Pätölä

Jatkokertomus, 15 osaa

Julkaistu Lallissa jatkokertomuksena huhtikuusta 2005 lukien viikoittain. Teoksen parannettu laitos on osana satiirista novellikokoelmaa nimeltään Kullattu kakkalapio (Siniplaneetta, 2007).

Osa 1: Maailman pätevin mies

Olipa kerran pieni Pätölän kylä, jonka asukkaat olivat kuuluisia pätemisestään. He kehittivät jatkuvasti itseään ja kilvoittelivat toinen toisensa kanssa paremmuudessa. Sellaista elämänaluetta tai taitoa ei ollutkaan, jota Pätölässä ei olisi hallittu.

Kaikkein pätevin kylän asukkaista oli pormestari Joukojouko. Hän esiintyi parhaillaan kaupungintalossa arvovaltaiselle yleisölle, Pätölän kaikkien kuppikuntien alijohtajille.

Joukojouko puhui innoittuneesti ja kesäaurinko läikehti iloisesti salin seinillä. Päivä oli erinomaisen kaunis eikä tavallisesti vaivaavasta sadekaudesta ollut tietoakaan. Alijohtajien hämmästys olikin mitä suurin, kun kesken Joukojoukon puheen salin suurista ristikkoikkunoista tunkeutui sisään sateenkaari. Sen kirkkaat värit leikittelivät suuren johtajan laihoilla poskilla ja mahtavan kaljulla kuontalolla.

Alijohtajat tuijottivat näkyä kunnioituksesta mykkinä. Joukojouko oli omalla pätemisellään saanut aikaan mitä kauneimman luonnonihmeen, he mumisivat. Vanhin alijohtajista nousi ylös tuolistaan ja ehdotti maljaa Joukojoukolle, jonka pätevyys oli saanut aikaan sateenkaaren. Hän innoitti koko ihmiskuntaa näillä uskomattoman kauniilla ja kirkkailla väreillään. Alijohtajat skoolasivat ja yhtyivät PätöLoitsuun, jolla yhteiset kuukausikokoukset oli tapana aloittaa.

"Me uskomme pätemiseen, ja uskon kautta saavutettavaan uskomattomaan pätemiseen. Päteminen on lakimme ja me pädemme kunnioittamalla lakiamme, joka on kaikkien ihmisten yläpuolella. Haluamme tuoda pätemisen ilosanoman maailman kaikille kansoille rodusta ja maiden rajoista riippumatta. Me pätöläläiset haluamme olla kaikkein pätevimpiä - ja hitto vie - sellaisia tulemme myös olemaan, aina ja iankaikkisesti. Jos pätemisen lopetamme, niin mörökölli meidät vieköön."

Kun PätöLoitsun kaiku vaimeni kaupungintalon salissa, Joukojouko puhkesi puhumaan silmät innostuksesta muljahdellen: "Tämä on suuri päivä Pätölän kylälle, mutta vielä suurempi kuppikunnille, sillä teidän ansiostanne minä aiheutin sateenkaaren." Läsnäolijat taputtivat ja hurrasivat villisti. Ylimmilleen joukohurmoksen nostatti vahtimestarin ilmoitus siitä, että kaupungintalon sauna oli lämmennyt. Oli aika lähteä löylyihin tekemään päätöksiä.

Vanhin alijohtajista mietti saunaa kohti astellessaan, että pormestarien maailmankokous oli tehnyt mitä pätevimmän valinnan nimetessään Joukojoukon MPM:ksi eli Maailman Pätevimmäksi Mieheksi. Ehkä pormestarin tuplanimi oli jo enne. Hänen molemmat vanhempansa olivat aikanaan halunneet päteä lapsen nimen valinnassa, ja koska he olivat sattumalta kummatkin päätyneet samaan nimeen, pappi kastoi pojan Joukojoukoksi. Hänessä pätevyys tiivistyi, ihan tuplaten.

Tämä yhteensä 15-osainen tarina jatkuu ensi viikolla. Sen seuraavassa osassa Pätölän eri kuppikuntien alijohtajat pätevät parhaansa mukaan Joukojoukon johdolla kokoussaunan lauteilla.

Osa 2: Saunan lauteilla

Pätölän kaikkien kuppikuntien alijohtajien kuukausikokous oli täydessä vaudisssa. Pormestari Joukojoukon luoma luonnonihme, sateenkaari, kirvoitti alijohtajissa halun päästä tekemään nopeasti päteviä päätöksiä. Väki rynni kilvan kaupungintalon saunakerrokseen, joka oli kuuluisa inspiroivasta ilmapiiristään. Olihan kaikki Pätölän tärkeät päätökset tehty siellä.

Naiset kiemurtelivat ulos kireistä pikkumustistaan eikä miehiä tarvinnut kahta kertaa kehottaa seuraamaan alastomia pirkkoja. Lauteille istuttiin päällekkäin ja limittäin kuin Ellun kanat ja jatkettiin pormestari Joukojoukon suitsutusta: siinä vasta mies paikallaan. Juhlakalu itse seisoi jäykkänä kiukaan vieressä tavaramerkikseen muodostuneilla puujaloilla, joita hän käytti imagoaan pönkittäkseen.

Koko Pätölän kylän oli vain muutamaa päivää aiemmin vallannut puujalkavillitys, jota varten kylään oli kuljetettu tätä jalostettua puutavaraa rekkakaupalla. Kaikki halusivat puujalat, koska pormestari Joukojoukollakin oli sellaiset. Eihän sitä voi päteä kunnolla, jos pituus on vähäinen!

Poliittisen korrektiuden nimissä kaikkien muiden puujalat leikattiin vaaksan verran lyhyemmiksi kuin Joukojoukon eikä niitä käytetty hänen läsnäollessaan. Kunnian mullistavasta puujalkakeksinnöstä ottivat alijohtajat. Nämä kertoivat kukin omassa kuppikunnassaan ehdottaneensa niitä Joukojoukon imagon parantamiseksi. "Pituudella on väliä", kuului tapauksen johdosta sepitetty uusi sanonta. Joukojoukossa päteminen tiivistyi, ihan tuplaten.

Joukojouko myhäili tyytyväisenä saamistaan kehuista, mutta kiirehti kuukausikokouksen kulkua. Hän halusi viedä viipymättä sateenkaariviestiään kentälle kaikkien kyläläisten keskuuteen. Sitä paitsi puujaloilla seisominen alkoi tässä kuumuudessa puuduttaa.

Asialistalla oli Pätölän pärähdys, joka oli yksi pormestari Joukojoukon kuningasideoista. Siitä oli tuleva maailmanluokan spektaakkeli, joka houkuttelisi Pätölään uusia asukkaita. Kylän väkimäärä oli ollut laskussa jo vuosia ja pätevien tulokkaiden löytäminen oli työn ja tuskan takana. Joukojouko kävi nopeasti läpi operaation tilannekatsauksen, jakoi uudet tehtävät ja poistui kokouksesta pahoitellen kiireistä aikatauluaan.

Kun saunan ovi sulkeutui ja puujalkojen kopina etääntyi riittävän kauas, alijohtajat alkoivat supista Joukojoukon seuraajasta. Pätölässä oli näet tapana, että viranhaltijat toimivat tehtävässään vain vuoden. Tämän jälkeen he tekivät tilaa seuraaville ja jatkoivat itse pätemistään yhä korkeammissa ja arvostetummissa tehtävissä.

Kandidaatteja Joukojoukon seuraajakilpaan oli ilmoittautunut vasta muutamia, mutta mustista hevosista ja uusista ehdokkaista kierteli sitkeitä huhuja. Selvittelyt ja selustanvarmistukset kävivät kuumimmillaan juuri nyt. Kukaanhan ei halunnut asettua ehdolle, jos ei ollut aivan varma voitostaan. Häviäminen olisi ollut säälittävän epäpätevää.

Seuraavassa osassa kokous jatkuu ja alijohtajat pohtivat kylässä ilmennyttä ikävää ongelmaa.

Osa 3: Varjoja paratiisissa

Pätölän alijohtajat heittivät kaupungintalon saunan kiukaalle löylyä nappo toisensa jälkeen. Kukaan ei kehdannut laskeutua ylimmältä lauteelta alas, sillä löylyn sietokyky oli ehdottomasti yksi tärkeimmistä pätemisen taidoista. Puhe rönsyili päätöstä vailla olevista asioista vaaleihin ja viimein kylän epäpätevään asukkaaseen, Pekkaan.

Pekka kyseenalaisti pätemisen kylän kilpailuetuna ja lietsoi anarkiaa etenkin nuorison keskuuteen. Kuluneella viikolla hän oli lähettänyt laajalla jakelulla sähköpostia, jossa hän arvosteli kärkevästi kuppikuntien yletöntä rahankäyttöä. Hänen mielestään alijohtajat matkustelivat alvariinsa erilaisissa kissanristiäisissä vain koreillakseen paljettiasuissaan eivätkä tehneet mitään kuppikuntien kassatilanteen parantamiseksi. "Miten epäpätevää", alijohtajat huokasivat lauteilla yhteen ääneen, "Eihän tänä päivänä voi päteä ilman brandinrakennusta ja pr:ää".

Pekan syntilista ei loppunut tähän, sillä hän oli myös onnistunut loukkaamaan muutamia alijohtajia henkilökohtaisesti. Hän ei kunnioittanut kylän etikettiä, jonka mukaan epäpätevyyksistä oli vaiettava. Hän oli moittinut julkisesti pätemättömyydestä PMS:ää eli Pormestarin Media Sihteeriä, Justiinaa.

Pahansuopa supina keskeytyi hetkeksi, kun saunan ovi kävi, mutta jatkui seurueen tunnistaessa tulokkaan kollegakseen, Anneliksi. Anneli halasi kaikki lauteilla kököttäjät etiketin mukaisesti. Hän oli juuri ylittämässä virkaiän ja pyrki kuppikuntien Pensionaattiin. Pätölässä kaikki eläkeikää lähestyvät joko karkotettiin kylästä tai heidät valittiin kaikkein pätevimpinä Pensionaattiin.

Anneli oli Justiinan tavoin saanut osansa Pekan sanan säilästä. Pekka oli kieltäytynyt puoltamasta Annelin pensionaattihakemusta. Annelin silmissä välähti, kun hän kuuli Pekan Justiinaan kohdistamasta kritiikistä. Hän näki tässä oivan liittolaisen vasta keksimäänsä hankkeeseen. Sen tarkoituksena oli hankkiutua Pekasta eroon. Tämä oli ilmiselvästi luonnehäiriöinen ja vaaraksi koko kylälle. Mitä nopeammin hänet saataisiin karkotettua, sen parempi.

Saunan ovi kävi jälleen ja katkaisi Annelin agitaatiopuheen. Tulija oli pormestari Joukojouko, joka oli lähtiessään unohtanut löylyhuoneeseen nimikkoistuma-alustansa. Anneli käytti tarjoutunutta tilaisuutta hyväkseen. Hän halasi pormestaria ja esitti myös tälle Pekkaa koskevat epäilyksensä ja pelkonsa. Joukojouko nyökytteli päätään. Hän oli ollut Pekan ystävä, mutta ei halunnut henkilökohtaisten siteidensä vaarantavan kylän tulevaisuutta. Pekan kerettiläisyys oli kiistaton uhka pätemiselle ja siihen oli tartuttava ripein toimin. Joukojouko nimesi siltä seisomalta Annelin operaation johtajaksi ja valtuutti tämän käyttämään kaikkia tarpeellisiksi ja tarpeettomiksi katsomiaan keinoja.

Joukojouko viittasi seurueelle puujalallaan ja poistui. Alijohtajat alkoivat kuumeisesti suunnitella operaation yksityiskohtia. Kossupullo toisensa jälkeen tyhjeni ja ideat virtasivat.

Tarina jatkuu ensi viikolla. Silloin kuukausikokous jatkuu keskusteluilla vaaleista sekä yleisellä kähminnällä ja käpälöinnillä.

Osa 4: Höyläten ja fiilaten

Kaupungintalon saunan lattia lainehti tyhjistä viinapulloista. Kuppikuntien alijohtajat olivat saaneet toinen toistaan pätevämpiä ideoita epäpätevän asukkaan, Pekan, karkottamiseksi. Lisäksi vaalihuuma oli lietsottu ylimmilleen, joitakin päätöksiä oli tehty ja kähmintä saattoi hyvällä omallatunnolla alkaa.

Alijohtajien humalatila hipoi huippuaan. Osa hoiperteli lauteilta suihkuun, osa vessoihin oksentamaan ja loput ryntäsivät uima-altaaseen toivoen kylmän veden selvittävän edes hieman utuisia ajatuksia. Kaikki olivat kuitenkin edelleen yhtä mieltä siitä, että pormestari Joukojouko oli mies paikallaan ja hänen veroistaan seuraajaa ei tultaisi ikinä löytämään. Olihan hän Maailman Pätevin Mies ja luonut jopa sateenkaaren.

Takkahuoneen vessassa, kesken raivoisan yrjöämisen, alijohtaja Martta supatti saman vessanpöntön kanssaan jakavan Pormestarin Media Sihteerin, PMS Justiinan korvaan: "Minä kenties saattaisin ehkä olla kiinnostunut pormestarin tehtävästä ensi vuonna". Samalla hän paljasti, että Joukojouko vietti vastoin yleistä luuloa enemmän aikaansa kesämökillä kuin pätemässä, ja osoitti näin olevansa mahdollisesti epäpätevä tehtäväänsä.

Martta vannotti Justiinaa pitämään tämän synkän salaisuuden ja erityisesti sen kertojan nimen visusti omana tietonaan. Justiina nyökkäsi ja lupasi huuliensa pysyvän sinetöityinä. Samalla Justiina mietti kuumeisesti mielessään, kenelle hän kertoisi uutisen saadakseen siitä suurimman mahdollisen hyödyn.

Pormestarin alaisena Justiina katsoi velvollisuudekseen kertoa Martan pahansuovista puheista välittömästi Joukojoukolle. Olihan Joukojouko pitänyt hänen puoltaan Pekkaa vastaan, joka oli kehdannut moittia häntä julkisesti epäpäteväksi. Joukojouko oli luvannut varauksettoman tukensa Justiinan kostolle, lausunut lohdutuksen sanoja hädän hetkellä ja tarjonnut olkapäänsä nyyhkyttämiseen.

Justiina päätti myös jakaa tiedon Joukojoukon kesämökkeilystä maailmankokouksessa. Hän tarvitsi kipeästi tukea kampanjaansa, jolla hän pyrki Kaiken Maailman Media Sihteeriksi, KMMS:ksi. Sitäpaitsi oli ennen kuulumatonta, että Joukojouko ei pätenytkään pätevällä tavalla vaan laisti velvollisuuksistaan kuin kuka tahansa kuolevainen.

Yhtäkkiä viereisestä wc-kopista kuului ähkinää ja voihkinaa, joka voimistui voimistumistaan. Meteli houkutteli paikalle muutaman vielä tolpillaan pysyvän alijohtajan. He kiskaisivat kopin oven auki. Näky oli sanoinkuvamaaton. "Skandaali", kuului kuin yhdestä suusta.

Tapaus vaati ehdottomasti Joukojoukon apua, sillä se saattoi tahrata koko yhteisön maineen suuren maailman silmissä. Pienen supinan jälkeen asiasta päätettiin kuitenkin vaieta ja käyttää sitä ainoastaan valtapeleissä sopivan tilaisuuden tultua. Olihan tämä herkullisen epäpätevää toimintaa. Viisaampaa olisi ollut mennä vaikka komeroon, totesi Joukojouko jälkeenpäin.

Pätölään ja kokoukseen palataan ensi viikolla. Silloin tulokas Liina pyrkii Pätölän asukiksi.

Osa 5: Annastiina pätee puheenjohtajana

Pätölän kylän kuukausikokous jatkui jatkumistaan. Alijohtajat pulikoivat kaupungintalon uima-altaalla kuohuksissaan kahden kollegansa, Keijon ja Justiinan, aiheuttamasta skandaalista wc:ssä. Tapaus häkellytti erityisesti Liinaa, joka oli vasta pyrkimässä Pätölän täysivaltaiseksi asukiksi. Tuollaiseen epäpätevyyteen ei ole sortuminen, hän mietti hiljaa mielessään. Hän katsoi ihailevasti oman kuppikuntansa, DD:n alijohtajaa, Annastiinaa.

Annastiina luennoi humalaisille tovereilleen kokouspykälistä sekä peräpukamista, joita näiden noudattamatta jättäminen oli hänelle aiheuttanut. Hän osasi pykälät vaivatta ulkoa ensimmäisestä sadanteen toisin kuin pormestari Joukojouko, joka oli johtajana kukaties karismaattinen, mutta muodollisuuksissa täysi huithapeli. Annastiina toivoi salaisesti saavansa kiitosta huolellisuudestaan ja kannatusta vielä julkistamattomalle ehdokkuudelleen ensi vuoden pormestarikilvassa. Pätevämpää pilkunviilaajaa saa hakea, hän ajatteli ja napsautti altaan reunalla olevan vedenkestävän kokouskansionsa kiinni.

Tulokas Liina oli Annastiinan suojatti ja suoritti tämän johdolla vuoden mittaisia pyrkyririittejään. Niitä olivat suositusten kerääminen Pätölän kunnan jäseniltä ja alijohtajien määräämien PätöTöiden suorittaminen. Liina oli jo kunnostautunut kuppikuntansa PRS:nä eli PR Sihteerinä ja levittänyt perättömiä huhuja Pormestarin Media Sihteerin, Justiinan johdolla. Ei ole olemassa huonoa julkisuutta, oli Justiina opettanut. Pääasia, että kuppikunnista puhutaan.

Liina oli päässyt tämänpäiväiseen alijohtajakokoukseen Annastiinan ansiosta, sillä tällä ei ollut vielä muita hännystelijöitä. Päivä oli Annastiinalle tärkeä. Hänen oli määrä vetää alijohtajien kuukausikokous loppuun pormestari Joukojoukon lähdettyä. Päätettiinhän kokouksessa jääväävästi Joukojoukoa koskevista ja Joukojoukon alulle panemista asioista ikäänkuin tämä ei olisi ollut niistä edes tietoinen.

Annastiina katsoi huolestuneena kelloaan. Kokous oli aloitettu jo kolme tuntia siten ja esityslistalta oli käsitelty vasta ensimmäinen momentti. Seurueen itsepintainen poissaolo kävi Annastiinan luonnolle. Päteä nyt ilman ihailevaa kuulijakuntaa! Hän huuteli väkeä vessoista ja suihkuhuoneesta takaisin töiden pariin, mutta tuloksetta. "Totean kokouksen lailliseksi ja pätemisvaltaiseksi"hän sanoi tomerasti ja kopautti takkahuoneen pöytää puheenjohtajan nuijalla.

Kun mitään ei tapahtunut, Annastiina marssi loukkaantuneena ulos takkahuoneesta ja sulkeutui wc:hen. Liina kipitti hänen perässään ja koputti turhaan wc:n ovea. "Päde keskenäsi"Annastiina tiuskaisi ja päätti hiljaa mielessään kostaa tämän anteeksiantamattoman epäpätevyyden asianosaisille heti sopivan tilaisuuden tullen. Muista wc-kopeista kantautuvat oksennusäänet masensivat entisestään herkkänahkaista Annastiinaa. Hän avasi vedenpitävän kokouskansionsa ja tukki vessanpöntön sen sisällöllä. Vesi valui Annastiinan silmistä yhtä vuolaasti kuin tukossa olevasta pöntöstä.

Tarina ja kokous jatkuvat taas ensi viikolla. Silloin Anneli ilmaisee toiveensa päästä Pätölän Pensionaattiin ja vakuuttaa Liinan omasta pätevyydestään.

Osa 6: Anneli tahtoo Pensionaattiin

Menot Pätölän kaupungintalon saunassa jatkuivat, mutta kuukausikokoukseen osallistuneita alijohtajia alkoi vaivata selvä kokousväsymys. Rankka saunominen, ankara kähminen ja ylenpalttinen alkoholin kulutus vaativat veronsa. Kokouksen varapuheenjohtaja Annastiina oli vetäytynyt takkahuoneen wc:hen mököttämään puhuttuaan hyvän tovin kuuroille korville.

Tulokas Liina seisoi Annastiinan wc:n oven edessä epätoivoisena ja ajatteli lupaavasti alkaneen kuppikuntauransa päättyneen. Hän ei millään kyennyt suoriutumaan yksin PätöTyöstään, kokouksen pöytäkirjan laatimisesta. Hän hakkasi nyrkillään ovea ja aneli turhaan Annastiinaa auttamaan.

Yhtäkkiä Anneli ilmestyi paikalle ja asettui Liinan eteen uhkaavasti seisomaan. Anneli vaati Liinaa kokouksen sihteerin ominaisuudessa kirjaamaan pöytäkirjaan Pensionaattihakemuksensa hyväksymisen. Aika oli vähissä ja muuten tapahtuisi kauheita. Eihän Liina toki halunnut asettua poikkiteloin häntä ja koko kylän yhteistä tahtoa vastaan?

Ei tietenkään, Liina sopersi. Hän ihaili yli kaiken Annelin tapaa osallistua yhteisiin operaatioihin. Anneli pölähti paikalle kokouksiin kesken kaiken ja teki tavanomaisen halauskierroksensa. Sitten hän pelotteli osallistujat luopumaan kaikista mahdollista ajatuksistaan vedoten epäonnistumisen mahdollisuuteen, ja hävisi paikalta kuin lampun henki.

Pääsy Pensionaattiin oli Annelille elämän ja kuoleman kysymys. Pätölässä kaikki eläkeikää lähestyvät joko karkotettiin kylästä tai heidät valittiin kaikkein pätevimpinä Pensionaattiin. Anneli ei halunnut olla maineikkaita, täysihoitoon päässeitä sukulaisiaan huonompi. Niinpä hän lobbasi, kiristi ja uhkaili kyläläisiä, mikä samalla todisti erinomaisesti pätevyyden päästä Pensionaattiin.

Suurimman uhan Annelille aiheutti Pekka, joka oli kehdannut kyseenalaistaa Annelin ansioiden riittävyyden Pensionaattiin. Lisäksi Pekka oli kertonut pormestari Joukojoukon olleen hänen kanssaan samaa mieltä ja uhanneen hakemuksen hylkäämisellä, mikäli sellainen tehtäisiin.

Pääsy Pensionaattiin ei ollut mahdollinen ilman Joukojoukon tukea. Annelin olikin taivuteltava riittävän monta Pensionaatin jäsentä puolelleen auttamaan Joukojoukon käännyttämisessä. Anneli oli jo tehnyt hartiavoimin töitä, mutta painostus ei ollut vielä kyllin voimakasta. Tänä iltana Anneli näki tilaisuuteensa tulleen. Alijohtajien humalatilan ja kokemattoman pöytäkirjan laatijan ansiosta hän saattoi hyväksyttää hakemuksensa vaivatta.

Liinasta ei ollut Annelille vastusta. Hän nyökytti päätään pelokkaasti Annelin uhkauksille ja kirjasi pöytäkirjaan yksimielisen päätöksen Pensionaattiin hyväksymisestä. Perusteluiksi hän kirjoitti Annelin sanelusta: "Anneli on niin pätevä, ettei hänen pätevyytensä muita perusteluja kaipaa." Tämän saneltuaan Anneli halasi Liinaa ja katosi yhtä nopeasti kuin oli tullutkin kissamainen hymy kasvoillaan.

Jatkuu ensi viikolla. Pätölän päättäjien kuukausikokous päättyy jälkilöylyihin ja Keijo julkistaa mullistavan operaationsa.

Osa 7: Jälkilöylyt ja Keijon PätöSydvesti

Pätölän kuukausikokous sen kuin jatkui. Aniharva oli enää kykeneväinen ajattelemaan pätevästi saati sitten vehkeilemään. Vain ovela Anneli oli saanut tahtonsa läpi, kun Liina oli hänen painostuksestaan kirjannut pöytäkirjaan Pensionaattihakemuksen hyväksymisen.

Kunnianhimoiset alijohtajat Martta ja Venla yrittivät vielä jakaa keskenään seuraavan vuoden tehtäviä saunan lauteilla. Toinen halusi ehdottomasti pormestariksi ja toisella siinsi mielessä PAV:n eli Pormestarin Aktiviteeteistä Vastaavan vastuullinen toimi. Kähmimisen keskeytti wc-skandaalissa aiemmin kunnostautunut alijohtaja Keijo. Hän käveli saunaan reteästi lanteitaan heilutellen. Viesti oli selvä, mutta Keijo katsoi asiakseen suorittaa myös verbaalisen lähestymisen. Martta ja Venla poistuivat saunasta noloina suihkun puolelle jäähdyttelemään punehtuneita poskiaan.

Samaan aikaan Liina palasi kynä ja lehtiö kädessään takkahuoneeseen ja tavasi kokouksen asialistaa. Enää oli yksi kohta jäljellä: pormestari Joukojoukon nimeäminen Joukojoukojoukoksi. Kuppikuntalaiset olivat ehdottaneet, että pormestaria kunnioitettaisiin ensi vuonna triplanimellä, kun hän luopuisi virastaan. Liina kirjasi pöytäkirjaan, että myös tämä esitys oli hyväksytty yksimielisesti. Hän lisäsi vielä momenttiin alaviitteen, joka selvensi Joukojoukon kaksoisnimen historian. Hän näet halusi, ettei pöytäkirjassa olisi pienintäkään moitteen sijaa.

Uima-altaassa lilluneet alijohtajat vääntäytyivät vielä viimeistä kertaa saunaan lämmittelemään Keijon seuraksi. Martta ja Venlakaan eivät malttaneet pysyä ulkopuolella äskeisestä nolosta tilanteesta huolimatta. Mielissään kuulijakunnan lisääntymisestä Keijo nousi yhtäkkiä lauteilta ylös, rykäisi kuuluvasti ja aloitti: "Arvoisa PMS Justiina, alijohtajat ja Pätöystävät. Minulla on kunnia esitellä teille oman kuppakuntamme PätöOperaatio nimeltään PätöSydvesti."

"PätöSydvestin tarkoituksena on tarjota kaikille Pätölän asukkaille eleganttia suojaa kastumista vastaan. Märkä pää ei päde!" Keijo jatkoi ja kiskaisi päähänsä tipunkeltaisen sadehatun. Sen otsaan oli painettu Pätölän vaakuna. Toviksi vironneet alijohtajat taputtivat ihastuneina käsiään ja heittelivät istuinalusiaan ilmaan kunnes tuupertuivat takaisin lauteille.

Keijo jatkoi esitystään innosta puhkuen: "Nämä hienot sadehatut on tehty mitä parhaimmasta muovista, eikä niiden veroisia saa edes Etolasta. Tuomme PätöSydvestit myyntiin seuraavassa kokoontumisessa ja niitä voi tilata ennakkoon". Keijo kuukahti kesken esityksen ja haukkoi läkähtyneenä henkeään. Hiostava sadehattu oli lähes keittänyt hänen aivonsa. Onneksi vahtimestari oli aiemmista kokouksista viisastuneena käynyt sammuttamassa saunan.

Wc:stä kuului edelleen oksennuksen ääniä. Alijohtaja Annastiina nukkui pää wc-paperitelineessä ja vesi jatkoi iloista liplatustaan viereisestä pöntöstä lattialle. Kunnianhimoiset Martta ja Venla ajelivat kohti kotejaan. Sauna oli hiljennnyt ja sateenkaari kadonnut illan pimeyteen. Pormestari Joukojoukosta oli jäljellä vain pätevät muistot.

Jatkuu seuraavalla viikolla. Silloin päästään seuraamaan kunnan merkittävimmän operaation, Pätölän Pärähdyksen, vaiheita.

Osa 8: Pätölän Pärähdys

Pätölän kuukausikokous oli vihdosta viimein saatu päätökseen ja pöytäkirja laadittua, vaikka kenelläkään virallisista osallistujista ei ollut tuon taivaallista tietoa itse kokouksen kulusta. Kukaan ei kuitenkaan halunnut pöytäkirjaan muutoksia, ettei olisi näyttänyt epäpätevältä. Katseet oli suunnattu seuraavaan haasteeseen, Operaatio Pätölän Pärähdykseen.

Pätölän Pärähdys oli yksi pormestari Joukojoukon kuningasideoista. Tämän mittavan maailmanluokan spektaakkelin odotettiin houkuttelevan kylään kymmeniä uusia, päteviä asukkaita. Tyytyväinen pormestari seisoi parhaillaan kaupungintalon kulmahuoneessa katsomassa, kuinka kadulta valui sisään alijohtajia operaation tilannekatsaukseen. Aikaa h-hetkeen oli enää kaksi päivää.

Joukojouko avasi kokouksen kopauttamalla pöydänjalkaa puujalallaan ja kiiruhti suoraan asiaan. Oli kiire, sillä puolen tunnin päästä avattaisiin Pätölän uusi koirapuisto. Hänen tuli olla kunniavieraana paikalla poimimassa kullatulla kakkulapiolla puiston ihka ensimmäinen koirankakka jäteastiaan. Joukojouko siirsikin puheenjohtajuuden mediasihteerilleen, PMS Justiinalle, kumarsi ja klonksutteli matkoihinsa.

Justiina aloitti tehtävälistan läpikäymisen kohta kohdalta. Tärkeimpänä olivat pääosaa näyttelevät rotat. Pärähdyksessä oli näet kyse rottien kilpajuoksusta, jossa osallistujilla oli mahdollisuus lyödä voittajasta vetoa. Rottien hankinta oli alijohtaja Martan harteilla. Hän oli kuitenkin kovin kiireinen ja kertoi delegoineensa tehtävän alijohtaja Annastiinalle. Annastiina vahvisti asian ja lisäsi delegoineensa tehtävän edelleen tulokas Liinalle, koska oli ollut kovin kiireinen.

Liina ei ollut kokouksessa mukana, joten tehtävälistassa päätettiin siirtyä eteenpäin. Oli tärkeä varmistaa, että ainakin Pärähdyksen markkinointi oli reilassa ja pätäkkää luvassa. Justiina nousi ylös ja piti korvia hivelevän puheen siitä, kuinka Pätölä saisi Pärähdyksen ja hänen mediasuhteidensa ansiosta pr:ää, pätäkkää ja lisää pätijöitä. Hän tunsi mm. valtakunnallisen tv-kanavan apulaisvarapäällikön sekä paikallisen radioaseman kesäapulaisen. Käytännön tiedotuksen Justiina kertoi delegoineensa kiireiden vuoksi Martalle, joka puolestaan edelliseen puheenvuoroonsa viitaten kertoi delegoineensa Liinalle. Asia jätettiin pöydälle Liinan poissaollessa.

Tehtävälistalla siirryttiin seuraavaan kohtaan, joka oli sponsorointi. Alijohtaja Keijo pomppasi pystyyn pelkkä PätöSydvesti päässään ja ryki kurkkuaan. Hän mietti kuumeisesti, miten selittäisi asian kollegoilleen. Hän oli lykännyt sponsorihankinnan aloittamista niin pitkään, että oli lopulta unohtanut sen. Keijo ei halunnut käyttää kiirettä keppihevosena vaan alkoi vuolassanaisesti kertoa vaikutusvaltaisesta suhdeverkostostaan sekä tekemistään ponnistuksista. Keijo oli tavannut toimitusjohtajia niin paljon, ettei muistanut yhdenkään nimeä. Ikävä kyllä kalkkiviivoille asti vitkutellut, kaikkein tärkein sponsori oli vetäytynyt viime tingassa käytettyään sponsorirahat koirapuiston kullattuun kakkulapioon.

Ensi viikolla selviää, miten Pätölän Pärähdys saatetaan vastoinkäymisistä huolimatta kunnialla päätökseen.

Osa 9: Parahdus

Pätölän koko vuosikymmenen merkittävin operaatio, Pätölän Pärähdys, oli ovella, mutta valmistelut ontuivat. Alijohtajat olivat kaupungintalon tilannekatsauksessa kertoneet yksi toisensa jälkeen delegoineensa tehtävänsä tulokas Liinalle ja Liina loisti kokouksessa poissaolollaan.

Aina yhtä positiivinen Keijo hehkutti kollegoilleen olevansa ylpeä siitä, kuinka nämä olivat auttaneet häntä tämän mahtavan operaation synnyttämisessä. Martta tiuskaisi Keijolle, että idea oli ollut alunperin hänen. Justiina hermostui kollegoidensa puheesta täysin ja kertoi kaiken kunnian kuuluvan pormestari Joukojoukolle.

Justiinan puhetulva keskeytyi, kun kokoushuoneen ovi kävi ja Anneli Pensionaatista pölähti paikalle. Hän halasi tavanomaiseen tapaansa jokaisen ja otti ohjat käsiinsä. Anneli toi terveiset Liinalta, joka oli kuukauden lomalla toisella puolella maailmaa ja palaisi viikon päästä. Anneli lisäsi, että Pärähdys pitäisi välittömästi perua, koska se saattaisi epäonnistua ja saattaa koko kylän epäpätevään valoon. Tämän sanottuaan Anneli poistui yhtä nopeasti kuin oli tullutkin.

Karmea ajatus täytti alijohtajien mielet. Kaikki tehtävät oli delegoitu Liinalle, joka oli ollut koko ajan matkoilla ja täysin tietämätön taakastaan. Justiina sai ensimmäisenä suunsa auki ja vannotti, ettei moisen epäpätevyyden tulisi missään nimessä kantautua Joukojoukon korviin. Hän kohdisti syyttävän sormensa Marttaan. Martta vetosi kiireisiinsä ja viittasi Annastiinaan, joka oli lupautunut hoitamaan tehtävät. Annastiina selitti delegoineensa ne Liinalle.

Annastiinan mukaan Liina ei ollut ilmoittanut hänelle lomastaan vaan oli ottanut sähköpostitse delegoidut tehtävät auliisti vastaan. Tai ainakaan hän ei ollut kieltäytynyt. Miten moinen on mahdollista, alijohtajat kuhisivat pöydän ympärillä, kunnes nokkela Martta hoksasi todellisen syyllisen. Liina ei ollut laittanut sähköpostiinsa automaattista poissaoloviestiä, jota Pärähdyksen onnistuminen olisi edellyttänyt.

Kaikkien alijohtajien suusta pääsi yhtä aikaa parahdus. Liinan toiminta oli täysin epäpätevää. Pienen supinan jälkeen tapauksesta päätettiin vaieta ja käyttää sitä ainoastaan valtapeleissä sopivan tilaisuuden tultua. Supinan keskeytti Joukojoukon puujalkojen kopina. Hän köpötteli kokoushuoneessa olevan palkintokaapin luo ja asetti koirankakan tahriman kullatun kakkulapion kylän muiden merkittävien arvoesineiden joukkoon.

Alijohtajien mieli oli maassa ja he tuijottivat apaattisina toisiaan. Joukojouko ehdotti hengen nostattamiseksi PätöLoitsun lausuntaa ennen kotiin lähtöä. Alijohtajat yhtyivät hartaina Loitsuun: "Me uskomme pätemiseen, ja uskon kautta saavutettavaan uskomattomaan pätemiseen. Päteminen on lakimme ja me pädemme kunnioittamalla lakiamme, joka on kaikkien ihmisten yläpuolella. Haluamme tuoda pätemisen ilosanoman maailman kaikille kansoille rodusta ja maiden rajoista riippumatta. Me pätöläläiset haluamme olla kaikkein pätevimpiä - ja hitto vie - sellaisia tulemme myös olemaan, aina ja iankaikkisesti. Jos pätemisen lopetamme, niin mörökölli meidät vieköön."

Tarina jatkuu ensi viikolla, kun yliyliylipormestari tekee yllätysvierailun Pätölään.

Osa 10: Yliyliylipormestarin vierailu

Pätölän Pärähdys oli karahtanut komeasti karille. Pormestari Joukojouko istui mökillään yksinäisyydessä kokoamassa pätevyyttä, kun Pätölään ilmestyi yllätysvieras. Tulija oli maailman yliyliylipormestari Panolo Panamasta. Joukojouko kyörättiin kiireen kaupalla vesitasolla vierasta hyysäämään.

Panolo oli yliylipormestarien, ylipormestarien ja pormestarien ylin esimies ja siten pätevin päättävä elin koko tunnetussa maailmassa. Hän halasi ja suuteli Joukojoukoa molemmille poskille ja ilmoitti tulleensa pitämään kyläläisille erityistä PätöKoulutusta. Joukojoukon mielessä välähti pelko siitä, että tieto Pärähdyksen surkeasta epäonnistumisesta oli ehtinyt kiiriä maailmalle. Panolon ystävälliset elkeet kuitenkin viittasivat vain yliyliylipormestarin tavanomaiseen maailman kiertueeseen.

Joukojouko määräsi alijohtaja Martan Panolon henkilökohtaiseksi adjutantiksi. Oli nimittäin yleisesti tiedossa, että tämä oli hieman heikkona blondeihin. Martta oli valmistautunut flirttailemaan ystävällisen ilmapiirin luomiseksi eikä häkeltynyt vaikka tapasikin Panolon hotellihuoneessaan puolipukeissa. Tämä kaivoi flirttailusta innostuneena matkalaukustaan esiin hierontaöljyn ja ryhtyi riisumaan loppujakin vaatteitaan. Martta säikähti ja sopersi, ettei nyt ollut aikaa hierontaan. Hän oli vain tullut hakemaan Panolon kaupungintalolle PätöKoulutusta pitämään. Panolo sujautti huomaamatta hotellihuoneensa avainkortin Martan käsilaukkuun, puki vaatteet ylleen ja otti adjutanttiaan käsipuolesta.

PätöKoulutus osoittautui katastrofiksi. Paikalle oli ilmaantunut ainoastaan alijohtaja Keijo, joka kertoi joutuvansa pian lähtemään. Hänen piti hakea postista lisää PätöSydvestejä. Panolo oli raivoissaan. Oliko hän matkustanut Pätölään asti saamatta yleisöä tai edes hierontaa? Hävyttömän epäpätevää. Joukojouko painoi päänsä tuskaisena alas ja Martta yritti muuttua näkymättömäksi. Rauhoittaakseen Panoloa Joukojouko hälytti PMS Justiinan paikalle. Hän vannotti tätä laatimaan nootin koko Pätölän väestölle seuraaviin PätöSanomiin tästä epäpätevästä lusmuilusta.

Panolon lepyttämiseksi järjestettiin mahtava juhlaillallinen. Pöytään päästyään Panolo hivuttautui Martan viereen. Pian Martta havaitsi pientä jalkapeliä, mutta tulkitsi sen kulttuurien väliseksi eroksi. Tequilapullo toisensa jälkeen tyhjeni ylitsevuotavien puheiden lomassa. Panolon käpälöinti äityi äitymistään. Nyt Martta ymmärsi yskän. Hän oli juuri löytänyt käsilaukustaan Panolon sinne sujauttaman hotellihuoneen avaimen. Martta päätti selviytyä juottamalla pikaisesti Panolon sammuksiin.

Seuraavana aamuna Martta kyyditsi yhdessä Joukojoukon kanssa krapulaisen Panolon kentälle. Panolo kiitti Marttaa lämpimästi, nipisti takamuksesta ja vannotti tätä pitämään juuri opitut korkean tason menettelytavat omana tietonaan. Yliyliylipormestari katosi koneeseen hymyssä suin, juopottelusta muistinsa menettäneenä. Joukojouko ohjeisti Marttaa vielä vaikenemaan tapahtuneesta ja käyttämään sitä ainoastaan valtapeleissä sopivan tilaisuuden tultua. Martta säteili pätevyyttä, sillä vierailu oli ollut hänen pätöuransa ehdoton huippukohta.

Seuravassa osasssa Pätölässä käydään mieltä kuohuttavat vaalit, joissa kähmitään seuraavan vuoden tehtävät.

Osa 11: Pätölän vaalit

Yliyliylipormestari Panolon vierailu oli onnistuneesti ohitse. Alijohtaja Martta oli hankkinut vierailusta itselleen kannukset ja aseita valtapeliin. Oli Pätölän vuosivaalien aika ja valtapeli kävi kuumimmillaan. Pormestari Joukojoukolle valittaisiin seuraaja ensi vuodeksi. Virasta kävivät veristä kamppailua alijohtajat Keijo, Justiina ja Annastiina. Martta oli luopunut ehdokkuudestaan voidakseen paremmin avustaa muita ehdokkaita vaalityössä.

Keijo oli varma, että PätöSydvestit tulisivat johtamaan hänet voittoon. Myös Justiina uskoi menestykseensä. Hän oli kehittänyt vedenpitävän keltaisen heijastimen. Annastiina taas oli teettänyt vedenpitävästä kokouskansiostaan keltaisen, PätöSäännöillä koristellun vaaliversion. Hän oli laittanut tulokas Liinan jakamaan tätä kampanjatuotetta äänestäjille keltaisen vanukkaan kera.

Martta oli juottanut kyläläisiä ahkerasti ja tiedottanut Keijon toilailuista wc:ssä edellisessä kuukausikokouksessa. Hän oli myös paljastanut, että Justiina ei ollut muistanut kutsua kyläläisiä asianmukaisesti yliyliylipormestarin PätöKoulutukseen ja siksi suututtanut tämän. Annastiina taas oli Martan mukaan taipuvainen wc:ssä itkeskelyyn ja mikä pahinta, päävastuussa Pärähdyksen epäonnistumisesta. Kyläläisille ei jäänyt pienintäkään epäilystä: ehdokkaat olivat toinen toistaan epäpätevämpiä.

Vaalitilaisuus alkoi puolilta päivin. Se keräsi koko Pätölän tipunkeltaisiin väreihin sonnustautuneen väen paikalle. Viralliset ääntenlaskijat nostivat lippuja vaaliuurnasta ja lukivat niitä yksitellen kandidaattien hikoillessa estradilla. Kaikissa vaalilipuissa oli tähän mennessä lukenut "Pekka"ja laskenta läheni uhkaavasti loppuaan.

Aina tilanteen tasalla oleva Joukojouko otti ohjat käsiinsä juuri ennen viimeistä vaalilippua. Hän totesi, ettei Pekka ollut ehdolla eikä häntä voitu valita. Sitten hän julisti pormestarin arvovallallaan Martan seuraajakseen. Martta oli näin valittu yksimielisesti täydellä äänten enemmistöllä ja laskentaa oli turha suorittaa loppuun. Joukojouko ojensi Martalle pormestarin viran mukaiset, vaaksan verran pidemmät puujalat. Ne oli huomaavaisesti nimikoitu Martalle.

Martta otti uusilla puujaloillaan varovaisesti ensiaskeleita. Keijo ja Justiina katselivat vierestä hölmistyneinä. Missä oli oikeus ja kohtuus, kun koko kylän lahjontakaan ei riittänyt PätöViran saamiseen? He vetäytyivät lyötyinä yhdessä Annastiinan kanssa vaalipaikan wc:hen. Kuinka epäpätevää osallistua vaaleihin saamatta edes yhtä vaivaista ääntä.

Martta piti tilaisuuden päätteeksi kiitospuheen, jossa hän mainitsi yliyliylipormestari Panolon suurimmaksi tukijakseen ja ystäväkseen. Salissa kävi kohahdus niin merkittävän PätöElimen mainitsemisesta. Kyllä nyt koko kylän pätevin oli voittanut, eläköön Martta!

Kyläläiset valuivat takaisin koteihinsa keltaisena vanana suut vaalivanukkaasta vaahdossa. Vallitsi odottava tunnelma. Uutta pormestaria eivät sitoneet minkään maailman vaalilupaukset. Siksi hän tulisi eittämättä viemään pätemisen aivan uuteen ulottuvuuteen.

Tarina jatkuu ensi viikolla, jolloin epäpätevä Pekka karkotetaan kylästä.

Osa 12: Pekan karkotus

Epäpätevä Pekka oli saanut Pätölän pormestarin vaaleissa odottamattoman äänivyöryn. Hän ei kuitenkaan ollut ehdolla eikä näin ollen voinut tulla valituksi. Vaaleihin osallistuneita kandidaatteja Pekan menestys ja oma häviö kismittivät. He janosivat kostoa. Lisäksi Pekka oli aiemmin kritisoinut pätöveljiään, kuppikuntien rahankäyttöä ja kieltäytynyt tukemasta PMS Justiinan vaalikampanjaa. Alijohtajat olivat yhtä mieltä siitä, että Pekka oli pikimmiten karkotettava kylästä.

Justiina johti tarmokkaasti Pekan vastaista rintamaa. Kostolla oli kiire, sillä Pekan ystävät Martta ja Liina tiesivät Pekan suunnittelevan naimisiin menoa sekä lähtöä Pätölästä. Justiina päätti aloittaa operaation soittamalla Pekan entiselle tyttöystävälle. Tämän tiedettiin oleva katkera erosta ja mielenterveydeltään häilyvä. Seuraavana vuorossa olivat alijohtaja Annastiina ja Pensionaatin Anneli, joiden pätevyydet Pekka oli kyseenalaistanut. Lastenleikkiä, Justiina hyrisi mielissään.

Liina oli valjastettu tekemään omalla tahollaan taustatutkimusta. Hänen tuli etsiä Pekan ilmeiselle luonnehäiriölle sopiva diagnoosi, joka toimisi karkotuksen perusteena. Tehtävä oli mieluinen, sillä Annastiina oli luvannut Liinalle palkkioksi kylän täysivaltaisen jäsenyyden.

Liina selasi lukioaikaisia psykologian oppikirjojaan. Kaikki mitä erilaisimmat taudinkuvaukset tuntuivat sopivan Pekkaan kuin nyrkki silmään. Osuvimpana Liina piti kuitenkin psykopatiaa, koska diagnoosilla oli koko Pätölän varaukseton tuki Joukojoukoa ja Marttaa myöten. Kesken kaiken Liinan mielessä välähti karmea ajatus. Mitä jos Joukojouko puujalkoineen olikin suuruudenhullu? Sitä paitsi psykopaatin kuvaus sopi Pekkaakin paremmin Anneliin ja Annastiinaan. Jopa Liinan kissa tuntui sosiopaatilta. Liina sulki nämä päähänpistot nopeasti mielestään vainoharhaisina.

Justiinan määräyksestä Liina soitti Pekan morsiamelle, jonka hän halusi välittömästi kutsua hätäkokoukseen kuulemaan Totuuden Pekasta. Morsiamen vaatiessa Liinaa kertomaan lisää Liinalta lipsahti, että hänen tehtävänään oli saada peruttua ylihuomenna pidettävät häät.

Vielä samana iltana morsian saapui odottamatta Pekan kanssa hätäkokoukseen. Liina vuoroin punastui ja kalpeni eikä uskaltanut nostaa katsettaan kengänkärjistään. Anneli pölähti paikalle ja poistui Pekan nähdessään sanaakaan sanomatta. Annastiina penäsi, olihan Pekka eroamassa kuppikunnasta. Pekan vastattua kieltävästi Annastiinan kasvot vääristyivät raivosta, wc:n ovi kävi ja tutuksi tullut nyyhkytys alkoi. Mistä häntä rangaistiin näin epäpätevillä kuppikuntalaisilla?

Häiden jälkeen Pekka jätti tuoreen aviovaimonsa kanssa Pätölän. Viesti oli kuin olikin mennyt perille ja lopputulos ratkaisi. Liina tankkasi edelleen psykologian kirjojaan ja mietti, pitäisikö hänen hakeutua terapiaan. Varmuuden vuoksi hän päätti muuttaa Kellokoskelle turvaan mahdollisesti abduktiota suunnittelevilta avaruusolioilta. Annastiina majaili wc:ssä viikon päivät ja Justiina haki lohtua Joukojoukon pitkästä puujalasta. Rauha oli laskeutunut Pätölän kylän ylle. Psykopaatti oli poissa.

Seuraavalla viikolla tarina jatkuu. Pensionaatin jäsen Anneli ylittää itsensä.

Osa 13: Anneli ylittää itsensä

Epäpätevästä Pekasta oli päästy eroon ja alijohtajat saivat jälleen temmeltää ilman kritiikkiä. Myös Anneli oli mielissään kiusankappaleen poistumisesta, sillä nyt hän saattoi käyttää vapaasti kuppikuntansa rahat pitkäaikaisen haaveensa toteuttamiseen, YliPensionaatin perustamiseen.

Anneli oli upouuden YliPensionaatin ainoa asukas, sillä hän oli yksin kaikkein pätevin. Asemaansa korostaakseen hän sisustutti Pensionaatissa sijaitsevan asuntonsa kokonaan peileillä. Näin hän oli pysyvästi ainoastaan kaikkein pätevimmän ihmisen ympäröimä. Anneli eristäytyi muusta Pensionaatista täysin ja pyörähteli päivät pitkät paljettipuvuissaan keskellä ikiomaa valtakuntaansa onnesta hihkuen. Vihdoin hän oli arvoisellaan paikalla ja saattoi vapaasti pölähtää ihastelemaan peilikuviaan.

Peilisaliin hakattiin useita uusia oviaukkoja, jotta Anneli pääsisi paremmin pölähtelemään myös ulkomaailmaan. Kaikkien oviaukkojen takaa löytyi vaatekaappi, joka pursusi avokaulaisia ja pitkähalkioisia paljettipukuja. "Olen niin pätevä", Anneli ihasteli itseään peilistä ja huudahti: "Nimitän itseni maailman YliPensionaatin johtajaksi!"

YliPensionaattiin mahtui vain yksi jäsen. Anneli piti huolen siitä, että valintamenettely oli niin mutkikas, vaativa ja sattumanvarainen, ettei kenelläkään muulla ollut mitään mahdollisuuksia. Yksinvaltiaana hänen ei enää tarvinnut päteä vaan hän saattoi itse luoda pätemistä. "Miten yliylipätevää!"hän taivasteli itseään.

Pätöläläiset panivat merkille, että Anneli oli ikään kuin pehmennyt YliPensionaatin myötä. Hän pölähteli kokouksiin entiseen tapaansa, mutta vain tarjollakseen osallistujille ensiluokkaisen pätevää, Ranskasta varta vasten tuotettua shampanjaa. YliPensionaatti pukee häntä, kyläläiset myhäilivät tyytyväisinä.

Pensionaatin jäsenet kiersivät Annelin kaukaa. He pelkäsivät hänen vielä lakkauttavan koko Pensionaatin epäpätevänä ja tarpeettomana. DD:n kuppikunnan alijohtaja Annastiina puolestaan sai Annelin vuoksi harmaita hiuksia. Tämä oli elänyt täysin kuppikunnan kustannuksella ja kirstun pohja paistoi paljaana. "Päteä nyt ilman pätäkkää"Anneli huudahti Annastiinalle epäuskoisena, kun tämä varovaisesti ehdotti uusien hankintojen lykkäämistä ja rahaa tuottavien operaatioiden tekemistä.

Annelin hankintalistalla seuraavana olivat kymmenmetriset puujalat, siis monta vaaksaa pidemmät kuin pormestarilla. Päästäkseen käyttämään niitä Annelille piti hankkia nosturi sekä palkata nosturinkuljettaja ja repsikka. "Mutta on se sen arvoista"hän liversi Annastiinalle, joka kuunteli vieressä happamana. Tuskin tämä tähän päättyisi, Annastiina sadatteli mielessään.

Annastiina oli oikeassa. Anneli havaitsi pian, ettei mahtunut uusine puujalkoineen valtakuntaansa. Katto oli korotettava ja kerroksien välinen lattia purettava. Remonttia odotellessaan Anneli tanssahteli peilisalissaan ja lausahti: "Kerro, kerro kuvastin, on Anneli maassa pätevin." Ensi viikolla pääsemme osallistumaan DD:n kuppikunnan perinteiselle PätöLounaalle.

Osa 14: PätöLounas

Anneli oli perustanut Pätölään YliPensionaatin ja hallitsi sitä itsevaltaisesti ainoana jäsenenä. Muu kylä valmistautui vallanvaihtoon. Pormestari Joukojouko luovuttaisi vallan seuraajalleen Martalle kylän perinteikkäällä PätöLounaalla.

PätöLounaan valmistelut olivat alkaneet jo paljon ennen vaalikampanjointia. Pensionaatin jäsenet kilpailivat keskenään tilaisuudesta kestitä kylän arvovaltaisimpia johtajia. Tänä vuonna Anneli oli vetänyt pisimmän korren. Juhlatilaisuutta ei kuitenkaan pidetty remontin takia YliPensionaatissa, Annelin ikiomassa pyhätössä, vaan kaupungintalolla.

Alijohtajat saapuivat paikalle smokit ja paljettipuvut yllään. Pormestari Joukojoukon käädyt kiilsivät kilpaa kaljun kanssa. Hymyt olivat leveitä, kädenpuristukset riuskoja ja halailu ylenpalttista. Joukojouko poseerasi haikeana kakkainen kakkulapio kädessään PätöSanomien päätoimittajalle, PMS Justiinalle. Tämä oli hänen viimeinen edustustilaisuutensa.

Emäntä Anneli oli pitänyt huolen siitä, että shampanja virtasi ja alijohtajat pysyivät hilpeinä. DD:n kuppikunnan budjetti oli kuitenkin paukkunut niin pahasti, että illalliseksi oli tarjolla ainoastaan valkoista riisiä. Alijohtajat nyrpistelivät neniään ja rynnivät päätä pahkaa saunaosastolle.

Takakireä Annastiina oli vallattomalla tuulella. Hän läpsi Keijoa vedenpitävällä kokouskansiollaan. Kuppikunnan kassa oli tyhjä, jäsenet toinen toistaan epäpätevämpiä ja adjutantti Kellokoskella. Mitä menetettävää hänellä oikeastaan enää oli? Aina valmis Keijo ehdotti, että he siirtyisivät yhdessä wc:hen. Samassa Annastiinan mieleen tulvahti ikäviä wc-muistoja ja alahuuli alkoi väpättää. Riehakas tunnelma oli tipotiessään.

Pormestarin vaihto suoritettiin keskiyöllä kaupungintalon portailla. Joukojouko tönötti jäykkänä puujaloillaan portaiden yläpäässä ja Martta asteli häntä kohden uusilla, nimikoiduilla puujaloillaan. Yleisö seurasi jännittyneenä, selviäisikö kokematon Martta liukastumatta vastavahatuista portaista. Kun molemmat vallankappaleeet seisoivat nokakkain, Anneli köpötteli paikalle nostureineen. Hän seisoi pää pilvissä kymmenmetrisillä puujaloillaan, kumartui alas Joukojoukon puoleen ja siirsi pormestarin käädyt Martan kaulaan. Kuinka kaunista, Anneli huokasi liikuttuneena. Kyyneleet virtasivat hänen puuteroiduille poskille jättäen jälkeensä ikävät vanat.

Virallisen seremonian jälkeen juomingit jatkuivat. Saunan lauteet täyttyivät kyläläisistä, jotka kehuivat kilvan toisiaan. Kesken kaiken ovi kävi ja Kellokoskelta karkuun päässyt Liina ilmaantui paikalle. "Arvoisa pormestari, alijohtajat ja PätöYstävät. Tulin kertomaan, että sosiopaatti kissani oli syypää Pätölän Pärähdyksen kariutumiseen. Se oli kiskaissut tietokoneeni johdon irti ja siksi automaattinen poissaolovastaus ei toiminut. En se ollut minä."Saunojat vilkuilivat merkitsevästi toisiaan. Ennen kuin kukaan ehti sanoa mitään, valkotakkiset sedät hakivat Liinan. "Kuinka epäpätevän inhimillinen erehdys"Justiina tokaisi. Joukojouko ja Martta katsoivat merkitsevästi toisiaan.

Tarina jatkuu seuraavassa osassa. Pätölän kylä nousee kaikkein korkeimmalle pätemisen tasolle ja virtualisoituu.

Osa 15: Pätölä virtualisoituu

Pätölän vuotuinen PätöLounas oli vietetty ja tehtävät vaihdettu. Martasta oli tullut Pätölän uusi pormestari. Liina oli järisyttänyt pätöläläisiä kertomalla Pärähdyksen pilanneesta sattumasta. Tämä epäkohta oli myös Joukojoukon ja Martan puheenaiheena, kun he istuivat yhdessä Joukojoukon mökillä suunnittelemassa seuraavaa vuotta.

"Inhimillisen erehdyksen mahdollisuus on otettava huomioon jatkossa. Yksikin vastaava tapaus ja PätöHenki on mennyttä"Martta sanoi. Joukojouko nyökytteli ymmärtäväisesti. "Pätevää!"Martta hihkaisi yhtäkkiä ja ponkaisi seisomaan. Hän oli älynväläyksestään niin innoissaan, että sotkeutui sanoihinsa eikä Joukojouko ymmärtänyt koko hypetyksestä sanaakaan. Joukojouko ei kuitenkaan halunnut näyttää epäpätevältä, vaan mumisi partaansa: "Nerokasta".

Martta levitti kuningasajatustaan alijohtajien ja kuppikuntien keskuuteen heti palattuaan. Päteminen tehtäisiin jatkossa virtuaalisesti tietokoneen avulla, hän selitti kummastelevalle kuulijakunnalleen. Näin inhimillisen erehdyksen mahdollisuus eliminoitaisiin.

PätöTietokoneen ohjelmointi kesti viikkoja, sillä siihen oli ohjelmoitu kaikki tunnetut ja vielä tuntemattomat pätemisen muodot. Koneen ohjelmisto pystyi pätemään puhtaasti paremmin kuin yksikään elävä olento. Jäljelle jäänyt inhimillisen erehdyksen mahdollisuus eliminoitaisiin sillä, että Pätölän asukkaat jättäisivät Pätölän. Näin tietokone olisi turvassa Liinan kissalta ja muilta tuholaisilta.

Suuri päivä koitti ja koko Pätölän väki kokoontui kaupungintalon edustalle. Puujalat kasattiin rovioksi, joka poltettiin. Samoin kävi PätöSydvesteille ja vedenkestäville kokouskansioille. Ei näet uskottu, että Pätölän ulkopuolelta löytyisi ymmärrystä näille pätemisen välikappaleille. Viimeisenä tuleen lensi kullattu kakkulapio, joka oli ehtinyt puhdistua koiran kakasta jouduttuaan PätöLounaalla saunaan ja uima-altaaseen. Martta painoi suuren tietokoneen käynnistysnappia ja se hyrähti käyntiin. Pätölä oli saavuttanut evoluution huipun ja päteminen siirtynyt korkeimmalle, virtuaaliselle tasolle.

Kyläläiset yhtyivät hartaina pormestari Martan aloittamaan PätöLoitsuun: "Me uskomme pätemiseen, ja uskon kautta saavutettavaan uskomattomaan pätemiseen. Päteminen on lakimme ja me pädemme kunnioittamalla lakiamme, joka on kaikkien ihmisten yläpuolella. Haluamme tuoda pätemisen ilosanoman maailman kaikille kansoille rodusta ja maiden rajoista riippumatta. Me pätöläläiset haluamme olla kaikkein pätevimpiä - ja hitto vie - sellaisia tulemme myös olemaan, aina ja iankaikkisesti. Jos pätemisen lopetamme, niin mörökölli meidät vieköön."

Loitsun lausuttuaan väki marssi Martan ja Joukojoukon johdolla pois kylästä. Anneli jäi Pätölään, mutta ei kuitenkaan oikein viihtynyt itseään pätevämmän koneen kanssa. Hän päätti hankkiutua kiusankappaleesta eroon oikosulkemalla sen. Oikosulku sytytti tietokoneen, kaupungintalon ja viimein koko kylän palamaan. Näin hävisivät viimeisetkin muistot Pätölästä.

Sen pituinen se.

Entä mikä oli tarinan opetus? Mörököllejä ei ole olemassa.

Päivi & Santeri

Lisää tarinoita löydät Päivi ja Santeri Kanniston kirjoista.

Asiasanat: Pätölä, päteminen, pätevä, päteä, maailman pätevin mies, kuppikunta, JJ, virka, satiiri.

Viikon suosituimmat

Ranskalainen juusto

Tuoreimmat kuulumiset

About Päivi Kannisto

Uusi äänikirja: Elämäni nomadina

Suolatut säkeet

Vapaana elämisen taito

Epätoivottu mainonta | Kirjallisuus ja tuotesijoittelu

Elämäni nomadina

Superrikkaat ja rutiköyhät