Ei niin päivän päälle

Maailman toiseksi paras kello, paras on ilmanHarvan kulkurin takataskussa kulkee mukana kalenteria. Eurooppalaiseen, suunnitelmalliseen elämäntapaan tämä istuu huonosti, sillä ystävienkin tapaamiset täytyy sopia viikkoja etukäteen.

Toisten matkalaisten kanssa on helpompaa. Sovin juuri haastatteluaikaa amerikkalaisen kollegani kanssa. Hän ehdotti tiistaita 22. päivä, minkä kerroin sopivan minulle yhtä erinomaisesti kuin minkä tahansa muun päivän.

Seuraavana päivänä haastateltavani pahoitteli huomaneensa, että tiistai olikin 23. päivä, mihin minä: "Ei se mitään. Vietin viime vuonna uudenvuoden aattoakin erehdyksessä jo 30. päivä."

Asiasanat: Kalenteri, aika, tapaaminen, suunnitelmallisuus, haastattelu, urbaanit nomadit, urbaani nomadi.
Tunnisteet

Viikon suosituimmat

Trilogia Le grand cahier on kulttuuriskandaali | Agota Kristof

Kuva
Agota Kristofin timantti trilogia on joutunut Suomessa outoon valoon. Tarjolla on pelkkä johdanto, vaikkakin loistava sellainen. Kirjasarjan nerokkuus paljastuu kuitenkin vasta, kun kaikki kolme osaa on luettu. Agota Kristof on unkarilaissyntyinen, mutta nykyään Sveitsissä asuva ja ranskaksi kirjoittava kirjailija. Hänen maailmanmainetta niittänyt trilogiansa koostuu kirjoista Le grand cahier , joka on suomennettu nimellä Iso vihko (L'éditions du Seuil, Pariisi, 1986), La preuve eli Koe (1988) ja Le troisième mensonge eli Kolmas valhe (1991).
Lue lisää »

Kirja-arvio: Alastonkuvia | Virpi Hämeen-Anttila

Kuva
Pitihän se lukea: oppineen naisen kirjoittama muodikas ja myyvä tarina, jota kriitikot ovat tituleeranneet lukuromaaniksi . Käsite tuntuu yhtä hullunkuriselta kuin rytmimusiikki . Mitä ovat romaanit, joita ei ole tarkoitettu luettaviksi tai musiikki, jossa ei ole rytmiä? Virpi Hämeen-Anttilan teos Alastonkuvia (Otava, Helsinki. 2. painos 2004) sijoittuu yliopisto - ja taiteilijapiireihin. Tarina pyörii salaperäisen kuvataiteilijan, Aleksi Merikosken, ympärillä, jonka suitsutus sekä miesten että naisten suulla on hurmioitunutta.
Lue lisää »

Kielitoimisto suosittaa lyhiksiä ja pyöröraikastinta

Kuva
Kuka enää osaisi kirjoittaa niin kuin pitää, ellei olisi Kielitoimistoa? Kielitoimistolla on tärkeä kansallinen tehtävä . Se vaalii oikeakielisyyttä ja suitsii vierassanojen invaasiota. Ensimmäiset muistikuvani instituutiosta liittyvät siihen, kun shortseista šortseista haluttiin tehdä lyhikset ja deodorantista pyöröraikastin . Sittemmin IT-alan termit tuottivat uusia, jännittäviä sanoja. Hiirestä esimerkiksi haluttiin paikanninrasia . Tiedätkö mikä on ikikieriö ? Vastaus löytyy lopusta.
Lue lisää »

About Päivi Kannisto

Kuva
CV   |   Bibliography   |   Nomad and travel books   |   Travel blog   |   Photos   |   In Finnish Päivi Elina Kannisto (formerly Rantanen) PhD, PhD Born in Virrat, Finland in 1970 Päivi Kannisto and Santeri Kannisto got married in 2004 and embarked on their endless journey in Brazil. Prior to her career as a global nomad, researcher and writer, she worked in a variety of jobs including management consultancy. The couple have written altogether twelve published books in Finnish and English, both fiction and non-fiction . Santeri Kannisto worked with Open Source and founded the leading Finnish Open Source software house SOT Finnish Software Engineering Ltd in 1991. The company was known of Best Linux, SOT Linux ja SOT Office products. Santeri ran the company until October 2004.   Curriculum Vitae Experience Pr...
Lue lisää »

Suolatut säkeet

Kuva
Suomen ja suomalaisten diskursiivinen muotoutuminen 1600-luvulta Topeliukseen Kirja julkisuudessa   |   Lataa PDF   |   Vitriolic Verses. Summary in English   |   Päivi Kannisto kirjat Suolatut säkeet on väitöskirjani, joka käsittelee suomalaisuuden syntyä 1600-luvulta 1800-luvun lopulle. Suomalaisten halu kuulla itsestään on ollut ja on edelleen kyltymätön. Ulkomaalaisillekin esitetään jo kättelyssä kysymyksiä, joihin odotetaan tuttuja vastauksia tuhatjärvisen maan kauneudesta ja kansan rehtiydestä. Suolatut säkeet kysyy, miten tämä kaikkien hyvin tuntema suomalaisuuden merkitysaines on muotoutunut. Kirjassa mennään siis suomalaisuuden lähteille: selvitetään miten tieto Suomesta ja suomalaisista on tullut aikojen kuluessa mahdolliseksi, millaista tietoa näistä on tuotettu ja miksi. Tutkimuksessa ei katsota vain kolikon parempaa puolta. Se on kirja sinulle, jolle Suomi-kuva ei ole liian kallis. Nyt myös sähkökirjana Painetun kirjan kustansi ...
Lue lisää »

Helvetti | Dante Alighieri

Kuva
Tuskin mikään muu on kiehtonut ihmismieliä yhtä paljon kuin kuoleman jälkeinen elämä ja helvetti. Danten Jumalainen näytelmä on yksityiskohtaisuudessaan ainutlaatuinen tuonpuoleisen kuvaus, joka yltyy paikoin jopa riemukkaaksi ilotteluksi. Teoksen ensimmäisessä osassa Dante vaeltaa kärsimyksen kaupunkiin, kadotetun kansan joukkoon. Danten helvetti on kuin jättikokoinen tratti. Se on jaettu yhdeksään piiriin, joista kukin sijaitsee omalla jyrkänteellään. Tratin kärki on maapallon keskipisteessä ja sen kannen muodostaa maapallon päällinen osuus. Jokaisessa piirissä on paikka erilaisille synnintekijöille. Dante uskoi katolisen kirkon oppien mukaisesti seitsemään kuolemansyntiin, joita olivat viha, laiskuus, ylpeys, irstailu, kateus, mässäily ja ahneus.
Lue lisää »

Senkin sika!

Kuva
Ranskalaisen Marie Darrieussecqin tarina kertoo naisesta, joka muuttuu emakoksi. Truismes (P.O.L, Pariisi, 1996. Suomennettu nimellä Sikatotta ) on Darrieussecqin suurta kohua herättänyt esikoisromaani. Kertojana on työtön, kaunis nuori nainen, joka pestataan parfyymikaupan takahuoneeseen “hierojaksi”. Asiakkaat kohtelevat häntä eläimenä ja vähitellen hän myös muuttuu sellaiseksi. “Bizarre”, tiivisti kirjan sisällön sitä minulle suositellut kirjastonhoitaja. Vaikka itse tarina jäi etäiseksi, outous piti otteessaan. Tarinan tehoa laimensivat vain alkusanat, joissa kertoja paisuttelee kirjan mahdollisesti aiheuttamia reaktioita: Je sais à quel point cette histoire pourra semer de trouble et d'angoisse, à quel point elle perturbera de gens. Je me doute que l'éditeur qui acceptera de prendre en charge ce manuscrit s'exposera à d'infinis ennuis. Tiedän, missä määrin tämä tarina saattaa kylvää hämmennystä ja ahdistusta, kuinka paljon se häiritsee ihmisiä. Epäilemätt...
Lue lisää »

Kiinalainen niukkuuspeli

Kuva
Mitä eroa on ohjelmoinnin ja kirjallisuuden kielillä? Aloitetaan pelaamalla tunnettua kiinalaista seurapeliä nimeltään niukkuuspeli. Kiinalaiset ovat tunnettuja peli-innostaan ja seurapeleistään. Mahjong lienee tunnetuimpia kiinalaisista ajanvietteistä. Miehet ja naiset kokoontuvat pelaamaan tätä kiehtovaa lautapeliä puistoihin tuntikausiksi ryystäen samalla teetä ja syljeskellen kadulle. Toinen kuuluisa ajanviete on niukkuuspeli. Se on ulkomaalaisenkin helposti opittavissa eikä vaadi erityisiä pelivälineitä. Syötä alla olevaan kenttään luku, paina ok-nappia ja odota tietokoneen vastasiirtoa. Kirjoita numero: Koodausta Kiinalainen niukkuuspeli oli ensimmäinen oppitunti, jolla Kirjatohtori aloitti perehtymisensä ohjelmoinnin saloihin. Ohessa osa koodia, jolla ohjelma toimii: <script language="JavaScript" type="text/javascript"> // <!-- Begin function niukkuuspeli () { $luku = Math.round(document.kirjalomake.Luku.value); if (!$luku) { a...
Lue lisää »

Tietoja Päivi Kannistosta

Kuva
CV   |   Tuotanto   |   Päivi Kanniston kirjat   |   UKK   |   Travel blog   |   In English Päivi Kannisto (ent. Rantanen) Kirjailija, tutkija, YTT, FT Syntynyt 1970 Virroilla Päivi Kannisto on väitellyt Tilburgin yliopistosta Hollannista (2014, turismitutkimus) ja Tampereen yliopistosta (1998, yleinen kirjallisuustiede). Kannisto on työskennellyt mm. Suomen Akatemian tutkijana, Radiolinjan Content Managerina ja liikkeenjohdon konsulttina CLC Oy:ssä erityisalanaan asiakkuudenhallinta ja strategiat. Päivi ja Santeri Kannisto avioituivat lokakuussa 2004 ja päättivät irrottautua oravanpyörästä. Tästä alkoi uusi ura globaaleina nomadeina ja kirjailijoina. Kannistot ovat Suomesta lähtönsä jälkeen kiertäneet rinkat selässään maailmaa. Santeri Kannisto tunnetaan avoimen lähdekoodin pioneerina. Hän perusti vuonna 1991 Suomen johtavan avoimen lähdekoodin ohjelmistotalon, SOT Oy Suomen Ohje...
Lue lisää »

Kuinka minusta tuli postikorttikirjailija?

Kuva
Lopetimme kirjojen kirjoittamisen ja erosimme Suomen Tietokirjailijat ry:stä. Viimeinen kirjallinen tuotoksemme on Santerin omaelämäkertaan, Platinaiseen pilvenreunaan, kesällä 2023 kirjoittamamme post scriptum . Paljastamme siinä SOT Oy Suomen Ohjelmistotyö Ab:n kohtalon ja valotamme tietokirjailun lopettamiseen johtaneita syitä.
Lue lisää »