Draculan linna, Transsilvania
Puolifiktiivinen kertomus Kirjatohtorin pyhiinvaellusmatkasta myyttiseen kreivi Draculan linnaan Transsilvaniassa, Romaniassa.
"Minun oli täytynyt nukahtaa, sillä muuten en olisi voinut olla huomaamatta niin vaikuttavan rakennuksen lähestymistä.
Nousin linnaan johtavat, loputtomalta tuntuvat kiviportaat ja saavuin massiiviselle ovelle. Sen valtavien hirsien raosta näkyi vaimeaa valon kajastusta. Etsin soittokelloa, kun yhtäkkiä kuulin oven takaa ketjujen kalinaa. Salvat nostettiin ja ovi avautui naristen aivan kuin sitä ei olisi käytetty vuosikausiin.
Astukaa sisään, vapaasti ja omasta tahdostanne
Ovella seisoi pitkä, mustiin vaatetettu silinterihattuinen nainen, jonka kalpeutta vaatetuksen synkkyys korosti. Hätkähdin, sillä naisessa oli jotakin tuttua. En vain saanut mieleeni mitä.
"Tervetuloa matalaan majaani ja lättänään luolaani, jos sallinette ilmaisun" nainen sanoi. "Astukaa sisään, vapaasti ja omasta tahdostanne!"
Vaikka kuinka estelin, kreivitär vaati saada kantaa matkatavarani. Seisoessani hänen vieressään huomasin, että olimme täsmälleen samanpituiset. Hän nosti laukkuni ylös höyhenenkeveästi ja liukui edelläni kuin hänen jalkansa eivät olisi lainkaan koskettaneet kylmää kivilattiaa. Vain minun raskaat, pitkän matkan uuvuttamat askeleeni kaikuivat kolkossa käytävässä. Nousimme kapeat kierreportaat ja saavuimme pieneen, takkatulen lämmittämään saliin, jonka seinustalla olevalle pienelle pöydälle oli katettu illallinen.
Illallisenne, olkaa hyvä
"Istukaa, olkaa hyvä" kreivitär viittasi minulle elegantilla kädenliikkeellä. Ehdin panna merkille, että kattaus oli vain yhdelle, kun kreivitär sanoi: "Suonette anteeksi, että en liity seuraanne, mutta olen jo illastanut." Olin matkan jäljiltä nälkäinen kuin karhu ja söin hyvällä ruokahalulla kreivittären seuratessa toimitusta pöydän päässä. Paahdettu kananpoika oli erinomaista, samoin juustot ja ruokajuomaksi tarjottu tokay-viini. Pyyhittyäni suupieleni paksuun, kankaiseen lautasliinaan kreivitär ojensi minulle paksun sikaarin pahoitellen, ettei itse polttanut.
Istuin kreivitärtä vastapäätä ylelliselle, silkkipäällysteiselle sohvalle. Uskalsin viimein nostaa katseeni ylös tarkastellakseni hänen piirteitään. Silmänräpäyksen ajan minusta tuntui kuin olisin katsonut peiliin. Torjuin kuitenkin ajatuksen mielestäni aistiharhana, joka epäilemättä johtui matkan rasituksista.
Salissa vallitsi merkillinen hiljaisuus. Sen rikkoi hetkittäin vain alhaalta laaksosta kantautuva susien ulvonta. Kreivitär ilmeisesti vaistosi hermostuneisuuteni, sillä hän käänsi suupielensä teennäiseen hymyyn niin, että ulkonevat kulmahampaat paljastuivat. Värisin inhosta.
Ylikasvaneet kulmahampaat ja muut yön kauhut
Yöllä näin kreivittären seisovan sänkyni vierellä. Hänen vitivalkoiset, ulospäin työntyvät ja ylikasvaneet kulmahampaansa loistivat kuunvalossa kuin helmet verenpunaisten huulten hekumallista hohtoa vasten. Sisälläni myrskysi. Epäilin. Pelkäsin.
Lähdin tutkimaan ympäristöä, mutta löysin vain ovia, ovia, ovia, kaikki lukittuja ja salvattuja. Linna oli todellinen vankila ja minä - vanki!
Vain yön paholaisten vainoama voi tietää, miten suuri on aamuauringon lohdutus. Kun näin sen linnaa ympäröivän muurin pienestä ikkunasta (jonka kauhukseni olin huomannut ainoaksi ulospääsytieksi linnasta), lasiin heijastunut valo sai silmissäni Nooan arkin kyyhkysen muodon. Pelkoni haihtui aivan kuin yltäni olisi pudonnut raskas ja hiostava viitta.
Kuollut vai unessa?
Pakotin itseni toimimaan niin kauan kuin päivänvalon tuoma rohkeus oli kanssani.
Yhdessä löytämistäni oudoista, hieroglyfein koristelluista ristinmuotoisista arkuista (niitä oli kaikkiaan viitisenkymmentä) makasi kreivitär. Hän oli joko kuollut tai unessa, en osannut sanoa kumpaa, sillä hänen silmänsä olivat auki ja katse kivettynyt. Kalpeiden kasvojen läpi hehkui outo puna ja huulet olivat punaisemmat kuin koskaan. Uskallan tuskin tunnustaa itsellenikään mihin tuona ohikiitävänä hetkenä havahduin: minusta tuntui kuin olisin tullut vihdoinkin kotiin."
Vissin vapaa väännelmä Bram Stokerin Draculasta vuodelta 1897. Kuvat on otettu Transsilvaniassa Branin linnassa, jonka kerrotaan innoittaneen Stokerin tarinaa.
Voit katsoa lisää valokuvia Draculan linnasta matka-albumistamme: Romania, Italy, Spain.
Kaikki matkakuvat ja videot.
Asiasanat: Dracula, kreivi, Bram Stoker, linna, Bran, Transsilvania, Romania, vampyyri.
