Justine Lévyn romaani Rien de Grave eli Ei mitään vakavaa ja Carla Bruni

Kirja-arvio Justine Lévyn romaanista Rien de Grave eli Ei mitään vakavaa (Stock, Pariisi, 2004. Suomennosta ei ole vielä julkaistu.)Filosofi-isän ja malliäidin tyttären omaelämäkerrallinen romaani on aikamoinen oksennus. Kirjaa hauskuuttaa kuitenkin Ranskan ykkösnainen, Carla Bruni, joka seikkailee yhtenä keskeisenä henkilönä, vamppina ja Terminaattorina.

Justine Lévyn romaani Rien de Grave eli Ei mitään vakavaa (Stock, Pariisi, 2004. Suomennosta ei ole vielä julkaistu.) on löyhästi naamioitu. Ranskalaiset tunnistavat vaivatta sen keskeiset, tv:stä tutut henkilöt. Päähenkilö Louise on kirjailijattaren alter ego, kuuluisien vanhempien neuroottinen tytär ja avioeron traumatisoima narkkari. Mies Adrien (Raphaël Enthoven) on jättänyt hänet Paulan (Carla Bruni) takia.

Päähenkilö yrittää pysyä kasassa lääkkeillä ja amfetamiinilla – mitenkäs muuten. Vakavasti otettavissa romaaneissa pitää nykyään nappailla alvariinsa mielialalääkkeitä. Xanax ja Prozac ovat brändejä siinä missä muutkin statusta nostavat tuotteet. Päähenkilö syyttää ex-miestä ongelmistaan, mutta kirjan edetessä paljastuu, että henkinen epätasapaino juontuu lapsuudesta. Huumeiden ja lääkkeiden käyttökin alkoi suhteen aikana.

Sinäminää

Kirjailija kuvaa päähenkilön sekavaa mielentilaa tyylillä, joka rakentuu tajunnanvirrasta, toistoista ja pitkistä, runsaasti välimerkkejä sisältävistä lauseista. Kysymysmerkkiä ja huutomerkkiä ei välttämättä seuraa iso alkukirjain eikä runsasta puolipisteen käyttöä ole motivoitu. Adjektiiveilla tehostetaan sillä seurauksella, että kaikki on joko kuolettavan surkeaa, pienen pientä tai übersuperhienoa. Teksti tuntui välillä Sinäminän kaltaiselta teinikirjallisuudelta, ei kolmikymppisen naisen tilitykseltä.

Angstisesta tunnelmasta huolimatta kirjailija onnistuu luomaan hauskoja kohtauksia. Sellainen on esimerkiksi seuraava katkelma, jossa kustannustoimittajana työskentelevä päähenkilö siivoaa pöytäänsä ikävistä muistoista. Ystäväni tekee kirjasta käännöstä ja ote on hänen kynästään:

Et puis ce manuscrit, là, sur mon étagère, au hasard: très mauvais, ce manuscrit, à vomir, à gerber, tous est à gerber de toute façon, à gerber la future lettre de refus, à gerber l'espoir du type à l'autre bout, jeter aussi, dégager, ça vaut mieux pour tout le monde, pour lui, pour moi, pour la maison, pour l'édition, jeter toute la pile dans la foulée, allez, jeter celui-ci, jeter celui-là, remplir un grand sac, manuscrits reliés, déjà refusés ailleurs ça se voit, on a essayé d'arracher l'étiquette mais ça se voit, couvertures cartonnées, illustrations pathétiques, petites lettres d'introduction, tous ces efforts, ces manigances, hop, tout jeter, le talent, la médiocrité, les fulgurances d'écriture, jeter encore, anéantir, entasser dans le sac-poubelle, le traîner dans le couloir, le poser devant la porte, en prendre un autre, le remplir, il y en a beacoup des manuscrits, beaucoup trop, tous à gerber, allez, zou, et les livres aussi, on publie trop tout le monde le dit, faire le ménage, le grand ménage, mes fiches de lecture, mes disquettes, hop là, aux ordures les déguelasses, aller dans les autres bureaux, profiter de l'heure du déjeuner pour bazarder un maximum, quatre sacs-poubelle, pas assez large ce couloir, pourrai pas faire beacoup plus que ces cinq sacs-poubelles (--).

Ja entä sitten nuo käsikirjoitukset hyllyllä, vaikka tuo tuossa: todella huono, ällöttävän, oksettavan huono, kaikki on joka tapauksessa oksettavaa, kuten myös kirjoittajalle lähetettävä kieltävä vastaus, vastaanottajan toivo, heitän käsikirjoituksen pois, raivaan sen pois tieltä, näin on kaikkien kannalta paras, hänen, minun, talon, kustantamon, heitän pois koko pinon samalla kertaa, noin, heitän pois tämän ja tuon, täytän niillä ison pussin, sidottuja käsikirjoituksia, muiden jo hylkäämiä, sen näkee kyllä, lähettäjä on yrittänyt irrottaa siitä kertovan tarran, mutta sen näkee, pahvikantisia käsikirjoituksia, säälittäviä kuvituksia, esittelykirjeitä, niin paljon yritystä, kaikenlaisia temppuja, hop, heitän ne kaikki pois, taitavan, keskinkertaisen, häikäisevät tuotokset, heitän nekin pois, mitätöin ne, ahdan kaikki roskapussiin, vedän pussia käytävää pitkin perässäni, asetan sen oven eteen, otan esiin toisen, täytän sen, käsikirjoituksia onkin paljon, aivan liikaa, kaikki oksettavia, hus pussiin siitä, ja kirjat myös, kaikki sanovat, että kirjoja julkaistaan aivan liikaa, siivoan paikat, teen oikean suursiivouksen, muistiinpanoni kirjoista, levykkeeni, sinne meni, roskiin vain kaikki nämä ällöttävyydet, siirryn toisten työhuoneisiin, käytän hyväkseni ruokatuntia ja heitän mahdollisimman paljon pois, neljä roskasäkkiä lisää, käytävä ei ole tarpeeksi leveä, sinne ei luultavasti mahdu enempää kuin nämä viisi (--).

Näinkö Lévyn suomalaiset kollegatkin tekevät? Se selittäisi, miksi kustantajien vastausten valitetaan viipyvän loputtomasti.

Oi Carla

Lévyn kirjan on kustantanut ex-appiukko, joka menetti Carla Brunin pojalleen. Kirjasta huokuu suloinen kosto. Brunista maalataan yksiulotteinen kuva bitchinä, joka vaihtaa isästä poikaan ja julistaa kuohitsevansa miehet. Kirjan julkaisun jälkeen Bruni on ehtinyt päätyä Adrienilta Nicolas Sarkozylle sillä seurauksella, että Ranskan presidentti tunnetaan ennemminkin Carla Brunin aviomiehenä. Miestä itseään kutsutaan nimellä Bling Bling, joka viittaa painavilla kultaketjuilla rehvasteleviin räppitähtiin ja kassakoneen kilinään.

Brunista on tullut kansakunnan todellinen tähti, vaikka inhottu Sarkozy on tahrannut hänenkin mainettaan. En ole vielä tavannut ranskalaista, joka myöntäisi kannattavansa nousukaspresidenttiä. Brunin pehmeitä balladeja sisältävät, ennen hyvinkin suositut CD:t pölyttyvät hyllyillä. Brunia tulee kaikesta huolimatta joka tuutista. Ehdottomasti hauskin on hänen fiktiivinen päiväkirjansa, jota julkaistaan Ranskan parhaassa sanomalehdessä nimeltään Le Canard enchainé (kuvassa). Nimi tarkoittaa narulla perässä vedettävää puuankkaa. Olisiko Suomessakin tilausta vastaavalle satiiriselle uutisankkoja tarjoavalle lehdelle?

Tiedätkö kustantajaa, joka saattaisi olla kiinnostunut Lévyn kirjan käännöksestä? Sonja Holappa ottaa mielellään vastaan vinkkejä.

Asiasanat: Carla Bruni, Justine Lévy, Rien de grave, Xanax, Prozac, Ranskan presidentti, Nicolas Sarkozy, kustannustoimittaja, Le Canard enchainé, uutisankka.

Viikon suosituimmat

Ranskalainen juusto

Tuoreimmat kuulumiset

About Päivi Kannisto

Uusi äänikirja: Elämäni nomadina

Suolatut säkeet

Vapaana elämisen taito

Epätoivottu mainonta | Kirjallisuus ja tuotesijoittelu

Elämäni nomadina

Superrikkaat ja rutiköyhät