Nelonen Maailma

Nelonen Maailma sponsoroi ystävällisesti käyttöömme videokameran. Kuvaamme kanavalle Santerin kanssa elämästämme videopäiväkirjaa, jonka ensimmäinen osa tulee ulos tammikuussa 2012. Tervetuloa mukaan!

Tunnisteet

Viikon suosituimmat

Helvetti | Dante Alighieri

Kuva
Tuskin mikään muu on kiehtonut ihmismieliä yhtä paljon kuin kuoleman jälkeinen elämä ja helvetti. Danten Jumalainen näytelmä on yksityiskohtaisuudessaan ainutlaatuinen tuonpuoleisen kuvaus, joka yltyy paikoin jopa riemukkaaksi ilotteluksi. Teoksen ensimmäisessä osassa Dante vaeltaa kärsimyksen kaupunkiin, kadotetun kansan joukkoon. Danten helvetti on kuin jättikokoinen tratti. Se on jaettu yhdeksään piiriin, joista kukin sijaitsee omalla jyrkänteellään. Tratin kärki on maapallon keskipisteessä ja sen kannen muodostaa maapallon päällinen osuus. Jokaisessa piirissä on paikka erilaisille synnintekijöille. Dante uskoi katolisen kirkon oppien mukaisesti seitsemään kuolemansyntiin, joita olivat viha, laiskuus, ylpeys, irstailu, kateus, mässäily ja ahneus.
Lue lisää »

About Päivi Kannisto

Kuva
CV   |   Bibliography   |   Nomad and travel books   |   Travel blog   |   Photos   |   In Finnish Päivi Elina Kannisto (formerly Rantanen) PhD, PhD Born in Finland in 1970 Päivi Kannisto and Santeri Kannisto got married in 2004 and embarked on their endless journey in Brazil. Prior to her career as a global nomad, researcher and writer, she worked in a variety of jobs including management consultancy. The couple have written altogether twelve published books in Finnish and English, both fiction and non-fiction . Santeri Kannisto worked with Open Source and founded the leading Finnish Open Source software house SOT Finnish Software Engineering Ltd in 1991. The company was known of Best Linux, SOT Linux ja SOT Office products. Santeri ran the company until October 2004.   Curriculum Vitae Experience Profession...
Lue lisää »

Venäjästä ja voguleista Artturi Kanniston mitalla

Kuva
1900-luvun alkupuolen Suomessa vallitsi syvä venäläisvastaisuus, joka on saanut sijansa myös matkakirjoissa . Kirjatohtorin tarkastelussa ovat Artturi Kanniston (Santerin isoisän isän) matkapäiväkirjat. Artturi teki Siperian vogulialueilla tutkimusta suomensukuisista kielistä. Hänen päiväkirjamuistiinpanonsa ja kirjeensä on julkaistu nimellä Artturi Kanniston tutkimusmatkat Siperiassa vuosina 1901-1906 . (Suomalais-Ugrilainen Seura, 1964.) Vihattu Venäjä Artturi oli huolissaan siitä, että Venäjän imperiumi uhkasi nielaista pienet kansat. Vastenmielisyys Venäjää kohtaan pulpahtaa esiin heti alkumatkan kuvauksessa, kun kieltä jonkun verran opiskellut tutkija totuttelee uuteen ja "rumaan" työvälineeseensä. Moite kertoo siitä, että venäjän kieli edusti suomalaisille vihatun ja uhkaavan isännän ääntä . Autonomisessa suurruhtinaskunnassa seurattiin huolestuneena suomensukuisten kansojen kohtaloa ja peläten arvailtiin, koska jouduttaisiin samaan puristukseen. Toinen vast...
Lue lisää »

Nolot tilanteet | Päde kirjallisuudella

Kuva
Tämänkertaisessa Päde kirjallisuudella -sarjassa käsitellään noloja tilanteita. Sellaisiin saattaa joutua, kun oikein innostuu brassailemaan sitaateilla tai elvistelemään kuuluisuuksilla . Nimimerkki Raido kysyi taannoisessa kommentissaan aiheesta seuraavasti: "Ulkoa opituilla Leninin sitaateilla tyydytetty pätemisen tarve saattaa puolitutussa seurassa muuttua yhtäkkiä julkiseksi nöyryytykseksi, mikäli vieressä koko illan hiljaa istunut pöhnäinen partasuu yhtäkkiä tarttuukin sitaattiin ilmoittaen olevansa filosofian maisteri ja tehneensä gradun aiheesta 'Poliittisen ekonomian soveltaminen Neuvostoliitossa vuosina 1918-1936.' Mitä tehdä?"
Lue lisää »

Trilogia Le grand cahier on kulttuuriskandaali | Agota Kristof

Kuva
Agota Kristofin timantti trilogia on joutunut Suomessa outoon valoon. Tarjolla on pelkkä johdanto, vaikkakin loistava sellainen. Kirjasarjan nerokkuus paljastuu kuitenkin vasta, kun kaikki kolme osaa on luettu. Agota Kristof on unkarilaissyntyinen, mutta nykyään Sveitsissä asuva ja ranskaksi kirjoittava kirjailija. Hänen maailmanmainetta niittänyt trilogiansa koostuu kirjoista Le grand cahier , joka on suomennettu nimellä Iso vihko (L'éditions du Seuil, Pariisi, 1986), La preuve eli Koe (1988) ja Le troisième mensonge eli Kolmas valhe (1991).
Lue lisää »

Kiinalainen niukkuuspeli

Kuva
Mitä eroa on ohjelmoinnin ja kirjallisuuden kielillä? Aloitetaan pelaamalla tunnettua kiinalaista seurapeliä nimeltään niukkuuspeli. Kiinalaiset ovat tunnettuja peli-innostaan ja seurapeleistään. Mahjong lienee tunnetuimpia kiinalaisista ajanvietteistä. Miehet ja naiset kokoontuvat pelaamaan tätä kiehtovaa lautapeliä puistoihin tuntikausiksi ryystäen samalla teetä ja syljeskellen kadulle. Toinen kuuluisa ajanviete on niukkuuspeli. Se on ulkomaalaisenkin helposti opittavissa eikä vaadi erityisiä pelivälineitä. Syötä alla olevaan kenttään luku, paina ok-nappia ja odota tietokoneen vastasiirtoa. Kirjoita numero: Koodausta Kiinalainen niukkuuspeli oli ensimmäinen oppitunti, jolla Kirjatohtori aloitti perehtymisensä ohjelmoinnin saloihin. Ohessa osa koodia, jolla ohjelma toimii: <script language="JavaScript" type="text/javascript"> // <!-- Begin function niukkuuspeli () { $luku = Math.round(document.kirjalomake.Luku.value); if (!$luku) { a...
Lue lisää »

Noituminen | Päde kirjallisuudella

Kuva
Kiivastuessaan kirjallisuudenystävä ei päästele sammakoita suustaan. Ei varsinkaan tusinatavarana viljeltyjä kirosanoja, kuten amerikkalaisten elokuvien latteinta ja suosituinta vuorosanaa: "Fuck you". Päde kirjallisuudella -juttusarjan viidennessä osassa opit manaamaan kiusalliset lähimmäisesi kaunopuheisesti Danten suppilon syvimpiin syövereihin . Hyvissä manauksissa on totta ainakin toinen puoli. Klassinen esimerkkimme tulee Pääsiäissaarilta. Kannibaalille pahinta, mitä vihamiehelleen voi sanoa on: " Äitisi juuttui hampaankolooni". Irlantilaiset ovat tunnettuja väkevistä kielikuvistaan . Naapureille voi toivottaa huonoa onnea esimerkiksi sanomalla: "Kuivakoon kaivosi ja kantturoidesi utareet" tai "Menköön persaukkosi sisään ja kasvakoon takaisin rintaasi".
Lue lisää »

Sitaateilla brassailu | Päde kirjallisuudella

Kuva
Päde kirjallisuudella -sarja jatkuu. Tällä kertaa opettelemme brassailemaan sitaateilla. Niillä saat puheisiisi henkevyyttä ja älyn säihkettä pienellä vaivalla. Sitaatti on valittava tarkoin. Ethän sorru sellaisiin latteuksiin kuin "Ollako vai eikö olla, kas siinä vasta kysymys". Jos haluat siteerata Shakespearea, käytä mieluummin Macbethia . Erinomainen ja ytimekäs sitaatti löytyy näytelmän avauskohtauksesta, jossa Macbethin synkän kohtalon ennustavat noidat keskustelevat. Kyseisen sitaatin voi laukaista esimerkiksi silloin, kun keskustelu on joutunut umpikujaan eikä kenelläkään ole enää mitään sanottavaa. Monimielisellä ironialla höystettynä sama sitaatti taas saa kuulijat äimistelemään, pitääkö puhuja heitä pilkkanaan. Fair is foul, and foul is fair. Häijy on kaunis ja kaunis on häijy. (Paavo Cajanderin suomennoksesta vuodelta 1885.) Sitaatit voi esittää käännöksinä, mutta alkukielinen on luonnollisesti suositeltavampi. Etenkin silloin, jos teksti on latinan...
Lue lisää »

Klassikosta vitsiksi | Päde kirjallisuudella

Kuva
Kirjallisuudenystävä ei sorru seurassa banaaleihin blondivitseihin, vaan esittää valittuja paloja klassikkokirjallisuudesta . Kirjatohtorin uuden, Päde kirjallisuudella -juttusarjan ensimmäisessä osassa tiivistetään ranskalainen näytelmäklassikko salonkikelpoiseksi vitsiksi. Jean Anouilhin ja Jean Aurenchen kirjoittama näytelmä Augustus (1929) vie ranskalaiseen palatsiin, jossa vietetään herttuattaren syntymäpäivää. Päivänsankarin pojanpojalta Augustukselta odotetaan juhlapuhetta jännityksellä, sillä poika ei ole puhemiehiä. Hän kykenee sanomaan vain yhden sanan päivässä . Kotiopettaja on valinnut onnitteluksi "Greetings", mutta hämmentyneen Augustuksen kurkusta kumpuaakin "Thanks". Herttuatar poistuu salista raivostuneena. Vuosia myöhemmin palatsissa juhlitaan jälleen herttuattaren syntymäpäivää. Augustus puuttuu vielä juhlavieraiden joukosta ja kotiopettaja epäilee hänen harjoittelevan peilin edessä sanaansa . Onnitteluksi on valittu tällä kertaa "Pro...
Lue lisää »

Amanita muscaria eli kärpässieni

Kuva
Osallistuimme vuosi sitten heinäkuussa Venäjän Rainbow-leirille Karjalassa. Rainbow on 60-luvun hippiaatteen perua, ja leirit keräävät vuosittain tuhansia elämäntapaintiaaneja eri puolille maailmaa. Saimme leirillä mieleenpainuvan kirjavinkin. Olimme virittelemässä telttamme edessä leiritulta, kun eteemme pölähti jo haiveniltaan harmaantunut, pitkäpartainen mies. Hän esittäytyi herra Huuksi Yhdysvalloista. Mies oli Rainbow-veteraani, mutta Venäjän-leiri oli hänen ihka ensimmäinen ulkomaanmatkansa. Herra Who Herra Who oli vannoutunut punaisten kärpässienten (amanita muscaria) ystävä. Sienet eivät kuulemma ole kuivattuna myrkyllisiä. Niitä voi sekoittaa jauheena esimerkiksi teen sekaan ja nauttia miellyttävistä aistiharhoista. Herra Whon mukaan kärpässienet sisältävät kuolemattomuuden siemenen. Niistä kasvaa nauttijan elimistöön sienirihmasto, joka sitoo tämän universaaliin rihmastoon ja sitä kautta suoraan yhteyteen maailmankaikkeuden kanssa. Jo muinaiset shamaanit käyttivät ...
Lue lisää »