Chick lit | Kirjallisuus ja tuotesijoittelu
Tuotesijoittelua on suosittu tytöille ja nuorille naisille suunnatuissa medioissa ja chick lit -kirjallisuuden romanttisissa komedioissa. Aihe on herkkä ja kuluttajayhdistykset ovat reagoineet erityisryhmän piilomainontaan kielteisesti.
Tunnetuimmat nuorille naisille suunnatut tuotesijoittelut löytyvät alan vahvoista medioista. Esimerkiksi Sinkkuelämää -tv-sarjan ja The Devil Wears Prada -elokuvan juonet rakentuvat pelkästään kalliiden tuotemerkkien varaan. Pradan, Manolo Blahnikin ja Vivienne Westwoodin luomukset ovat henkilöitä siinä missä käyttäjänsäkin. Kirjallisuuden tuotesijoittelu on tähän verrattuna surkuhupaisaa harrastelua.
Ford Fiasko on aivan ihana auto
Ford maksoi brittiläiselle chick lit -kirjailija Carole Matthewsille Ford Fiestan mainostamisesta. Yritys tavoitteli 28-35 -vuotiaita uranaisia kirjassa The Sweetest Taboo (Headline Book Publishing, 2003. Ei suomennettu.) muun muassa seuraavilla mainoksilla:
Katson ulos kaupan ikkunasta ja silmäilen ihanaa Ford Fiesta Roxanneani lähes surkeuden vallassa.
Viime vuosi oli aivan eri juttu. Bisneksessä meni kovaa ja ostaa täräytin ensimmäisen ihka uuden auton. Se oli tuliterä ja siinä riitti niin paljon hilavitkuttimia, että Alexkin oli ihastuksissaan.
Hän on punainen, seksikäs, kulkee kuin unelma, ja nyt hänen on mentävä. Uskokaa minua, tuntuu siltä kuin toinen käteni leikattaisiin irti. (Käännos PK.)
Tuotesijoittelun suoraa vaikutusta myyntiin on vaikea osoittaa, joten hämärän peittoon jää, montako Ford Fiestaa katkelmilla kaupattiin.
Hurmaava meikki, mutta saisiko olla tamponeja?
Kirjailijat Sean Stewart and Jordan Weisman saivat mainoksia Procter & Gamblen sivulle beinggirl.com. Heidän nuortenkirjansa Cathy’s Book: If Found Call (650) 266-8233 (Running Press, 2006. Ei suomennettu.) henkilöt käyttivät Cover Girl -kosmetiikkaa. Yhteistyösopimuksen myötä kirjan nimiä ja tuotteita muutettiin sponsorin haluamiksi. Esimerkiksi kuvituksessa alun perin ollut teksti "Artgirl Detective" muuttui muotoon "Artist! Detective! UnderCover Girl."
Stewartin ja Weismanin mukaan kosmetiikkayrityksen mukanaolo oli luonnollista. Tamponeja he eivät silti mainostaneet, vaikka niistäkin tuli tarjous.
- Vastasimme, että se saattaisi olla hauskaa, mutta ehkä sittenkin hieman liikaa, Weisman kommentoi The New York Timesille.
Mainosmiehet ja kustantaja innostuivat tempuista.
- Myymme lukijalle kokemusta, joka laajenee yli kirjan sivujen. Suhde Beinggirl.comiin ja Cover Girl -tuotteisiin rikastaa lukukokemusta, hehkutti kustantajan emoyhtiön toimitusjohtaja David Steinberger.
Kaikki isot karvaiset kädet eivät taputtaneetkaan
Kuluttajayhdistykset vastustivat ja kohua herätti erityisesti se, että kyse oli nuorille suunnatusta mainonnasta. Tuotesijoittelun pelättiin lisääntyvän kohderyhmässä räjähdysmäisesti. Myyntiin kritiikki ei vaikuttanut, ainakaan negatiivisesti, sillä kirja kohosi bestseller-listoille. Kirja niitti kuitenkin runsaasti huonoa mainetta vanhempien ja kasvattajien keskuudessa. Kun kovakantisesta opuksesta julkaistiin myöhemmin pokkari, mainokset poistettiin.
Suomessa Kuluttajavirasto ja Viestintävirasto määrittelevät elokuvien tuotesijoittelun piilomainonnaksi, jolta alaikäisiä halutaan suojella. Toistaiseksi tämä ei ole koskenut tupakkamainontaa, joka rehottaa villinä etenkin elokuvissa. Parhaillaan on valmisteilla tupakkalain tiukennus, joka rajoittaisi tupakoivien ihmisten esittämistä lehdissä, televisiossa ja teatterin lavalla, mutta ei edelleenkään elokuvissa.
Tutustu koko Kirjallisuus ja tuotesijoittelu -juttusarjaan.
Asiasanat: tuotesijoittelu, kirjallisuus, chick lit, piilomainonta, tv-sarja, elokuva, Manolo Blahnik, Vivienne Westwood, Prada, Sinkkuelämää, The Devil Wears Prada, Carole Matthews, Ford, Sean Stewart, Jordan Weisman, Procter & Gamble, kuluttajayhdistys, bestseller, Kuluttajavirasto, Viestintävirasto, tupakointi.
