Minkälainen Suomi-kuva italialaisilla on? Suomi on tietysti entinen Neuvostoliiton satelliittivaltio kuten Viro tai Itä-Saksa. Käsitys ei johdu vain italialaisten koulujen oppisisällöstä, sillä samaa kuulee muidenkin länsieurooppalaisten suusta.
Saimme vastikään Suomesta läjän tuoreita lehtiä Hesarin toimittajavieraiden mukana ja havahduimme siihen, että suomenkielinen typografia poikkeaa melkoisesti englanninkielisestä – eikä välttämättä edukseen. Suomessa käytetään oikean- ja vasemmanpuoleisen lainausmerkin sijasta pelkästään oikeanpuoleisia. Miksei molempia kuten kaikkialla muualla maailmassa? Omintakeisuus saa suomalaisen tekstin näyttämään osaamattomalta rävellykseltä muiden silmissä. Ajatus ja viivat hukassa Toinen kummallisuus on erilaisten viivojen käyttö. Typografiassa niitä löytyy kolmenlaisia: on väliviiva, n-viiva ja m-viiva. Englannissa väliviivaa käytetään tavuviivana ja sanojen erottamiseen. N-viiva on tarkoitettu numeroiden väliin ja m-viiva tunnetaan paremmin ajatusviivana. N ja m tulevat viivan leveydestä: n-viiva on leveydeltään n-kirjaimen levyinen ja m-viiva m-kirjaimen. Pyöröraikastimista ja muista kekseliäistä sanoista tunnettu Kielikeskus on halunnut ohjeisiin oman puumerkkinsä . Ajat...
Lukemisen hienous piilee siinä, että pääset retostelemaan läpikahlatulla teoksella ja sen syvällisellä analyysilla. Kirjatohtori neuvoo miten teet sen nopeasti ja vaivatta. Kunnon kriitikko on teholukija. Hän ei takerru yksityiskohtiin ja jää pohdiskelemaan jonninjoutavia, vaan porhaltaa läpi kirjan kuin kirjan alle päivässä. Vain näin ammattikriitikot pääsevät ansioille.
Olemme viimeisen viiden vuoden aikana luopuneet Santerin kanssa monista hyödykkeistä, jotka Suomessa luokitellaan välttämättömiksi. Niistä on tullut turhakkeita. Vastaavasti jotkut aiemmin itsestään selvät perushyödykkeet ovat muuttuneet meille arkipäivän luksukseksi. Päätimme tehdä listan tärkeimmistä ja mistäpä muustakaan olisimme aloittaneet kuin kännykästä ja vessapaperista, entisistä Suomen kansantalouden tukipylväistä.
Mitä tehdä kirjanpidoilla, verolomakkeilla, sopimuksilla ja muulla A4-saastalla? Ota oppia italialaisista, jotka ymmärtävät hauskanpidon päälle. Kävin viime viikolla tutussa monialaisessa kopiointiliikkeessä, joka hoitaa myös kirjanpitoja. Toimiala näytti laajentuneen entisestään. Hyllyille oli ilmestynyt koriste-esineitä ja lattialla makasi isoja konfettisäkkejä. Karnevaaliviikko oli alkamassa. Takahuoneesta kuului äänekästä rouskutusta. Kurkistin ovenraosta ja huomasin, että perheen isoäiti syötti siellä kirjanpitoja konfetin silppuamiskoneeseen. Mustavalkoisia papereita värittivät väliin laitetut markettien mainokset. Lopputuloksena oli kauniin sinipunakeltavihreävalkoista, unelmankevyttä konfettia, jota olisi mukava heitellä juhlijoiden päälle. Mikä riemukas liikeidea, mietimme tohtorskan kanssa. Itse paistoimme papereiden loimussa hillitysti makkaraa matkalle lähtöä juhlistaaksemme . Skål ja hauskaa karnevaalia! Asiasanat: karnevaali, konfetti.
Nelonen Maailma sponsoroi ystävällisesti käyttöömme videokameran. Kuvaamme kanavalle Santerin kanssa elämästämme videopäiväkirjaa, jonka ensimmäinen osa tulee ulos tammikuussa 2012. Tervetuloa mukaan!
Maija-Leena Kallelan ja Juhani Sarsilan vastikään ilmestynyt Ne mainiot helleenit on nimensä mukaisesti mainio lisä antiikkia käsittelevään kirjallisuuteen. Se on taidolla ja viisaudella kirjoitettu, viihdyttävä. Tätä kirjaa on ilo suositella vaikkapa lahjaksi pukinkonttiin. Kirjassa käydään läpi antiikin suuria nimiä taruajoista hellenistiseen kauteen kolmella kielellä: suomeksi, englanniksi ja latinaksi. Tekstissä esiintyy paljon superlatiiveja, kuinkas muutenkaan, kun käsiteltävänä ovat Aleksanteri Suuri, Aristoteles ja Arkhimedes vain a:sta aloittaakseni. Kotiryssän tilalle kreikkalainen? Epäilemättä jokainen lukija löytää kirjasta oman kuuluisan kreikkalaisen seurakseen, kuten tekijät esipuheessa ennustavat. Itse kiinnyin erityisesti klassisen kauden filosofeihin, kuten kyynikko Diogeneen, joka julisti olevansa kaikkien maailmojen kansalainen. Hän myös pyysi Aleksanteri Suurta riemastuttavasti väistymään pois tieltä aurinkoa varjostamasta. Jo antiikin kreikkalaisista löyty...
Lajitellaanko teillä roskia? Tiedätkö mihin sinun jätteesi päätyvät? Miksi? Odottelimme tohtorska Santerin kanssa linja-autoa etelä-Kiinassa. Istuimme päivän linja-autoasemalla ja seurasimme aikamme kuluksi paikallisten askareita. Keskellä odotussalia tönötti roska-astia, jossa oli kaksi lokeroa, toinen kierrätettäville materiaaleille, toinen sekajätteille. Päivän päätteeksi siivooja tyhjensi molemmat samaan muovipussiin. Toimitaanko näin vain Kiinassa? Mielenkiintomme heräsi. Kiinan jälkeen olemme kiertäneet Ranskaa, Espanjaa ja Italiaa, ja tavanneet matkailijoita eri puolilta maailmaa. Olemme kyselleet, miten lajiteltu kierrätysjäte käsitellään eri maissa. Suurin osa ei ole osannut vastata kysymykseemme. Asiaan perehtyneet ovat sen sijaan tienneet kertoa, että kierrätetyt jätteet poltetaan energiaksi. Eurooppa ei ole jätteiden poltossa poikkeus. Samaa tehdään vihreänä tunnetussa Uudessa-Seelannissa . Maassa asuessamme huomasimme, että kierrätys oli asukkaille kunnia-asia. Naa...
Woody Allenin Broadway-hitti on hieno kunnianosoitus film noirille Humphrey Bogarteineen ja näpäyttelevine dialogeineen. Elokuva Play It Again, Sam/Kerta vielä, Sam Vuosi 1972 Ohjaaja Herbert Ross Pääosissa Woody Allen, Diane Keaton, Tony Roberts, Jerry Lacy, Susan Anspach, Jennifer Salt Maa Yhdysvallat Genre Komedia Käsikirjoitus Woody Allen Suomessa Saatavilla DVD:nä Play It Again, Sam (1972) on Woody Allenin käsikirjoittama ja tähdittämä, mutta ohjaajana on tällä kertaa tanssielokuvistaan tunnettu ja koreografina työskennellyt Herbert Ross. Elokuva on silti hyvin allenilainen miljöötä lukuun ottamatta. Tapahtumat sijoittuvat San Fransiscoon. Tämä Allenin kuvastossa vieras kaupunki ei kohoa yhdeksi henkilöhahmoista , kuten New York, Pariisi tai Lontoo, sillä aurinko ja rantaelämä eivät istu punatukkaiselle päähenkilölle, Allan Felixille (Woody Allen). Hän viihtyy paremmin sisätiloissa. Allan on elokuvakriitikko ja -friikki, joka hoitaa avioeroaan katsomalla k...
Ranskalainen kirjastonhoitaja ihmetteli, kun kerroin Anna Gavaldan kuuluvan suomennettujen ranskalaiskirjailijoiden joukkoon. Hän mietti hetken ja tokaisi: “No, esitetäänhän hänen kirjoissaan hyviä tunteita”. Gavaldan Ensemble, c'est tout (Le Dilettante, Pariisi, 2004. Suomennettu nimellä Kimpassa .) on heppoinen tarina kaltoin kohdelluista ihmisistä, jotka päätyvät kämppiksiksi. Romaanin keskushenkilönä on Camille, anorektinen siivooja, joka kärsii masennuksesta. Hän tapaa Philibertin, aatelisen ja ujon postikortinmyyjän, joka majoittaa hänet luokseen. Kolmas kämppiksistä on Frank, rääväsuinen ja huonokäytöksinen keittiömestari, renttu, johon Camille luonnollisesti tarinan edetessä rakastuu. Myöhemmin joukkio täydentyy Frankin sairaalaan joutuneesta isoäidistä, La Paulettesta, jolloin saadaan mukaan myös vanhus- ja omaishoidon kysymyksiä hoivaviettisille. Kirjan suosio perustuu siihen, että päähenkilöt ovat tuikitavallisen oloisia naapurintyttöjä ja -poikia. Tapahtumia ka...
Kommentit
Lähetä kommentti
Kirjatohtori kunnioittaa mielipidettäsi. Kommenttien sensurointi ja lähettäjien urkinta on estetty. Tervetuloa kommentoimaan!