Tahranpoisto kirjoista | Kirjat ja viini

Suomi

Näin poistat kirjoistasi ikävät tahrat ja teet niistä jälleen kuin uusia. Onko kirjoihisi ilmaantunut ikäviä tahroja argentiinalaisista, chileläisistä, espanjalaisista ja kiinalaisista punaviineistä? Kirjatohtori neuvoo, miten poistat läiskät näppärästi ja teet kirjoistasi jälleen kuin uusia.

Temppu on yksinkertainen. Skannaa ensin tuhraantuneet sivut. Avaa sitten tiedostot kuvankäsittelyohjelmassa ja maalaa viiniläiskät piiloon. Kun olet tyytyväinen lopputulokseen, tulosta sivut. Varmista, että sivut tulostuvat oikean kokoisina niin, että voit liimata ne tuhraantuneiden päälle. Voilà, tahrat ovat poissa ja voit korkata onnistuneen tahranpoiston päätteeksi uuden punkkupullon.

Tutustu koko Kirjat ja viini -juttusarjaan.

Asiasanat: kirjat, viini, punaviini, tahra, tahranpoisto, skannaus, kuvankäsittelyohjelma, tulostus, liimaus.
Tunnisteet

Kommentit

Lähetä kommentti

Kirjatohtori kunnioittaa mielipidettäsi. Kommenttien sensurointi ja lähettäjien urkinta on estetty. Tervetuloa kommentoimaan!

Viikon suosituimmat

La Habanera — Matkalla oravanpyörästä onnenpyörään

Kuva
Lataa e-kirja   |   Onnellisuustesti   |   Englanniksi   |   Hepreaksi La Habanera kertoo siitä, kuinka me tohtorska Santerin kanssa päädyimme jättämään Suomen ja työelämän oravanpyörän. Se on tarina elämänvalinnoista, arvoista ja onnellisuudesta. Kirjaan sisältyy onnellisuustesti, jonka voi tehdä verkossa . Alla on kirjan yksinkertaistettu www-vedos, joka ei sisällä kuvia eikä ulkoasua. Myös PDF-muotoinen, kuvat sisältävä e-kirja on vapaasti ladattavissa . La Habanera Matkalla oravanpyörästä onnenpyörään 1. painos. Julkaistu sähköisessä muodossa 22.1.2005. Sisällys Lukijalle Johdanto Santerin yrittäjyys ja turvallisuuden tunne Päivi ja työn mielekkyys Oravanpyörä Esimerkki oravanpyörästä Oravanpyörästä onnenpyörään Elämää onnenpyörässä Hiekanmuruja onnenpyörän rattaissa Matka jatkuu Liite: Hajatuksia Lukijalle Tämä tarina on matkakertomus kolmesta eri mat...
Lue lisää »

Mestarien aamiainen | Kurt Vonnegut

Kuva
Vonnegut antoi Bagombo Snuff Box -teoksessaan kirjoitusohjeita ja kehotti: hiiteen jännitys. Anna lukijoillesi niin paljon tietoa kuin mahdollista ja niin varhain kuin mahdollista. Näin he voivat viimeistellä itse tarinan loppuun, jos torakat sattuisivat popsimaan sivut suihinsa. Vonnegut noudattaa itse ohjetta ja paljastaa Breakfast Of Champions (Delacorte Press, 1973. Suomennettu nimellä Mestarien aamiainen .) -romaanin juonen jo ensimmäisessä luvussa. Scifi-kirjailija Kilgore Trout antaa yhden teoksistaan luettavaksi Dwayne Hooverille, puolet Midland Citystä omistavalle autokauppiaalle . Hoover ottaa sanoman kirjaimellisesti, tulee hulluksi ja vahingoittaa tusinaa sivullista. Siinäpä se. Juoni ei etene kronologisesti ja johdonmukaisesti, vaan rönsyilee Vonnegutille tuttuun tapaan erilaisiin sivujuonteisiin. Kertoja ottaa kantaa rakenteeseen - tai pikemminkin sen puuttumiseen - sanomalla, ettei kaaokseen voi tuoda järjestystä. Romaania pitää kasassa juonen sijaan toisto. Samo...
Lue lisää »

Tietoja Päivi Kannistosta

Kuva
CV   |   Tuotanto   |   Vapaat kirjat, äänikirjat, valokuvat ja videot   |   UKK   |   Travel blog   |   In English Päivi Kannisto (ent. Rantanen) Kirjailija, tutkija, YTT, FT Syntynyt 1970 Päivi Kannisto on väitellyt Tilburgin yliopistosta Hollannista (2014, turismitutkimus) ja Tampereen yliopistosta (1998, yleinen kirjallisuustiede). Kannisto on työskennellyt mm. Suomen Akatemian tutkijana, Radiolinjan Content Managerina ja liikkeenjohdon konsulttina CLC Oy:ssä erityisalanaan asiakkuudenhallinta ja strategiat. Päivi ja Santeri Kannisto avioituivat lokakuussa 2004 ja päättivät irrottautua oravanpyörästä. Tästä alkoi uusi ura globaaleina nomadeina ja kirjailijoina. Kannistot ovat Suomesta lähtönsä jälkeen kiertäneet rinkat selässään maailmaa. Santeri Kannisto tunnetaan avoimen lähdekoodin pioneerina. Hän perusti vuonna 1991 Suomen johtavan avoimen lähdekoodin ohjelmistotalon, SOT...
Lue lisää »

About Päivi Kannisto

Kuva
CV   |   Bibliography   |   Books, audio books, photos and films   |   Travel blog   |   In Finnish Päivi Elina Kannisto (formerly Rantanen) PhD, PhD Born in Finland in 1970 Päivi Kannisto and Santeri Kannisto got married in 2004 and embarked on their endless journey in Brazil. Prior to her career as a global nomad, researcher and writer, she worked in a variety of jobs including management consultancy. The couple have written altogether twelve published books in Finnish and English, both fiction and non-fiction . Santeri Kannisto worked with Open Source and founded the leading Finnish Open Source software house SOT Finnish Software Engineering Ltd in 1991. The company was known of Best Linux, SOT Linux ja SOT Office products. Santeri ran the company until October 2004.   Curriculum Vitae Experience Professional touris...
Lue lisää »

Sentimentaalisesti ystävyyssuhteista: Anna Gavaldan Kimpassa

Kuva
Ranskalainen kirjastonhoitaja ihmetteli, kun kerroin Anna Gavaldan kuuluvan suomennettujen ranskalaiskirjailijoiden joukkoon. Hän mietti hetken ja tokaisi: “No, esitetäänhän hänen kirjoissaan hyviä tunteita”. Gavaldan Ensemble, c'est tout (Le Dilettante, Pariisi, 2004. Suomennettu nimellä Kimpassa .) on heppoinen tarina kaltoin kohdelluista ihmisistä, jotka päätyvät kämppiksiksi. Romaanin keskushenkilönä on Camille, anorektinen siivooja, joka kärsii masennuksesta. Hän tapaa Philibertin, aatelisen ja ujon postikortinmyyjän, joka majoittaa hänet luokseen. Kolmas kämppiksistä on Frank, rääväsuinen ja huonokäytöksinen keittiömestari, renttu, johon Camille luonnollisesti tarinan edetessä rakastuu. Myöhemmin joukkio täydentyy Frankin sairaalaan joutuneesta isoäidistä, La Paulettesta, jolloin saadaan mukaan myös vanhus- ja omaishoidon kysymyksiä hoivaviettisille. Kirjan suosio perustuu siihen, että päähenkilöt ovat tuikitavallisen oloisia naapurintyttöjä ja -poikia. Tapahtumia ka...
Lue lisää »

Ranskalaisen oodi Amerikalle | Frédéric Beigbeder

Kuva
Lukuvuorossa harvinainen Beigbeder-kirja: kriitikoiden tunnustama ja journalistien kirjailijapalkinnolla, Prix Interalliélla, palkittu. Windows On The World (Grasset, Pariisi, 2004. Ei suomennettu.) kertoo syyskuun yhdennestätoista ja World Trade Centerin tuhosta. Aihe on julkisuudessa sen verran kulutettu, että siitä on vaikea innostua, oli teksti kirjoitettu kuinka hyvin tahansa. Onneksi Beigbederin kirjassa on muutakin. Se on Walt Whitmania, Bret Easton Ellisiä (tässä kohden amerikkalaisten kirjallisuuskriitikoiden osana on irvistää) ja J.D. Salingeria ihailevan kirjailijan ylistys amerikkalaiselle kulttuurille. Beigbeder on taipuvainen itseruoskintaan niin yksilöllisellä kuin kansallisellakin tasolla. Romaanissa 99 francs hän suomi ranskalaista mainosmaailmaa ja omaa osallisuuttaan siinä. Windows On The World -teoksessa hän on saanut tarpeekseen ranskalaisten Amerikka-vastaisuudesta ja haluaa korottaa nuoren kansakunnan saavutukset kotimaisten edelle. Amerikkalaisen...
Lue lisää »

Tyttö joka leikki tulella | Stieg Larsson

Stieg Larssonin Millenium -trilogia on nerokkain lukemani dekkari. Ensimmäinen osa on perinteistä salapoliisityötä talousrikosten ja perhesalaisuuksien parissa ja kakkososassa päästään viihteelliseen yhteiskuntakritiikkiin. Kohteena on aina yhtä herkullinen viranomaistoiminta: perse edellä puuhun harppovat tutkimustaktiikat, ennakkoluuloihin pohjautuvat päätökset ja ketunhäntä kainalossa lietsotut hysteriat. Tyttö joka leikki tulella käynnistyy hieman hitaasti, mutta kierroksia saadaan kun päähenkilö Mikael Blomkvistin ystävät ja kollegat murhataan. Veriteko liittyy kriminologi-toimittaja -pariskunnan, Dag Svenssonin ja Mia Bergmanin kuohuttavaan tutkimukseen Ruotsin seksikaupasta ja prostituutiosta . Epäilykset kohdistuvat Mikaelia aiemmin auttaneeseen Lisbeth Salanderiin, hakkerineroon ja toiseen keskushenkilöön, jonka sormenjälkiä löytyy murha-aseesta. Mikael ei usko Lisbethin syyllisyyteen, mutta poliisille sormenjäljet riittävät. Larsson kritisoi poliisin menettelytapoja ...
Lue lisää »

Kirja-arvio: Puhdistus | Sofi Oksanen

Kuva
Vuoden 2008 Finlandia-palkittu romaani on fetisismin juhlaa. Siinä sukkahousut kimmeltävät ja sifonkihuivit huljuvat. Sofi Oksasen Puhdistus (WSOY, 2008) kertoo 90-luvun alun Virosta . Maa on juuri irtaantunut Venäjästä ja lännestä virtaa haluttuja tuotteita, kuten töllöjä, kahvia ja sukkahousuja. Epävarmuus kuitenkin kaihertaa. Poljettava Singer on sittenkin parempi kuin uusi, sillä sähkön jakelusta ei ole takeita.
Lue lisää »

Puukolla leivän syrjään elokuvassa Kirves – Työtön tappaja

Kuva
Costa-Gavrasin ohjaamassa mustassa komediassa on jotain perisuomalaista: töihin halutaan hinnalla millä hyvänsä ja väkivalta on vain yksi keino muiden joukossa ratkaista asioita. Elokuva Le couperet/Kirves/Työtön tappaja/The Axe Vuosi 2005 Ohjaaja Constantin Costa-Gavras Pääosissa José Garcia, Karin Viard, Geordy Monfils Maa Belgia, Ranska, Espanja Genre Komedia, trilleri, rikos Käsikirjoitus Constantin Costa-Gavras, Jean Claude-Grumberg. Perustuu Donald E. Westlaken romaaniin The Axe (1998). Suomessa Saatavilla DVD:nä Le couperet (2005) kertoo Bruno Davertista, paperitehtaan myyntitykistä , joka potkitaan viidentoista vuoden työputken päätteeksi pois. Bruno ei näe muuta vaihtoehtoa kuin alkaa eliminoida kilpailijoitaan saadakseen uuden työpaikan. Murhat eivät alun hermoilun jälkeen tuota Brunolle suuriakaan tunnontuskia. "Zappé, comme à la télé", hän sanoo ensimmäisen murhansa jälkeen. Uhri on pois silmistä kuin huono tv-kanava kaukosäätimen painalluk...
Lue lisää »

Sitaateilla brassailu | Päde kirjallisuudella

Kuva
Päde kirjallisuudella -sarja jatkuu. Tällä kertaa opettelemme brassailemaan sitaateilla. Niillä saat puheisiisi henkevyyttä ja älyn säihkettä pienellä vaivalla. Sitaatti on valittava tarkoin. Ethän sorru sellaisiin latteuksiin kuin "Ollako vai eikö olla, kas siinä vasta kysymys". Jos haluat siteerata Shakespearea, käytä mieluummin Macbethia . Erinomainen ja ytimekäs sitaatti löytyy näytelmän avauskohtauksesta, jossa Macbethin synkän kohtalon ennustavat noidat keskustelevat. Kyseisen sitaatin voi laukaista esimerkiksi silloin, kun keskustelu on joutunut umpikujaan eikä kenelläkään ole enää mitään sanottavaa. Monimielisellä ironialla höystettynä sama sitaatti taas saa kuulijat äimistelemään, pitääkö puhuja heitä pilkkanaan. Fair is foul, and foul is fair. Häijy on kaunis ja kaunis on häijy. (Paavo Cajanderin suomennoksesta vuodelta 1885.) Sitaatit voi esittää käännöksinä, mutta alkukielinen on luonnollisesti suositeltavampi. Etenkin silloin, jos teksti on latinan...
Lue lisää »