset ja irokeesit. J.V. Snellman. Valitut teokset, II, 194-201. WSOY, Porvoo. Saima 1/1845. SNELLMAN, J.V. (1846/1982): Sivistys ja yleishenki. J.V. Snellman. Teokset, 3, 185-193. Suom. Pellervo Oksala. Gummerus, Jyväskylä. Saima 51/1846. SOININEN, Arvo M. (1980): Varhaisteollisen aikakauden maatalous. Suomen taloushistoria, I, 386-402. Toim. Eino Jutikkala, Yrjö Kaukiainen ja Sven-Erik Åström. Tammi, Helsinki. SOROLAINEN, Ericus Erici (1621-25/1988-90): Ericus Erici Postilla I-II. Näköispainos. Toim. Martti Parvio. SKS, Helsinki. STOIANOVICH, Troian (1976): French Historical Method. The Annales Paradigm. Cornell University Press, Ithaca. SUNDBERG, Anneli (1994): Aina muodissa – rehevä perusnainen. Helsingin Sanomat 6.3.1994. SUOLAHTI, Eino (1963): Ruotsin ajan oppihistoria. Suomen kirjallisuus, II, 478-514. Toim. Martti Rapola. SKS ja Otava, Helsinki. SUOMEN HISTORIAN DOKUMENTTEJA, II (1970). Toim. Mikko Juva, Vilho Niitemaa ja Päiviö Tommila. Otava, Keuruu. SUOMEN KANSALLISBIBLIOGRAFIA, I. Toim. Tuija Laine ja Rita Nyqvist. Helsingin yliopiston kirjasto ja SKS, Helsinki. SUOMI, Vilho (1979): Saarnakirjallisuudesta arkkiveisuihin. Suomen kulttuurihis­to­ria, I, 137-159. Toim. Päiviö Tommila, Aimo Reitala ja Veikko Kallio. WSOY, Porvoo. SUOVA, Eino (1952): Aurora-seuran sanomalehti 1771-78. Sanomalehtiopillinen tutkimus. Turun yliopiston julkaisuja B42. SUUTALA, Maria (1986): Luonto ja kansallinen itsekäsitys. Runeberg, Topelius, Lönnrot ja Snellman suomalaisten luontosuhteen kuvaajina. Teoksessa Hyö­ty, sivistys, kansakunta, 237-270. Toim. Juha Manninen ja Ilkka Patoluoto. Kustannusosakeyhtiö Pohjoinen, Oulu. SUVAITSEVAISEEN SUOMEEN (1994). Pakolais- ja siirtolaisasiain neuvottelu­kun­nan toimintaohjelma rasismia ja muukalaisvihamielisyyttä vastaan. Jul­kis­tettu 24.3.1994. SÖDERHJELM, Werner (1904/1906): Johan Ludvig Runeberg. Hänen elämänsä ja runoutensa I-II. Otava, Helsinki. SÖDERHJELM, Werner (1915): Åboromantiken och dess samband med utländska idéströmningar. Holger Schildts förlag, Borgå. TACITUS (98/1988): Germania. Suom. Tuomo Pekkanen. Yliopistopaino, Helsinki. Latinankielinen alkuteos noin 98 jKr. TARASTI, Eero (1992): Johdatusta semiotiikkaan. Esseitä taiteen ja kulttuurin merkkijärjestelmistä. Gaudeamus, Helsinki. TARKKA, Jukka & BLOMSTEDT, Yrjö (toim., 1984): Esipuhe. Suomen histo­ri­a, I, ei sivunumeroa. Weilin+Göös, Espoo. TENGSTRÖM, Juhana Jaakko (1817-18/1931): Muutamista Suomen kirjallisuu­den ja kulttuurin esteistä. Suomen kansalliskirjallisuus, VII, 308-353. Toim. E.N. Setälä, V. Tarkiainen ja Vihtori Laurila. Suom. Zacharias Castrén. Otava, Helsinki. Aura 1/1817, 69-90 ja 2/1817, 93-129. THOMPSON, John B. (1990): Ideology and Modern Culture. Critical Social Theory in the era of Mass Communication. Polity Press, Cambridge. TIIHONEN, Seppo & YLIKANGAS, Heikki (1992): Virka, valta, kulttuuri. Suoma­laisen hallintokulttuurin kehitys. Valtionhallinnon kehittämiskeskus. VAPK-kustannus. TIITTA, Allan (1994): Harmaakiven maa. Zacharias Topelius ja Suomen maantiede. Bidrag till kännedom av Finlands natur och folk 147. Suomen Tiedeseura, Helsinki. TOMMILA, Päiviö (1963): Suomen sanomalehdistön levikki ennen vuotta 1860. WSOY, Porvoo. TOMMILA, Päiviö (1980): Tiedon leviäminen. Suomen kulttuurihistoria, II, 254-293. Toim. Päiviö Tommila, Aimo Reitala ja Veikko Kallio. WSOY, Porvoo. TOMMILA, Päiviö (1982): Paikallishistoriallinen tutkimus Suomessa. Historial­li­nen Aikakauskirja 80, 291-311. TOMMILA, Päiviö (1988): Suomen sanomalehdistön alkuvaiheet. Suomen sanomalehdistön historia, I, 23-75. Toim. Päiviö Tommila. Kustannuskiila, Kuopio. TOMMILA, Päiviö (1988b): Yhdestä lehdestä sanomalehdistöksi 1809-1859. Suo­men sanomalehdistön historia, I, 77-265. Toim. Päiviö Tommila. Kustannus­kiila, Kuopio. TOMMILA, Päiviö (1989): Mitä oli olla suomalainen 1800-luvun alkupuolella. Herää Suomi. Suomalaisuusliikkeen historia, 51-65. Toim. Päiviö Tommila. Kustannuskiila, Kuopio. TOMMILA, Päiviö (1989b): Suomen historiankirjoitus. Tutkimuksen historia. WSOY, Porvoo. TOPELIUS, Zacharias (1845/1932): Onko Suomen kansalla historiaa? Z. Topeliuksen kootut teokset, XII, 489-516. WSOY, Porvoo. Ruotsinkielinen alkuteksti 1845. TOPELIUS, Zacharias (1858): Finland är stort! Eos 1.5.1958, 66-69. TOPELIUS, Zacharias (1875/1981): Maamme-kirja. WSOY, Porvoo. Ruotsinkie­li­nen alkuteos 1875. TOPELIUS, Zacharias (1851-66/1926): Välskärin kertomuksia, II. Suom. Juhani Aho. WSOY, Porvoo. Ilmestyi alunperin Helsingfors Tidningarin jatkokerto­muk­sena vuosina 1851-66. TUDERUS, Gabriel (1703/1930): Yksi kaunis suomenkielinen veisu talonpojille kun­niaksi ja ylistökseksi. Suomen kansalliskirjallisuus, IV, 313-324. Toim. E.N. Setälä, V. Tarkiainen ja Vihtori Laurila. Otava, Helsinki. Alkuteksti 1703. TUNTEMATTOMAN TEKIJÄN SUOMEN KRONIKKA (n. 1672-74). Teoksessa Messenius, Johannes (1636/1988): Suomen, Liivinmaan ja Kuurinmaan vaiheita, 135-152. SKS, Helsinki. TUULIO, Tyyni (1983): Suomentajan alkusanat. Teoksessa Runeberg, Fredrika (1862/1983): Sigfrid Liljeholm. WSOY, Porvoo. URPILAINEN, Erkki (1993): Algot Scarin. Gööttiläisen historiankirjoituksen mureneminen Ruotsissa 1700-luvun alkupuolella. SHS, Helsinki. VAHTOLA, Jouko (1995): Keskiaika. Suomen historian pikkujättiläinen, 41-125. Toim. Seppo Zetterberg. WSOY, Porvoo. VALKAMA, Leevi (1980): Kaunokirjallisuus autonomian ajalla. Suomen kultturi­his­toria, II, 307-330. Toim. Päiviö Tommila, Aimo Reitala ja Veikko Kallio. WSOY, Porvoo. WALLIN, Yrjö (1843-49/1931): Muistiinpanoja itämaan matkalta vuosina 1843-1849. Suomen kansalliskirjallisuus, VII, 375-440. Toim. E.N. Setälä, V. Tar­ki­ainen ja Vihtori Laurila. Osittain suom. Toivo Kaukoranta. Otava, Helsinki. Alkuperäiset muistiinpanot vuosilta 1843-49. VALLINKOSKI, J. (1962-66): Turun akatemian väitöskirjat 1642-1828. Helsin­gin yliopiston kirjasto, Helsinki. VARPIO, Yrjö (1996): Kirjahistoria ja kirjallisuushistoria. Näkökulmia suomalai­seen 1600-lukuun. Helsingin kirjaston tiedotuslehti 4/1996, 102-108. VASENIUS, Valfrid (1878): Suomen kirjallisuus 1544-1877. Aakkosellinen ja ai­neen­mu­kai­nen luettelo. SKS, Helsinki. VASENIUS, Valfrid (1900): J.L. Runeberg. Världsbild och poesi. WSOY, Porvoo. WEBER, Max (1904-05/1980): Protestanttinen etiikka ja kapitalismin henki. Suom. Timo Kyntäjä. WSOY, Porvoo. VHAËL, Pärttyli (1714/1930): Yksi vaikia Valitus-runo. Suomen kansallis­kirjal­li­suus, IV, 447-451. Toim. E.N. Setälä, V. Tarkiainen ja Vihtori Laurila. Otava, Helsinki. WHITE, Hayden (1978/1990): Tropics of Discourse. Essays in cultural criticism. 4. painos. The Johns Hopkins University Press, Baltimore. WICKHAM (1986): Power and power analysis: beyond Foucault? Towards a Critique of Foucault, 149-179. Toim. Mike Gane. Routledge & Kegan Paul, London. VIIKARI, Matti (1983): 1800-luvun historiankirjoituksen institutionaalisista puit­teis­ta. Suomen historiankirjoituksen historia, 61-63. Toim. Päivi Setälä, Pek­ka Suvanto ja Matti Viikari. Gaudeamus, Helsinki. VILJANEN, Lauri (1944/1948): Runeberg ja hänen runoutensa I-II. WSOY, Porvoo. WILLIAMS, Raymond (1977-1988): Marxismi, kulttuuri, kirjallisuus. Suom. Mikko Lehtonen. Vastapaino, Tampere. Englanninkielinen alkuteksti 1977. VIRTANEN, Kari O. & POHJOLAN-PIRHONEN, Helge (toim., 1983): Kustan­ta­jan esipuhe. Kansakunnan historia, I, ei sivunumeroa. WSOY, Porvoo. VOLTAIRE, Francois Marie Arouet (1748/1921): Kaarle XII:n historia. Suom. O.A. Kallio. Karisto, Hämeenlinna. YLIKANGAS, Heikki (1987): Käännekohdat Suomen historiassa. Pohdiskeluja kehitys­linjoista ja niiden muutoksista uudella ajalla. 3. painos. WSOY, Por­voo. ZETTERBERG, Seppo & PULMA, Panu (1995): Autonominen suuriruhtinas­kunta. Suomen historian pikkujättiläinen, 359-471. Toim. Seppo Zetterberg. 6. painos. WSOY, Porvoo. ZETTERBERG, Seppo & TIITTA, Allan (toim., 1992): Esipuhe. Suomi kautta aiko­jen. Otava, Helsinki.

Asiasanat: suomalaisuus, Suomi, Suomi-kuva, diskurssianalyysi, Suomen historia, Suomen kirjallisuus, Topelius, Messenius, Juslenius, Porthan, Arwidsson, Runeberg, Snellman, Foucault, väitöskirja