Kirja-arvio: Oikeus nautintoon (Plateformen) | Michel Houellebecq
Oikeus nautintoon on Ranskassa mediaa taitavasti pyörittävän kirjailijan, Michel Houellebecqin, kolmas romaani. Se on provokatiivisesta maineestaan huolimatta säyseä kirja, jonka aiheina ovat länsimaisen kulttuurin rappeutuminen ja rakkaus.
Plateformen (Flammarion, Pariisi, 2001. Suomennettu nimellä Oikeus nautintoon) päähenkilö Michel on nelikymppinen, naimaton Ranskan kulttuuriministeriön virkamies, joka on hieman pihalla. Omien sanojensa mukaan hän on elänyt ja matkustanut liian vähän. Saatuaan perinnön hän lähtee Thaimaaseen seksimatkalle ja jättää Pariisin peep-showt taakseen. Hän näkee inspiroivassa ilmapiirissä seksiunia, saa yöllisiä siemensyöksyjä ja tulee naisen kanssa liian pian.
Sosiologian alkeita
Houellebecq on ajan hermolla, sillä onhan seksiturismi yksi merkittävimmistä matkailun alalajeista. Kirjan alussa tehdään hieman kankeita sosiologisia huomioita seuramatkailusta, ryhmien muodostumisesta ja kulttuurisen Toisen kohtaamisesta. Houellebecq siteeraa alan tutkijoita ja kuvaa turismin ei-traumaattiseksi Toiseuden kohtaamisen muodoksi. Määritelmässä on muistumia Roland Barthesilta, jonka mukaan mytologiat ovat syntyneet pikkuporvariston kyvyttömyydestä kuvitella Toista. Siksi kohteesta tehdään eksoottinen spektaakkeli.
Houellebecqin tapauksessa Toiset ovat taitavia ja seksinnälkäisiä thaityttöjä, jollaisista seksituristi ei voisi kuvitella nauttivansa kotimaassaan. Päähenkilö murehtii, että länsimaiset ovat menettäneet kykynsä rakastaa ja tuottaa toiselle nautintoa. Thainaisia lähestyttäessä ei sen sijaan tarvitse nöyryyttää itseään, pelätä rukkasia tai kärsiä kivuliaasta suhteesta.
Kirjan toisessa osassa vaihdetaan viihteelle. Michel palaa rohkaistuneena kotiinsa ja ottaa yhteyttä samalle matkalle osallistuneeseen Valériehin. Hän rakastuu ja muuttuu avomieliseksi rakastajaksi, joka ei kavahda ekshibitionismia, kimppakivaa eikä swingiä. Seksistä tulee hänelle jännittävä sosiaalinen peli ja yksi harvoista nautinnoista aikuisten muuten yhdentekevässä maailmassa.
Kukkahatuton kuvaus
Valérien myötä matkailuteemaa katsotaan bisneksen näkökulmasta. Tämä 28-vuotias matkatoimiston uraohjus kehittää kollegansa Jean-Yvesin kanssa uusia mahtavia tuotteita kääntääkseen tappiollisen matkaketjun voitolliseksi. Seuraa hieman oppikirjamaista myynnin, markkinoinnin ja asiakaspalvelun suunnittelua, joka johtaa seksilomaparatiisien syntyyn. Idea tulee Micheliltä:
Propose un club où les gens puissent baiser. C'est ça, avant tout, qui leur manque. S'ils n'ont pas eu leur petite aventure de vacances, ils repartent insatisfaits. Ils n'osent pas l'avouer, peut-être est-ce qu'ils n'en prennent pas conscience; mais, la fois suivante, ils changent de prestataire.
Tarjoa ihmisille klubeja, joissa he voivat naida. Sitä he kaipaavat. Jos he eivät ole saaneet pientä lomaseikkailuaan, he lähtevät pois tyytymättöminä. He eivät uskalla tunnustaa tai ehkä edes tiedosta asiaa, mutta seuraavalla matkalla he käyttävät toista matkatoimistoa. (Käännös PK.)
Houellebecq pyrkii lomaparatiisikuvauksillaan hätkähdyttämään lukijaansa, mutta itse asiassa juuri kirjan moralisoimattomuus viehättää. Taika on sama kuin Bret Easton Ellisin Amerikan Psykossa. Houellebecqilla ja Ellisillä on muutakin yhteistä. Oikeus nautintoon -romaanin kertoja kuvaa brändejä ja tuotteiden teknisiä ominaisuuksia, tuo lavalle skientologi Tom Cruisen ja istuttaa Jean-Yvesille Patrick Batemanista muistuttavia murhanhimoisia ajatuksia.
Seksivetoinen talous
Yritykset katsoa maailmaa talouden ja sosiologian näkökulmasta, jotka ovat muuten Ranskan yliopistoissa yksi ja sama oppiaine, ovat kankeudessaankin kirjan mielenkiintoisinta antia. Kertojan innostus aiheeseen tosin hiipuu loppua kohden ja hän toteaa: talous on tylsää. Myös Valérie huomaa, että raha ja saavutukset ovat merkityksettömiä. Hän päättää jättää oravanpyörän, mutta onko jo liian myöhäistä? Hän on Michelin kanssa matkalla Thaimaassa, kun muslimit paukauttavat kohteessa muodikkaasti pommin.
Romaanin alkuperäinen nimi Plateforme viittaa päähenkilön elämän haasteisiin, jotka selitetään lapsuuden muiston kautta. Suomennoksen nimi on kaivettu kirjassa ideoiduista kampanjasloganeista, liekö yhtäläisesti hurjien myyntiodotusten toivossa.
Lue lisää Michel Houellebecqin teoksista.
Asiasanat: seksiturismi, Michel Houellebecq, Oikeus nautintoon, Le Plateforme, sosiologia, Toiseus, Roland Barthes, nautinto, seksi, ekshibitionismi, swing, kimppakiva, lomaseikkailu, paratiisi, bisnes, markkinointi, asiakaspalvelu, Thaimaa, muslimi, pommi.
