Päähenkilö

Käytin vuosia samantyyppistä mustaa lierihattua kuin Raymond Chandlerin Philip Marlowe (Humphrey Bogart) film noir -elokuvissa.

Romaanien ja novellien päähenkilöt ovat parhaimmillaan myyttisiä paikkoja. Kirjoja lukiessa tulen samastuneeksi vain harvoihin, mutta yksi suosikki on ylitse muiden. Olen imarrellut itseäni Raymond Chandlerin dekkarihahmolla, Philip Marlowella.

Ahmin Chandlereita lukio- ja opiskeluaikana yksi toisensa jälkeen. Käytin myös vuosia samantyyppistä mustaa lierihattua kuin Humphrey Bogart, joka tulkitsi Marlowea tiheätunnelmaisissa film noir -elokuvissa.

Halpaa hupia

Karski kovanaama ei ollut kovin todennäköinen samastumiskohde parikymppiselle, paukkuaralle likalle, joka ei olisi saanut Magnumiaan laukaistua edes kuulosuojainten kanssa. Mutta pitihän elämään saada suurta draamaa ja savua. Tavallinen opiskelijaelämä tentteineen ja tonnikaladieetteineen oli kuolettavan tylsää eivätkä rahat riittäneet maailmalla seikkailemiseen. Musta lierihattu ja kirjastosta kotiin kannettu pokkari olivat edukkaita investointeja, joiden ansiosta arki verhoutui myyttiseen vaippaan.

PäivituristiChandlerin riippumattomassa, yksinäisessä sudessa oli salaperäisyyden auraa toisin kuin esimerkiksi Agatha Christien sukkaa kutovassa neiti Marplessa tai viiksiään sukivassa Hercule Poirot'ssa. Vaikka nämä ratkaisivat juttunsa partaveitsenterävästi, niin vaarantuntua ja seksuaalista vetovoimaa puuttui. Tänä päivänä neiti Marplesta on tosin tainnut tulla moderni ihanne, sillä netti on täynnä erilaisia oikein-nurin-oikein -blogeja. Kaipa sitä voi tukka nutturalla ja sukkapuikot tanassakin rynnistää kohti uusia haasteita.

Minä ostin vastikään torilta tohtori Livingstonen Panama-hattua etäisesti muistuttavan reuhkan. Se näyttää aidosti typerältä, mutta lisää nykyiseen, myyttiseen reissuelämäämme hieman realismia. Näytän samalta kuin kymmenettuhannet muutkin turistit, jotka näitä lerppalieriä ostavat. Halvat ovat huvit: puolentoista dollarin rekvisiitalla voi jälleen samastua yhteen kuolemattomaan rooliin ja estää samalla päätä pehmenemästä lopullisesti tropiikin paahteessa.

Lue myös toinen roolitarina Draculan linnasta.

Asiasanat: Päähenkilö, kirjallisuus, samastuminen, Philip Marlowe, Raymond Chandler, rooli, salapoliisi, Agatha Christie, Neiti Marple, Hercule Poirot.

Viikon suosituimmat

About Päivi Kannisto

Trilogia Le grand cahier on kulttuuriskandaali | Agota Kristof

Nury Vittachin fengshui -etsivä

Enkelit ja demonit esittelee Vatikaania

Kuinka minusta tuli postikorttikirjailija?

Espanja: maailman vaarallisin maa

Tuoreimmat kuulumiset

Suolatut säkeet

Suomen sisu on eufemismi