Päivi Kannisto

Uusin kirjani ”Global Nomads and Extreme Mobilities” saattaa loppuun tutkimukseni globaaleista nomadeista. Työ alkoi vuonna 2010, kun haastattelin kolmeakymmentä nomadia, ja projekti on poikinut useita julkaisuja. Tuore kirja on akateeminen ja haastaa hallitsevaa matkailu-, siirtolaisuus- ja mobiliteettitutkimusta. Kirja soveltuu yhteiskuntatieteen ja humanististen tieteiden tutkijoille ja opiskelijoille.

Lataa kirja PDF tai mobi formaatissa   |   Virallinen julkaisu   |   Valmistujaispuhe   |   In English Vuonna 2010 haastattelin kolmeakymmentä nomadia, paikkariippumatonta matkailijaa jotka vaeltelevat maailman turuja ilman kotia, pysyvää työpaikkaa ja paikkaan sidottua ystäväpiiriä. Tästä projektista syntyivät yleistajuiset tietokirjat Free as a Global Nomad ja Elämäni nomadina sekä akateeminen väitös, jota puolustin Tilburgin yliopistossa Hollannissa 18.6.2014.

George Borrow (1803–1881), brittiläinen kielitieteilijä, kirjailija, alakulttuurien ja slangien tuntija, oli intohimoinen matkamies ja yksi nomadisista esikuvista. Borrow kasvoi matkailuun kotona. Hän oli ammattisotilaan poika ja muutti isänsä rykmentin mukana ympäri Englantia. Lukiossa Borrow kiinnostui kielistä, mutta yritti vanhempiaan miellyttääkseen lukea lakia. Opinnot jäivät kesken ja mies lähti vaeltamaan Englannin maaseudulle. Hänestä tuli keppikerjäläinen, joka vaelsi ilman suunnitelmia ja päämääriä. Borrow pärjäsi kulkurien kovassa joukossa. Hän oli lapsesta asti veljeillyt romanien, irlantilaisten ja muiden Britannian hylkiöiden kanssa, opetellut heidän kieliään ja tapojaan. Hän ansaitsi tien päällä arvostusta nyrkkeily- ja hevosmiestaidoillaan. Jokin hänen käytöksessään ja sivistyksessään sai ihmiset kuitenkin epäröimään mikä mies hän oli ja millä asioilla hän liikkui. Tavallinen kulkuri ja pummi hän ei ollut, sillä hän loisti oppineiden keskuudessa älyllään ja kielit

Australialaisen Robert Dessaixin romaani on kirjoitettu matkakirjaksi, joka kyseenalaistaa turismin. Night Letters: A Journey through Switzerland and Italy (1996. Ei suomennettu.) perustuu anonyymin päähenkilön kirjeisiin, jotka kuvitteellinen Igor Miazmov on editoinut. Miazmov tunkee kirjoitukseen, kommentoi ja korjailee sitä ja varoittaa lukijaa uskomasta kaikkea. Dessaix käyttää taitavasti kirjemuotoa ja tulee parodioineeksi tämän päivän seikkailija-matkailijoiden raportteja. Night Letters kyseenalaistaa turismin ja siihen liitetyn autenttisuuden käsitteen. Se kysyy: Mikä on aitoa, mikä väärää? Elämää tässä hetkessä Kirjan kertojasta tiedetään vain vähän. Takaumassa paljastuu, että hän sairastaa aidsia, mikä on muuttanut suhteen elämään ja tähän hetkeen. Turha varovaisuus on kadonnut ja kertoja on alkanut toteuttaa rohkeasti unelmiaan. Hän ei enää kahlitse itseään aikatauluihin ja suunnitelmiin eikä hän pidä listaa must-see -nähtävyyksistä: At least when you travel alone

Ensimmäinen osa tuottamastamme Nomadit-sarjasta esitetään Nelonen Maailma -kanavalla lauantaina 28.1. 21:00 ja toinen osa lauantaina 11.2. 21:00 Lisätietoja Nelosen sivuilta .

Lawrence Osbornen kuvaus sexpattielämästä Bankokissa on saanut vaikutteita film noirista. Se kuvaa märehtijäksi muuttuneen miehen yöllisiä vaelluksia paheiden kaupungissa. Brittiläinen Osborne on kirjoittanut aiemmin lehtijuttuja ja muutaman matkakirjan. Hän on elänyt nomadielämää Meksikossa, Ranskassa, Italiassa ja Marokossa. Thaimaaseen hän päätyi, kun elämä lännessä kävi turhan kalliiksi ja tylsäksi. Hän vuokrasi asunnon Bangkokista ja kuvaa kirjassaan Bangkok Days (2009. Ei suomennettu.) joutilasta elämäänsä. Hän lehmäilee yön pimeydessä ympäri kaupunkia, haastattelee muita sexpatteja ja tapailee tietysti tyttöjä. Bangkok vetää Osbornen kaltaisia vaeltajia. Kirjailija selittää kaupungin suosiota länsimaiden fyysisellä eristyneisyydellä, johon haetaan hoitoa. Hymyjen maaassa kehot painautuvat toisiaan vasten parantavassa kuumuudessa. On hierontaa, kylpyjä, jalkahoitoja, seksiä. Onnea on se, kun apteekista voi ostaa Viagraa edullisesti ja ilman reseptiä. Luonnollisesti juuri

Nelonen Maailma sponsoroi ystävällisesti käyttöömme videokameran. Kuvaamme kanavalle Santerin kanssa elämästämme videopäiväkirjaa, jonka ensimmäinen osa tulee ulos tammikuussa 2012. Tervetuloa mukaan!

Ranskassa pienimmistäkin sivukirjastoista löytyy Arto Paasilinnaa. Ranskalaisia kirjoissa miellyttää luonnonläheinen, metsäläinen elämäntapa ja -asenne. Vaikka Paratiisisaaren vangit (1974) ei ole Paasilinnan mestariteoksia on sekin ranskannettu. Tarina on mukaelma Robinson Crusoe-teemasta. Lentokoneellinen YK:n avustustyöntekijöitä sekä toimittaja-päähenkilö syöksyvät mereen ja rantautuvat trooppiselle saarelle. Mukana on eri kansallisuuksia, mistä saadaan tilaisuus laittaa suomalaiset ja ruotsalaiset kilpailemaan ja kyräilemään. Kummatkaan eivät kestä kuulla toistensa kieltä. Suomalaiset kunnostautuvat yhteisössä perikansallisella tavalla: ryyppäämällä ja rakentamalla saunan. Kirjassa on sydäntä lähellä oleva teema: oravanpyörän jättäminen . Osa haaksirikkoisista alkaa nauttia saarielämästä eikä halua enää takaisin. Ylivoimainen suosikkini teemasta on tosin Paasilinnan Jäniksen vuosi , jonka kaunis, sadunomainen kansi houkuttanee ranskalaisia lukijoita heittäytymään tilanneko

Monikansallinen kirjailija J. Maarten Troost tunnetaan kirjastaan Kannibaalien seksielämä, The Sex Lives of Cannibals. Uusimmassa teoksessaan hän harkitsee Kiinaa uudeksi kotimaakseen ja lähtee muutaman kuukauden tiedustelumatkalle. Lost on Planet China: One Man's Attempt to Understand the World's Most Mystifying Nation (2008, ei suomennettu) alkaa varoituksella: Troost ei ole asiantuntija, vaikka on kirjoittanut Kiinasta paksuhkon kirjan. Hän ei tunne maan historiaa ja kieltäkin hän osaa niin vähän, että saa aikaan vain väärinymmärryksiä. Alun varoitus parodioi yritysten vastuuvapauksia, mutta lienee paikallaan myös vaativille matkakirjojen lukijoille. Troostin kirja ei tarjoa maassa matkanneelle uutta. Jokainen Kiinan-kävijä tuntee Troostin koomisesti kuvaaman tilanteen. Iltaisin hotellihuoneeseen tulee outoja puhelinsoittoja. Niiden tarkoitus ei valkene kielipuolelle sisällöstä, vaan illan hämärtyessä viereisistä huoneista kuuluvista äänistä. Viihdyttävää stereotyyp

Paul Austerin tempukkaasta tuotannosta löytyy äärettömän yksinkertainen tarina, jossa kivet ovat kiviä ja velka vankeutta. Paul Austerin tuotantoon tulee palattua säännöllisin väliajoin. Hänen alkutuotantonsa absurdisti vaeltaviin ja askeettisesti eläviin henkilöhahmoihinsa on helppo samastua . Toisinaan kerronnan eri tasoilla temppuilu, intertekstuaalisten viitteiden ylenpalttisuus ja pseudofilosofiat ärsyttävät snobbailuna, mutta silloin luen kirjan The Music Of Chance (1990. Suomennettu nimellä Sattuman soittoa ). Ameebamaisia tulkintoja Sattuman soittoa on rakenteeltaan perinteinen. Se etenee kronologisesti kolmannen persoonan kertojan johdatuksessa. Bostonilainen palomies Nashe saa perintönä 200 000 dollaria ja ajelee ympäri Valtoja , kunnes varat hupenevat. Hän tapaa pokerinpelaajan, Pozzin, laittaa viimeiset rahansa peliin ja: häviää. Kaverukset joutuvat austermaiseen tapaan osaksi toisten megalomaanisia suunnitelmia. Heistä tulee velkavankeja ökyrikkaille pelikumpp

Lohduton vaellustarina vie matkalle luonnonmullistuksen tuhoamaan Amerikkaan. Tuhka lentää, ihmissyönnistä innostuneet maanmiehet vainoavat eikä päivä paista. Elokuva The Road/Tie Vuosi 2009 Ohjaaja John Hillcoat Pääosissa Viggo Mortensen, Robert Duvall, Charlize Theron, Guy Pearce, Kodi Smit-McPhee Maa Yhdysvallat Genre Draama, jännitys, scifi Käsikirjoitus Cormac McCarthy ja Joe Penhall. Perustuu Cormac McCarthyn samannimiseen romaaniin. Suomessa Saatavana DVD:llä John Hillcoatin ohjaama The Road (2009, suomennettu nimellä Tie ) perustuu Cormac McCarthyn samannimiseen, Pulitzer-palkittuun romaaniin, joka julkaistiin vuonna 2006. Se kertoo nimettömästä isästä (elokuvassa Viggo Mortensen) ja hänen 12-vuotiaasta pojastaan (Kodi Smit-McPhee), jotka vaeltavat tuhoutuneen maan läpi kohti etelää ja merta. Kaikkialla vaanivat vaarat eikä ulkoilmaelämässä ole viiman piiskatessa hohtoa. Kulkurien elämässä tarinankerronnalla on tärkeä tehtävä, sillä se toimii ajankuluna, v

Harvan kulkurin takataskussa kulkee mukana kalenteria . Eurooppalaiseen, suunnitelmalliseen elämäntapaan tämä istuu huonosti, sillä ystävienkin tapaamiset täytyy sopia viikkoja etukäteen. Toisten matkalaisten kanssa on helpompaa. Sovin juuri haastatteluaikaa amerikkalaisen kollegani kanssa. Hän ehdotti tiistaita 22. päivä, minkä kerroin sopivan minulle yhtä erinomaisesti kuin minkä tahansa muun päivän. Seuraavana päivänä haastateltavani pahoitteli huomaneensa, että tiistai olikin 23. päivä, mihin minä: "Ei se mitään. Vietin viime vuonna uudenvuoden aattoakin erehdyksessä jo 30. päivä." Asiasanat: Kalenteri, aika, tapaaminen, suunnitelmallisuus, haastattelu, urbaanit nomadit, urbaani nomadi.

Scorsesen Bonny ja Clyde -elokuva kertoo amerikkalaisista lama-ajan kulkureista eli hoboista, jotka alkavat ryöstellä ihmisiä ja pankkeja henkensä pitimiksi. Elokuva Boxcar Bertha/Vapauden verinen laulu Vuosi 1972 Ohjaaja Martin Scorsese Pääosissa Barbara Hershey, David Carradine, Barry Primus, Bernie Casey, John Carradine Maa Yhdysvallat Genre Draama, rikos Käsikirjoitus Joyce Hopper Corrington, William Corrington Suomessa Saatavana DVD:llä Boxcar Bertha (1972, suomennettu nimellä Vapauden verinen laulu ) sijoittuu Yhdysvaltain etelään, 1900-luvun alun lamavuosiin, jolloin hobokulttuuri kukoisti. Huuliharppu soi ja hobot matkustavat junien tavaravaunuissa (boxcar) etsimään onneaan uusista osavaltioista ja kaupungeista. Hobo-termin alkuperää on arvuuteltu eri lähteistä, kuten kulkupelistä ("hopping boxcars"), rautatieläisten tervehdyksestä ("Ho, beau!") ja elämäntavasta ("homeless bohemians" tai "homeless boy"). Hoboilla

Beat-kirjallisuuden klassikko, jokaisen nomadin raamattu? Sain viimein luettua Jack Kerouacin On The Road -romaanin, joka näyttää kärsineen ajan hampaissa. Kuka enää hehkuttaisi jenkkilän läpi liftaamista? Uudessa-Seelannissa on paitsi paremmat maisemat, myös vähemmän terroristihysteriaa. Noh, asiaan. Epäilemättä On The Road (Penguin Books, London & New York, ei vuotta) oli ilmestyessään, vuonna 1957, sensaatio. Kukapa olisi tuolloin kyseenalaistanut vallitsevaa elämänmenoa ja jättäytynyt pois oravanpyörästä ? Kirjan päähenkilöt Sal ja Deankin potevat huonoa omaatuntoa valinnastaan ja esittävät toisilleen suorastaan superegomaisia kysymyksiä: olisiko sittenkin pitänyt mennä naimisiin ja hankkia kunnon työ, talo ja lapsia?

Lataa e-kirja   |   Onnellisuustesti   |   Englanniksi   |   Hepreaksi La Habanera kertoo siitä, kuinka me tohtorska Santerin kanssa päädyimme jättämään Suomen ja työelämän oravanpyörän. Se on tarina elämänvalinnoista, arvoista ja onnellisuudesta. Kirjaan sisältyy onnellisuustesti, jonka voi tehdä verkossa . Alla on kirjan yksinkertaistettu www-vedos, joka ei sisällä kuvia eikä ulkoasua. Myös PDF-muotoinen, kuvat sisältävä e-kirja on vapaasti ladattavissa: Päivin ja Santerin kirjoittamat kirjat . La Habanera Matkalla oravanpyörästä onnenpyörään 1. painos. Julkaistu sähköisessä muodossa 22.1.2005. Sisällys Lukijalle Johdanto Santerin yrittäjyys ja turvallisuuden tunne Päivi ja työn mielekkyys Oravanpyörä Esimerkki oravanpyörästä Oravanpyörästä onnenpyörään Elämää onnenpyörässä Hiekanmuruja onnenpyörän rattaissa Matka jatkuu Liite: Hajatuksia Lukijalle Tämä tarina on matkakertomus kolmes