Tekstit

Näytetään tunnisteella ² Päde kirjallisuudella merkityt tekstit.

Moleskine-muistikirjat | Päde kirjallisuudella

Kuva
Tiesitkö, että kirjoittaminenkin on välineurheilua? Parhaat kirjailijat eivät suinkaan käytä tietokonetta, vaan menneestä maailmasta muistuttavia merkkituotteita. Kuuluisimpia kirjailijoiden luksuslaatuisista työvälineistä ovat Moleskine-muistivihkot, joita kulttikirjailija ja kosmopoliitti Bruce Chatwin käytti. Chatwin kertoo teoksessaan Songlines (1987, suom. nimellä Näkymättömät polut ), kuinka hän joka kerta Pariisissa käydessään osti uuden erän hienoja, mustakantisia muistivihkoja:

Kunnostaudu kriitikkona | Päde kirjallisuudella

Kuva
Lukemisen hienous piilee siinä, että pääset retostelemaan läpikahlatulla teoksella ja sen syvällisellä analyysilla. Kirjatohtori neuvoo miten teet sen nopeasti ja vaivatta. Kunnon kriitikko on teholukija. Hän ei takerru yksityiskohtiin ja jää pohdiskelemaan jonninjoutavia, vaan porhaltaa läpi kirjan kuin kirjan alle päivässä. Vain näin ammattikriitikot pääsevät ansioille.

Näpäytä kuin Snellman ja Halla-aho | Päde kirjallisuudella

Kuva
Päde kirjallisuudella -sarjassa opetellaan tällä kertaa näpäyttelyä. Sen avulla voit kohottaa statustasi ja saada vastustajasi näyttämään naurettavalta. Kannattaa kuitenkin pitää varansa, sillä harrastus voi toisinaan johtaa oikeussaliin. Näpäytykset eivät ole uusi retoriikan muoto. Ne rantautuivat periferisen Suomen lehdistöönkin jo 1800-luvulla. Näpäyttelyn uranuurtaja maassamme oli historian maisteri Fabian Collan, joka kirjoitti Helsingfors Morgonbladiin . Hänen mielestään keskustelussa sai olla jopa tiettyä hävyttömyyttä, jotta lehdet eivät kävisi kuiviksi.

Kuinka lukea kirjaston kirjoja? | Päde kirjallisuudella

Kuva
Kirjoja voi lukea moneen tarpeeseen: päteäkseen muille syvällisillä analyyseilla, viihdyttääkseen itseään tai avartaakseen maailmankuvaansa. Kirjaston kirjoille on omat, erityiset lukuohjeensa kirjallisuudenlajista ja käyttötarkoituksesta riippumatta. Kirjastonkäyttäjänä sinulla on velvollisuus korvata yhteiskunnalta saamasi palvelu. Maksamiasi veroja ei lasketa, sillä ne eivät kuitenkaan riittäisi laadukkaiden palvelujen ylläpitoon. Tehtävänäsi on maksaa velka lukemalla kirjoja niin, että siitä on hyötyä myös muille.

Noituminen | Päde kirjallisuudella

Kuva
Kiivastuessaan kirjallisuudenystävä ei päästele sammakoita suustaan. Ei varsinkaan tusinatavarana viljeltyjä kirosanoja, kuten amerikkalaisten elokuvien latteinta ja suosituinta vuorosanaa: "Fuck you". Päde kirjallisuudella -juttusarjan viidennessä osassa opit manaamaan kiusalliset lähimmäisesi kaunopuheisesti Danten suppilon syvimpiin syövereihin . Hyvissä manauksissa on totta ainakin toinen puoli. Klassinen esimerkkimme tulee Pääsiäissaarilta. Kannibaalille pahinta, mitä vihamiehelleen voi sanoa on: " Äitisi juuttui hampaankolooni". Irlantilaiset ovat tunnettuja väkevistä kielikuvistaan . Naapureille voi toivottaa huonoa onnea esimerkiksi sanomalla: "Kuivakoon kaivosi ja kantturoidesi utareet" tai "Menköön persaukkosi sisään ja kasvakoon takaisin rintaasi".

Nolot tilanteet | Päde kirjallisuudella

Kuva
Tämänkertaisessa Päde kirjallisuudella -sarjassa käsitellään noloja tilanteita. Sellaisiin saattaa joutua, kun oikein innostuu brassailemaan sitaateilla tai elvistelemään kuuluisuuksilla . Nimimerkki Raido kysyi taannoisessa kommentissaan aiheesta seuraavasti: "Ulkoa opituilla Leninin sitaateilla tyydytetty pätemisen tarve saattaa puolitutussa seurassa muuttua yhtäkkiä julkiseksi nöyryytykseksi, mikäli vieressä koko illan hiljaa istunut pöhnäinen partasuu yhtäkkiä tarttuukin sitaattiin ilmoittaen olevansa filosofian maisteri ja tehneensä gradun aiheesta 'Poliittisen ekonomian soveltaminen Neuvostoliitossa vuosina 1918-1936.' Mitä tehdä?"

Kuuluisuuksilla elvistely | Päde kirjallisuudella

Kuva
Kirjatohtorin Päde kirjallisuudella -sarjan edellisessä niksissä opeteltiin brassailemaan sitaateilla . Name-dropping eli arvostetuilla kirjoittajilla elvistely on sille läheistä sukua. Mitä vaikeatajuisempiin ajattelijoihin ja teoksiin puheissasi viittaat, sitä enemmän saat kuulijoiltasi arvostusta. Filosofiassa kannattaa viitata esimerkiksi ranskalaiseen Jacques Derridaan. Häntä pidetään yhtenä käsittämättömimmistä dekonstruktionisteista. Sinun ei tarvitse tuhlata aikaasi sen selvittämiseen, mistä dekonstruktionismissa on (tai paremminkin ei ole) kysymys. Riittää, kun viittaat Derridan teoriaan erosta ja yleisö lentää ällistyksestä persuuksilleen. Rakastaa, ei rakasta, rakastaa Lyhyesti sanottuna kysymys on siitä, että ilmeisesti lukihäiriöstä kärsivä Derrida kirjoittaa 'eroa' tarkoittavan ranskan kielen sanan väärin (différance, kun pitäisi olla différence). Derridan mukaan kirjoitusvirhe kuvastaa 'eroa' paremmin kuin sille varattu sana. Se on kuin "jat

Sitaateilla brassailu | Päde kirjallisuudella

Kuva
Päde kirjallisuudella -sarja jatkuu. Tällä kertaa opettelemme brassailemaan sitaateilla. Niillä saat puheisiisi henkevyyttä ja älyn säihkettä pienellä vaivalla. Sitaatti on valittava tarkoin. Ethän sorru sellaisiin latteuksiin kuin "Ollako vai eikö olla, kas siinä vasta kysymys". Jos haluat siteerata Shakespearea, käytä mieluummin Macbethia . Erinomainen ja ytimekäs sitaatti löytyy näytelmän avauskohtauksesta, jossa Macbethin synkän kohtalon ennustavat noidat keskustelevat. Kyseisen sitaatin voi laukaista esimerkiksi silloin, kun keskustelu on joutunut umpikujaan eikä kenelläkään ole enää mitään sanottavaa. Monimielisellä ironialla höystettynä sama sitaatti taas saa kuulijat äimistelemään, pitääkö puhuja heitä pilkkanaan. Fair is foul, and foul is fair. Häijy on kaunis ja kaunis on häijy. (Paavo Cajanderin suomennoksesta vuodelta 1885.) Sitaatit voi esittää käännöksinä, mutta alkukielinen on luonnollisesti suositeltavampi. Etenkin silloin, jos teksti on latinan

Klassikosta vitsiksi | Päde kirjallisuudella

Kuva
Kirjallisuudenystävä ei sorru seurassa banaaleihin blondivitseihin, vaan esittää valittuja paloja klassikkokirjallisuudesta . Kirjatohtorin uuden, Päde kirjallisuudella -juttusarjan ensimmäisessä osassa tiivistetään ranskalainen näytelmäklassikko salonkikelpoiseksi vitsiksi. Jean Anouilhin ja Jean Aurenchen kirjoittama näytelmä Augustus (1929) vie ranskalaiseen palatsiin, jossa vietetään herttuattaren syntymäpäivää. Päivänsankarin pojanpojalta Augustukselta odotetaan juhlapuhetta jännityksellä, sillä poika ei ole puhemiehiä. Hän kykenee sanomaan vain yhden sanan päivässä . Kotiopettaja on valinnut onnitteluksi "Greetings", mutta hämmentyneen Augustuksen kurkusta kumpuaakin "Thanks". Herttuatar poistuu salista raivostuneena. Vuosia myöhemmin palatsissa juhlitaan jälleen herttuattaren syntymäpäivää. Augustus puuttuu vielä juhlavieraiden joukosta ja kotiopettaja epäilee hänen harjoittelevan peilin edessä sanaansa . Onnitteluksi on valittu tällä kertaa "Pro