Onko koko maailmantalous pelkkä pyramidihuijaus?

Talousuutisissa kohistaan pyramidi- eli Ponzi-huijauksista, mutta onko koko maailmantalous jatkuvan kasvun ihanteineen vastaavanlainen vedätys?

Yhdysvalloissa Bernard Madoff huijasi parin vuosikymmenen aikana 46 miljardia euroa. Suomessa Wincapita keräsi sijoittajilta noin 50 miljoonaa euroa. Molemmat ovat tunnettuja pyramidihuijauksia, joista on seurannut syytteitä. Mielenkiintoiseksi huijaukset tekee se, että ne toimivat samojen periaatteiden mukaan kuin talousjärjestelmästäkin. Ne perustuvat tulevaisuuden odotuksille, kuvitteelliselle arvolle ja edellyttävät jatkuvaa kasvua.

Huomio tiukasti tulevaisuuteen

Pyramidihuijauksissa uhrien huomio kiinnitetään tulevaisuuteen. Heitä kehotetaan hankkimaan uusia jäseniä ja laajentamaan verkostoa, joka tulevaisuudessa myy tuotteita. Näin pyramidin huipulla voidaan teoriassa viettää lokoista elämää, kun alla olevat tekevät työt. Taloudessa luodaan samanlaisia odotuksia. Huomio suunnataan tulevaan ja investointien arvo määritellään kasvuodotusten mukaan. Sijoittajia houkutellaan leppoisalla elämällä: “Pistä raha poikimaan ja tekemään työ puolestasi.”

Talous tarvitsee jatkuvaa kasvua, ja kasvumahdollisuudet oletetaan rajattomiksi. Myös pyramidihuijaukset edellyttävät loputtomasti lisää jäseniä ja verkoston kasvua. Jos uusia jäseniä ei saada, rakennelma romahtaa. Käykö taloudelle samoin? Romahtaako sekin kasvun lakatessa?

Rahat varmassa hukassa

Pankit ovat talouden peruskivi. Ne lainaavat eteenpäin säästäjien rahoja. Pankeilla on tallessa rahoista vain kymmenen prosenttia. Jos siis joka kymmenes säästetty euro nostetaan pankista, pankki kaatuu. Samoin käy, jos ihmiset lakkaavat elämästä yli varojensa ja lopettavat lainaamisen.

Omaisuuden, kuten rahankin, arvot ovat kuvitteellisia. Todellista arvoa ei ole mahdollista määritellä. Mikä esimerkiksi on asunnon tai osakkeen todellinen arvo? Entä rahan? Samoin on laita pyramidihuijauksissa. Niissäkin kohteen todellinen arvo tai olemassaolo on uskon asia. Se on ostajan silmissä.

Pyramidi kaatuu, kun jäsenistön usko horjuu eikä uusia jäseniä saada houkutelluksi mukaan. Saadut rahat on jaettu eteenpäin palkkioina jäsenhankinnasta pyramidin jäsenille.

Pyramidipeli on laitonta silloin, kun raha tulee ensisijaisesti osallistujilta itseltään. Entä miten on taloudessa? Raha tulee meiltä itseltämme. Niin kauan kun haluamme uskoa rahaan ja näyttää uskomme toteen käyttämällä rahaa, tämä pyramidihuijaus jatkaa elämäänsä.

Kuka hyötyy ja mikä on lopputulos?

Pyramidihuijauksista hyötyvät eniten pyramidin perustajat. Historian suurimmalla, Madoffin pyramidihuijauksella, oli 4000 jäsentä. Heistä monet rahoittivat koko omaisuudellaan miehen luksuselämää.

Taloudessa hyödyn keräävät pankit. Ne huijaavat lainaamalla rahaa säästäjiltä alhaisella korolla ja ottamalla laina-asiakkailtaan korkeampaa korkoa. Periaate on sama kuin muussakin liiketoiminnassa: ostetaan halvalla ja myydään kalliilla. Asiakkaalle ei kerrota, mistä hän voisi ostaa halvemmalla.

Suomessa asuntosijoitukset ovat pankeille erityisen hyvää bisnestä, jota myös valtio tukee. Verovaroin tuettu kysyntä nostaa asuntojen hintoja, pankit lainaavat ja asuntosijoittajat velkaantuvat. Lainojen vakuutena toimivat asunnot. Kupla kasvaa, kunhan asuntojen hinnat nousevat ikuisesti. Muuten vakuusarvot romahtavat, asuntosijoittavat menettävät rahansa ja pankeille syntyy luottotappioita. Kun tappiot ylittävät kymmenen prosenttia pankin pääomasta, seuraa vararikko ja mukana voi kaatua muitakin pankkeja. Kuulostaako tutulta?

Jos maailmantalouden periaatteet keksittäisiin tänään, niitä todennäköisesti pidettäisiin pyramidihuijauksena, sillä ne kuulostavat liian hyviltä ollakseen totta. Taloutta pitävät liikkeessä sen olemassaoloon tottuneet sukupolvet, jotka pelkäävat liikaa muutosta uskaltaakseen kyseenalaistaa sen lainalaisuuksia.

Asiasanat: talous, maailmantalous, pyramidi, pyramidihuijaus, ponzi, laina, asunto, velka, pankki, valtio, Madoff, Wincapita, arvo, raha, omaisuus, sijoitus, tuotto, voitto, sijoittaminen, pörssi.