Apua anteeksi | Frédéric Beigbeder

Ranskalaista Venäjän-kaipuutaBeigbeder kirjoittaa uusimmassa romaanissaan tutuista teemoista: kauniista naisista, seksistä ja rahasta, mutta nyt hieman väsyneesti ja kyynisesti.

Au secours pardon (Grasset, Pariisi, 2007. Suomennettu nimellä Apua anteeksi.) on väljä jatko-osa romaanille 99 francs (suomennettu nimellä 8,99€). Mainostoimistomaailmasta itsensä ulkoistanut Octave Parango metsästää täydellistä kaunotarta Venäjällä L'Idéal -nimisen kosmetiikkayrityksen palkkaamana. Hän viilettää Moskovassa ja maakunnissa tukka muodikkaasti sekaisin, leuassa kahdeksan päivän sänki ja kainalot viriilisti hielle löyhkäten.

Lolitat

Octave tapaa ja arvioi tyttöjä oma naismakunsa ohjenuorana. Parhaimpien kanssa hän haluaisi mennä itse sänkyyn, mutta hän yrittää hillitä itsensä, sillä tytöt ovat vain 14-vuotiaita. Tietysti hän repsahtaa ja kuiskii lolitojen korvaan: "Je veux être le Docteur Livingstone de ta bouche, le Neil Armstrong de ton cou", haluan olla suusi Livingstone ja kaulasi Neil Armstrong.

Octave käyttää kliseiden lisäksi bisneskieltä, korostaa toisinaan sanoja versaalilla ja viljelee maailmanmiehen tavoin höysteeksi englantia. Hänen lempisanojaan ovat networkiser, talent scout, trash, pulpy, girly, wild, push-ups, serial heartbreaker.

Octaven urakka muuttuu yhä haastavammaksi, kun toimeksiantaja haluaakin kampanjaansa tšetšenikaunottaren. Naiselta halutaan slaavilaisia piirteitä länsimaisessa paketissa. Kaiken tämän pitäisi tietysti olla mahdottoman hauskaa, mutta se tuntuu vain moneen kertaan luetulta, etenkin kun taustalla on lattean myyttinen Venäjä: vodkaa ja suolakurkkuja, tottelevaisia ja miehiä kunnioittavia kaunotar-huoria, nousukkaita ja uusrikkaita. Vitsit ovat kuluneita eivätkä edes sitaatit venäläisestä klassikkokirjallisuudesta saa teoksesta syvällistä, vaikka Beigbeder luonnehtikin Octavea kirjan lanseeraustilaisudessa dostojevskiläiseksi ja kosmeettiseksi aikalaishahmoksi, tosin hieman vaivautuneena.

Dostojevskiä vai Aku Ankkaa?

Beigbederin mukaan dostojevskiläistä Parangossa on hänen kuolemanviettinsä. Mies kantaa sisällään vihaa, koska ei ole rikas eikä kuuluisa. Kosmeettista miehessä taas on hänen halunsa tulla nähdyksi ja miellyttää muita. Tiivistys Dostojevskista on kuin Aku Ankasta eikä Beigbeder viljellyt tällä kertaa edes ironiaa.

Kirjan päättää poliittinen purkaus Venäjän ja Ranskan eroista ja yhtäläisyyksistä. Epäilemättä Beigbeder rakastaa alter egonsa Octaven tavoin paitsi Venäjän kauniita naisia, myös maata ja liittyy näin lukuisten Venäjää mystifioivien ranskalaisten ja amerikkalaisten joukkoon.

Asiasanat: Frédéric Beigbeder, Au secours pardon, Apua anteeksi, kirja, kirja-arvio, Octave Parango, mallinmetsästäjä, seksi, kauniit naiset, kaunotar, lolita, huora, raha, malli, Fjodor Dostojevski, dostojevskiläinen, kosmeettinen, miellyttäminen, Aku Ankka, Moskova, Venäjä, Ranska.

Viikon suosituimmat

Ranskalainen juusto

Kielitoimisto suosittaa lyhiksiä ja pyöröraikastinta

Kirja-arvio: Perheidyllistä pirullisesti

Tuoreimmat kuulumiset

Kullatusta kakkalapiosta äänikirja

Elokuva Cape Fear | Martin Scorsese

Tyttö joka leikki tulella | Stieg Larsson

Hahmontunnistuksessa eletään eilistä | William Gibson

Antisankareita