Kalenteri vai juomavettä? | Terveisiä marginaalista
Olemme eläneet kalenteritta ja kellotta viisi vuotta. Sovimme heti alkumatkasta, että jokainen päivä on perjantai. Rainbow-hippileirillä Venäjällä opimme lisäksi sanomaan hyvää huomenta, ”dobre utra”, kellonajasta riippumatta. Se helpotti ajatonta elämää.
Suomessa ihmisiä on vaikeaa tavata ilman ajanvarausta. Yllätysvisiitille pyrkivä saattaa havaita, että talonväki on töissä, mökillä, golf-kentällä, ostoksilla tai kyläilemässä hyvissä ajoin laaditun viikko- tai kuukausisuunnitelman mukaisesti. Ja vaikka jos kotona oltaisiinkin, ei ovea avata. Kalenteriton kun on joutilas eli tarpeeton eikä sellaista sovi tunnustaa.
Työelämässä on helppoa tehdä vaikutus kollegoihin täyttämällä kalenteri ja esittelemällä sitä suureen ääneen. Kun uudet ajanvaraukset ottaa vastaan viikkojen päähän, vastapuoli antaa audienssille asianmukaisen arvon. Meille joutilaisuudesta on tullut retostelun aihe. Siinä missä ennen syöksyimme aamulla autoon ja ruuhkaan lehteä lukematta, meillä on nyt yllin kyllin aikaa olla lukematta lehteä. Käytämme aikamme suomalaisen mittapuun mukaan jonninjoutavaan.
Uusiseelantilaista ajanvietettä
Cheviotissa, Uudessa-Seelannissa asuessamme aamu saattoi vierähtää kiireettömästi juomaveden valmistuksessa. Kaadoimme vanhoihin vesipulloihin keitettyä, huoneenlämpöiseksi jäähtynyttä vettä kattilasta ja laitoimme pullot jääkaappiin viilenemään.
Rohkeimmat paikalliset joivat hanavettä keittämättä maatalouden pohjaveteen syytämistä bakteereista huolimatta. Toiset ostivat paikallisesta rautakaupasta kallista säiliövettä. Monella oli myös oma porakaivo ja jokaisen talon edessä tönötti ikioma vesitorni. Kunnalla ei nimittäin ollut vesitornia. Puutteista huolimatta kylän keskustaan oli pystytetty mahtipontinen vesihuollon muistomerkki: kolme jalustalla seisovaa kivipaasia ja niiden edessä juomakelvotonta vettä tarjoileva juomavesiallas. Mikä mainio idea Nokian kaupungille!
Suomessa asuessa juomakelpoista hanavettä ei osannut arvostaa. Pikemminkin tuli irvisteltyä erilaisille makuhaitoille kuten kloorille. Etelä-Amerikassa tuttavamme sai paikallisesta vedestä ameebakolonnan sisuksiinsa eikä häätö onnistunut lääkekuureilla. Nyt mies elää rauhanomaista rinnakkaiseloa silloin tällöin kutinaa aiheuttavan kotieläimistönsä kanssa, kuten monet muutkin maanosan asukkaat. Toisinaan mekin olemme olleet unohtaa saastuneen hanaveden, sillä meillä ei ole kalenteria, mihin ohjelmoida hälytys muistuttamaan ongelmasta.
Asiasanat: terveisiä marginaalista, juomavesi, kalenteri, ameeba, vesitorni, Cheviot, Uusi-Seelanti, maatalous, bakteerit, jätevesi, hanavesi, Etelä-Amerikka.
