Tekstit

Näytetään tunnisteella Tabu sensuuri sananvapaus merkityt tekstit.

Onko satiiri ja kritiikki oikeuden halventamista?

Kuva
Julkaisen ohessa Kullattu kakkalapio -novellikokoelmassa vuonna 2007 ilmestyneen satiirin nimeltään ”Tuomiolaite”. Viimeaikaisesta keskustelusta on ollut mukava huomata, etteivät kaikki suinkaan ole rähmällään oikeuslaitoksen edessä ja sokea usko oikeuden kaikkivoipaisuuteen ja erehtymättömyyteen on kyseenalaistettu. Satiirissani käsittelen näitä samoja teemoja. Tuomiolaite – Arvoisat kollegat, olemme kokoontuneet päättämään tärkeästä oikeuslaitoksen uudistuksesta. Kaikki kokouksessa käsiteltävät asiat on luokiteltu valtionsalaisuuksiksi, joten sulkekaahan silmänne ja korvanne, pääministeri sanoi ja yritti keventää puujalkavitsillään pitkää iltapäivää. Ministereiltä pääsi syvä huokaus, kun salin etuosaan asteli tunnettu atk-guru Ilmari Närhinen. Tämä paljasti suurieleisesti keskelle kateederia, lakanan alle piilotetun härvelin. Se oli neliskanttinen, noin metrin levyinen ja korkuinen metallista tehty kuutio. Kuution etupuolella oli näyttöpääte, josta ministereitä katsoivat ihmise

Digitaalisen Kiinanmuurin varjossa

Kuva
Nettisensuuri on Kiinassa tiukempaa kuin koskaan. Sosiaalisiin medioihin, blogeihin, videoihin ja kuva-albumeihin ei ole asiaa. Kävimme Kiinassa edellisen kerran neljä vuotta sitten . Jo silloin maassa oli ryhdytty sensuroimaan nettiä, mutta sen sai helposti kierrettyä avoimilla välityspalvelimilla ja anonyymipalveluilla. Kokeilimme, miten hakutulokset erosivat Kiinassa länsimaisista. Kiinassa haku sanalla Tiibet vei virallisille matkailusivustoille, kun taas ulkomaiset hakutulokset sisälsivät voimakasta Kiinaan kohdistuvaa arvostelua. Kiinalaiset eivät ymmärtäneet poikkeamaa, sillä sitä ei voi ajatella, mitä ei tiedä. Estotonta estotekniikkaa Kiinan sensuurijärjestelmä oli jo vuonna 2007 teknisesti kehittyneempi kuin Suomen, mutta periaatteet olivat samat: järjestelmää arvostelevat sivut piilotettiin. Suomessa esto kohdistuu edelleen verkkosivujen osoitteisiin ja kielletyille sivulle pääsee helposti kirjoittamalla osoitteen numeroina eli ip-osoitteen. Kiinassa käytettiin must

Perussuomalaiset eli True Finns

Kuva
Selailin vanhaa Bangkok Post -sanomalehteä, jossa oli noteerattu Suomen tuore vaalitulos. Perussuomalaiset oli käännetty muotoon True Finns eli tosisuomalaiset. Olisiko osuvampi käännös Simple, Yksinkertaiset? Vai Basic, Alkeelliset tai ehkä jopa Elementary eli Perus- aivan kuten sanassa peruskoulu. Ajatuskulku olisi näissä käännöksissä yhtä yksinkertainen kuin perussuomalaisten populismissa: me ei haluta muita meidän jääkaappiin syömään meidän maksalaatikkoja, juomaan meidän viinoja ja viemään meidän naisia. Hus pois pahat ulkomaalaiset! Mikä sitten on meidän ? Suomalaisuus on pelkkää ruotsalaista ja venäläistä lainaa, kuten kansallisfilosofi J.V. Snellman postmodernin tekotaiteellisesti totesi. Kansallisuusaate vain sattui sopimaan 1800-luvulla eliitin pirtaan, sillä sen avulla kansa saatiin sidottua turpeeseen ja pidettyä nöyränä. Vuosisadat ovat vaihtuneet, mutta kansallismielisyys palvelee yhä valtaa tavoittelevien pyrkimyksiä. Äänestäjille luvataan valoisampaa tuleva

Zelig | Woody Allen

Kuva
Zelig on hulvaton satiiri miehestä, joka hukkaa oman persoonallisuutensa yrittäessään miellyttää muita. Elokuva Zelig Vuosi 1983 Ohjaaja Woody Allen Pääosissa Woody Allen, Mia Farrow Maa Yhdysvallat Genre Komedia, mockumentary Käsikirjoitus Woody Allen Suomessa Saatavana DVD:llä Zelig (1983) johdattaa katsojat mustavalkoisin kuvin vuoteen 1928. Yhdysvalloissa juhlitaan: jazz ja charleston valtaavat maailmaa, moraali on löystynyt ja alkoholia saa halvemmalla kuin koskaan ennen. New Yorkin Long Islandilla kirjailija F. Scott Fitzgerald tekee vauraassa huvilassa havaintoja salaperäisestä ihmiskameleontista nimeltään Zelig. Mies puhuu kutsuvieraiden joukossa kuin aristokraatti ja keittiöväen kanssa kuin karkea juntti. Zeligistä tehdään pian havaintoja eri puolilla maata, kunnes hän häviää salaperäisesti. Kun mies saadaan kiinni, hän on muuttunut kiinalaiseksi. Zelig suljetaan mielisairaalaan, jossa pitkällisten tutkimusten jälkeen selviää, että hänellä ei ole persoo

Oikeat vastaukset maailman vaikeimpiin kysymyksiin

Kuva
Mikä on elämän tarkoitus? Kuinka kauan mina elän? Tohtorska Santeri päätti auttaa ihmiskuntaa vastaamalla maailman vaikeimpiin kysymyksiin . Santerin vastaukset ovat luonnollisesti autoritatiivisia, objektiivisia totuuksia, joilla on jumalallinen alkuperä eikä niitä siksi sovi kyseenalaistaa. Mikä on elämän tarkoitus? Rakkaus. Onko Jumalaa olemassa? Ehdottomasti kyllä ja ehdottomasti ei. Onko blondeilla hauskempaa? Riippuu siitä, onko aidosti blondi vai blondattu, ja siitä pitääkö tukan värjäystä hauskana vai ei. Millainen ruokavalio on paras? Vesipaasto. Toiseksi paras on suolaton ja sokeriton vegaaniruokavalio. Onko avaruudessa elämää? Onko maapallo avaruudessa ja tunnetko sinä eläväsi? Kuka on maailman suosituin ihminen? Me kaikki. Olemme yhtä. Mitä on rakkaus? Elämän tarkoitus. (Vrt. kysymys nro 1.) Mikä on onnen salaisuus? Onnea ei voi ostaa eikä ansaita. Se pitää valita. Kuoliko Tony Soprano? Kukaan meistä ei synny eikä kuole, ei myöskään Tony Soprano. Kuinka kau

Kuinka minusta tuli piraatti?

Kuva
Päivitetty 25.2.2011: tukeni Piraattipuolueelle on toistaiseksi päättynyt . Suomen poliittiseen kenttään saatiin vihdoin yksilön- ja sananvapautta puolustava vaihtoehto: Piraattipuolue. Näinkö Kirjatohtorikin politisoitui? Piraattipuolue ajaa niitä asioita, joita pidän tärkeinä ja joita on Suomessa laiminlyöty. Euroopan ihmistuomioistuin on jakanut Suomelle ennätysmäärän langettavia tuomioita, kansalaisten valvonta ja yksityisyyden suojan rajoittaminen on lisääntynyt passien biotunnisteiden, poliisin sormenjälkirekisterin ja valvontakameroiden myötä. Sananvapautta uhkaavat sensuuri ja näyttävästi julkistetut langettavat tuomiot. Jopa vapauksia puolustavat järjestöt näyttävät olevan Effiä lukuun ottamatta ulalla kuin digiboksi Uralilla. Suomesta on hyvää vauhtia sukeutumassa DDR, jossa jokainen on syyllinen kunnes toisin todistetaan. Piraattipuolue on Suomen puolueista ainoa, joka on reagoinut näihin ongelmiin ja jossa on osaamista ja uskallusta tarttua myös sähköiseen viestintä

Elämmekö epäluottamusyhteiskunnassa? | Nettisensuuri

Kuva
Suomalaiset luottavat viranomaisiin. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tekemän selvityksen mukaan 94 prosenttia kansalaisista luottaa poliisiin, 81 prosenttia tuomioistuimiin ja 29 prosenttia puolueisiin. Mutta luottavatko viranomaiset ja päättäjät kansalaisiin? Lisääntyneestä valvonnasta ja kansalaisoikeuksien kaventamisesta voisi päätellä, että maastamme on 2000-luvulla tullut epäluottamusyhteiskunta. Epäluottamus näkyy poliisin läsnäolona kansalaisten arjessa. Yhteisöpalveluihin tunkeudutaan hankkimaan tietoja, kouluja valvomaan kaavaillaan koulupoliiseja ja autojen renkaita syynätään syksyllä tien päällä. Lisääntynyt valvonta näyttää perustuvan ajatukseen siitä, että kansalaiset eivät vapaaehtoisesti noudata sääntöjä. Poliisin on oltava läsnä pelottelemassa ja rankaisemassa. Mihin epäluottamus johtaa? Valvomattomista joukkokokoontumisista ja mielenosoituksista halutaan eroon. Viikonloppuna Vantaalla motitettiin ja ratsattiin näyttävästi tuhat mopoilijaa ja kerättiin heid

Sensuuri kumpuaa holhouksesta | Nettisensuuri

Kuva
Sensuuri yhdistetään Suomessa totalitarismiin, vaikka holhousyhteiskuntiin on aina kuulunut sensuuri. Joku kokee tietävänsä asiat paremmin kuin muut. Suomessa holhouksella on pitkät perinteet, sillä kansalaisia on kasvatettu avuttomuuteen jo vuosisatoja. Ruotsin vallan aikana kuningas nähtiin isäksi, joka vapauttaa kansansa kurjuudesta. Taustalla oli 1600-luvun ajattelu, jonka mukaan kuningas oli saanut valtansa Jumalalta. Kun Suomi siirtyi Venäjän vallan alaisuuteen , keisari peri kuninkaan aseman. Käsitystä suomalaisista holhottuina alamaisina vahvistettiin. Suomen asiain komiteassa vaikuttanut G. M. Armfelt neuvoi uutta hallitsijaa alamaisistaan sanomalla, että kansa ei kapinoi, jos sille tehdään oikeutta. Hemmotteluun ei kuitenkaan ole tarvetta, sillä kansa tyytyy vähään, kun sen ei anneta tietää paremmasta. Alamaisajattelu ohjasi suomalaiset passiivisuuteen. Hallitsijan uskottiin pelastavan vaikeissakin tilanteissa. Kansa omaksui 1800-luvulla jopa sen käsityksen, ettei vilj

Tietoverkkotrilleri Takaportti

Kuva
Tilaa Takaportti | Kirjan tiedot | Tekstinäyte | Kirja julkisuudessa | Tiedote Internetiä työkseen suodattavaa poliisia, Karri Luomaa , kiristetään verkon välityksellä. Juttua selvittäessään hän sekaantuu kansainväliseen lapsipornorinkiin ja verkkorikollisiin, jotka hääräilevät laeista ja maiden rajoista piittaamatta. Hyvän ja pahan rajat hämärtyvät eikä kukaan ole enää turvassa. Tapahtumat alkavat purkautua, kun Tampereella tapahtuu terrori-isku ja venäläinen ohjelmoija vuotaa julkisuuteen löytämänsä takaportin, jota kuka tahansa pystyy hyödyntämään. Takaportin ovat kirjoittaneet Päivi Kannisto ja Santeri Kannisto. Kannistot avioituivat vuonna 2004 ja lähtivät kiertämään maailmaa rinkat selässään. Filosofian tohtori Päivi työskenteli aiemmin liikkeenjohdon konsulttina ja Santeri tunnetaan avoimen lähdekoodin pioneerina ja yrittäjänä.   Tekstinäyte Ylikomisario Karri Luoma heräsi ja etsi katseellaan kelloa. Se oli kaksitoista. Oliko lauantai vai sunnuntai? Suuta kuivasi j

Kustannus HD sai Kannistojen tietoverkkotrillerin

Kuva
Lisätietoja kirjasta . Tämä lehdistötiedote on julkaisuvapaa. Loimaa, 14.7.2009 Kustannus HD kustantaa Päivi ja Santeri Kanniston kirjoittaman trillerin tietoverkkorikollisuudesta. Kirja on nimeltään Takaportti ja se julkaistaan syyskuussa. Kirjan päähenkilönä on internetiä työkseen suodattava poliisi. "Kannistojen käsikirjoitus on mukaansatempaava ja vie lukijan kiehtovalle matkalle tietoverkkorikollisuuteen. Trilleri sijoittuu Tampereelle. Uskon kirjan kiinnostavan laajaa yleisöä ja tarjoavan aineksia myös jatkolle", kuvailee kustantaja Arto Pietilä. Takaportissa hyödynnetään kirjoittajien osaamista tietoverkoista. Kirja sisältää tekniikkaa ymmärrettävästi esitettynä ja se kuvaa, minkälaisia vaaroja internetiin liittyy. Tarina vie lukijan mukanaan Suomesta Thaimaaseen ja itä-Venäjän perukoille verkkorikollisten kannoilla. "Nykyajan rikokset tehdään verkoissa uhrien tietämättä. Rahat, henkilötiedot ja uhkaukset siirtyvät bittivirtoina yli maiden rajojen ilman

Onko kirjallisuus tabu? | Frédéric Beigbeder

Kuva
Kun mainostoimistomaailma sai jo osansa, Beigbeder vitsailee tällä kertaa osuvasti kirjallisuuden kustannuksella. L'égoïste romantique (Grasset, Pariisi, 2005. Ei suomennettu.) eli Romanttinen egoisti kertoo Beigbederin tunnetuimman henkilöhahmon, Octave Parangon, kaltaisesta kirjailijasta päiväkirjamerkintöjen välityksellä. Miehen nimi on nyt vain Oscar Dufresne. Kirjan alussa Oscar istuu Pariisin kahviloissa ja katselee, kuinka nimekkäät ranskalaistähdet kohtaavat. Seuraa Bret Easton Ellisiltä tuttuja name-dropping -jaksoja, joissa kaikki tärkeimmät starat tulevat mainituiksi. Lista on hyvä johdatus Ranskan nykykirjallisuuden suuriin nimiin: Christine Angot , Antoine Blondin, Emmanuel Carrère , Maurice Dantec, Marie Darrieussecq, Virginie Despentes, Philippe Djian , Anna Gavalda, Michel Houellebecq , Amélie Nothxomb , Justine Lévy , Nicolas Rey ja Ann Scott, unohtamatta tietenkään kirjailija Fréderic Beigbederiä . Ranskalaista sisäpiirihuumoria Beigbeder on työskenne

Tyttö joka leikki tulella | Stieg Larsson

Stieg Larssonin Millenium -trilogia on nerokkain lukemani dekkari. Ensimmäinen osa on perinteistä salapoliisityötä talousrikosten ja perhesalaisuuksien parissa ja kakkososassa päästään viihteelliseen yhteiskuntakritiikkiin. Kohteena on aina yhtä herkullinen viranomaistoiminta: perse edellä puuhun harppovat tutkimustaktiikat, ennakkoluuloihin pohjautuvat päätökset ja ketunhäntä kainalossa lietsotut hysteriat. Tyttö joka leikki tulella käynnistyy hieman hitaasti, mutta kierroksia saadaan kun päähenkilö Mikael Blomkvistin ystävät ja kollegat murhataan. Veriteko liittyy kriminologi-toimittaja -pariskunnan, Dag Svenssonin ja Mia Bergmanin kuohuttavaan tutkimukseen Ruotsin seksikaupasta ja prostituutiosta . Epäilykset kohdistuvat Mikaelia aiemmin auttaneeseen Lisbeth Salanderiin, hakkerineroon ja toiseen keskushenkilöön, jonka sormenjälkiä löytyy murha-aseesta. Mikael ei usko Lisbethin syyllisyyteen, mutta poliisille sormenjäljet riittävät. Larsson kritisoi poliisin menettelytapoja

Näpäytä kuin Snellman ja Halla-aho | Päde kirjallisuudella

Kuva
Päde kirjallisuudella -sarjassa opetellaan tällä kertaa näpäyttelyä. Sen avulla voit kohottaa statustasi ja saada vastustajasi näyttämään naurettavalta. Kannattaa kuitenkin pitää varansa, sillä harrastus voi toisinaan johtaa oikeussaliin. Näpäytykset eivät ole uusi retoriikan muoto. Ne rantautuivat periferisen Suomen lehdistöönkin jo 1800-luvulla. Näpäyttelyn uranuurtaja maassamme oli historian maisteri Fabian Collan, joka kirjoitti Helsingfors Morgonbladiin . Hänen mielestään keskustelussa sai olla jopa tiettyä hävyttömyyttä, jotta lehdet eivät kävisi kuiviksi.

Terrorismi ja pelko | Eufemismit

Kuva
Turvallisuus on erinomainen myyntiargumentti. Se tekee terrorismilla pelottelusta trendikästä. Ennen kuin Yhdysvallat hyökkäsi Irakiin, puolustusministeri Donald Rumsfeld sanoi: "Sota on voitettu, kun amerikkalaiset tuntevat jälleen olevansa turvassa." Pelosta ei kuitenkaan haluta luopua, sillä sen avulla voidaan myydä yhä enemmän vakuutuksia, lukkoja, kassakaappeja, turvallisuuspalveluja, itsepuolustuskursseja, suljettuja ja vartioituja asuntoja, turvakameroita, luodinkestäviä laseja ja liivejä, poliisivirkoja, panssarivaunuja, hävittäjiä, ohjuksia, aseita, pommisuojia. Mitä suurempaa eksistentiaalista epävarmuutta koetaan, sitä paremmin unelmat turvallisuudesta käyvät kaupaksi. Pelko sallii myös valtioiden puuttua kansalaistensa elämään yhä enemmän. Ihmiset vaihtavat vapauksiaan ja demokratiaa turvallisuuden tunteeseen. Yhdysvalloissa innokkaimmille on istutettu ihon alle RFID-tunnistimia, jotta heidän liikkeitään voidaan seurata jatkuvasti. Ajatuksena on, että is

Myykö kirjailija sielunsa? | Kirjallisuus ja tuotesijoittelu

Kuva
Kun Fay Weldonin ja jalokiviliike Bulgarin yhteistyösopimus julkistettiin, alkoivat kirjailijat miettiä menetettyjä mahdollisuuksiaan. Kukapa ei olisi mainostanut teksteissään brändejä - vastikkeetta. Yhdysvaltain kirjailijakillan puheenjohtaja Letty Cottin Pogrebin otti asiakseen tyrmätä mahdollisuuden. Hän sanoi pelkäävänsä, että lukijoilta menisi usko tarinan autenttisuuteen. Mitä jos lukija miettisi vain kyynisenä, ajaako päähenkilö todella Fordia vai onko Ford vain maksanut näkyvyydestä ?

Säteileekö vain ranskalaisen polla kännykästä?

Kuva
Kirjatohtori suositti kirjailijan urasta haaveileville tekstiviestikirjailijaksi ryhtymistä. Uranvalintaa on kuitenkin syytä harkita, jos sattuu asumaan Ranskassa. Siellä kännykköiden on todettu säteilevän toisin kuin Suomessa . Ranskassa suunnitellaan kännyköiden myynnin kieltämistä alle 6-vuotiaille ja mainostamista alle 12-vuotiaille lapsille säteilyn takia. Lisäksi on harkittu nappikuulokkeiden pakkomyyntiä, jolloin säteilylähde olisi kauempana aivoista. Matkapuhelinvalmistajat luonnollisesti kiistävät terveysvaikutukset kuten tupakkateollisuus keuhkosyövän.

Prekariaatti | Eufemismit

Kuva
Lama on alkanut lisätä työttömyyttä ja konkursseja, vaikka sen ei edes pitänyt tulla Suomeen. Tilanteesta nauttivista voidaan käyttää yhteiskuntatieteistä tuttua ja asian nätimmäksi tekevää termiä prekariaatti . Kirjatohtori kuuluu tähän väestöryhmään. Prekariaatti tulee latinan sanasta precarius , joka tarkoittaa rukoilemalla tai kerjäämällä saatua, armosta annettua sekä epävarmaa ja peruutettavissa olevaa, epävakaista. Nyky-Suomessa prekariaattiin luetaan työttömät ja epätyypillisesti työtä tekevät sekä epävarmassa taloudellisessa tilanteessa elävät. Esimerkiksi kirjailijat , taiteilijat, akateemiset pätkätyöläiset, yksinhuoltajat, opiskelijat ja työttömät kuuluvat prekariaattiin.

Lama | Eufemismit

Kuva
Yhdysvaltoja ja Eurooppaa uhkaa lama, mutta uutisten mukaan se kiertää Suomen kuin Tšernobylin ydinlaskeuma. Euforisia eufemismeja vai satumainen sattuma? Suomi on talousuutisten mukaan paratiisi, jonne kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden ongelmat eivät ylety. Vahingoniloisina seurataan, kuinka muualla varaudutaan pahimpaan ja kärsitään taantumasta: pankkeja kaatuu, asuntojen arvo romahtaa ja päivittäistavaroiden hinnat karkaavat käsistä.

Kirja-arvio: Oikeus nautintoon (Plateformen) | Michel Houellebecq

Kuva
Oikeus nautintoon on Ranskassa mediaa taitavasti pyörittävän kirjailijan, Michel Houellebecqin, kolmas romaani. Se on provokatiivisesta maineestaan huolimatta säyseä kirja, jonka aiheina ovat länsimaisen kulttuurin rappeutuminen ja rakkaus. Plateformen (Flammarion, Pariisi, 2001. Suomennettu nimellä Oikeus nautintoon ) päähenkilö Michel on nelikymppinen, naimaton Ranskan kulttuuriministeriön virkamies, joka on hieman pihalla. Omien sanojensa mukaan hän on elänyt ja matkustanut liian vähän. Saatuaan perinnön hän lähtee Thaimaaseen seksimatkalle ja jättää Pariisin peep-showt taakseen. Hän näkee inspiroivassa ilmapiirissä seksiunia, saa yöllisiä siemensyöksyjä ja tulee naisen kanssa liian pian.

JSN haluaa häiriköt kuriin rekisteröimällä netinkäyttäjät

Kuva
Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja on ehdottanut nettikirjoittajien nimien rekisteröintiä. Häiriköt halutaan kuriin. Erinomainen ajatus, mutta kehitelläänpä sitä hieman eteenpäin. Internet voitaisiin tehdä luvanvaraiseksi niin, että ainoastaan Julkisen sanan neuvostolla olisi nettiyhteys. Kansalaiset voisivat kirjoitella siellä. Ensin katsottaisiin paperit, sitten poliisi ottaisi sormenjäljet ja sana olisi vapaa .