Päivi Kannisto

Kirjatohtori-blogi oli joutua tauolle, kun Vietnam esti pääsyn Blogspot-palveluun. Onneksi aina on kiertoteitä. Tapaus poiki nettisensuurista juttusarjan, jossa kerrotaan mm. Vietnamin, Thaimaan ja Kiinan nettisensuurista ja nettikäyttäjien itsesensuurista. Reissun aikaiset julkaisuhaasteet valkenivat minulle pari päivää sitten. Yritin päästä Blogspot-palveluun, mutta sain toistuvasti virheilmoituksen. Aluksi luulin, että palvelu oli alhaalla, kuten Googlen palvelut tapaavat toisinaan olla, mutta vian jatkuttua mieleeni tuli epäillä sensuuria.

Suomi kunnostautui jälleen sananvapauden tyyssijana. Tämä sai vasemmistoradikaalina, vihertävänä liberalistikonservatiivina ja äärioikeistosossuna tunnetun Kirjatohtorin ottamaan Nettisensuuri-juttusarjassa kantaa päivän politiikkaan ja vaihtamaan tyylilajia. Suuri tapaus oli se, että armon vuonna 2008, tarkemmin toissapäivänä, suljettiin lapsipornosta ja sen suodattamisesta asiallisesti kertova sivusto lapsiporno.info . Syynä on se, että sivusto sisälsi linkkejä sellaisille sivuille, jotka keskusrikospoliisi on laittanut sulkulistalleen. Mitään inhonväristyksiä aiheuttaneita, Ars Fennica-palkintoa tavoittelevia lapsipornokuvia sivuilla ei ole.

Sensuuri on saanut uusia muotoja, kun internetin käyttäjäkunta on kasvanut ja erilaiset keskusteluryhmät yleistyneet. Nettiin on muodostunut samanmielisten yhteisöjä, jotka karkottavat vääriä mielipiteitä esittävät, kriittiset keskustelijat joukostaan. Karkotustaktiikat ovat usein valtiollista valvontaa ja sisällön suodattimia tehokkaampi ja salakavalampi sensuurin muoto. Siltä eivät edes länsimaiset netinkäyttäjät ole suojassa. Kritiikki ja eri mieltä oleminen samastetaan keskusteluryhmissä usein moittimiseen, ilonpilaamiseen ja rauhanhäirintään. Myönteisyydellä taas on tärkeä sosiaalinen tehtävä. Se yhdistää samanmieliset yhteisöksi, jonka avulla voi pönkittää omaa egoaan ja ruokkia päiväunelmiaan. Keitä ovat sitten ne onnettomat, jotka joutuvat sensuurin kynsiin?

Kirjatohtori esittää haasteen kaikille blogien ja kotisivujen pitäjille. Kyse on tietenkin nettisensuurista . Virkavallan ja teleoperaattorien resurssit eivät millään riitä internetin satojen miljardien sivujen sensurointiin. Poliisilla on virkoja täyttämättä määrärahojen puutteessa ja operaattorit potkivat väkeä pellolle. Kansakunta tarvitsee sinun apuasi. Itsensuurilla on Suomessa pitkät perinteet. On aika herättää tämä suomettumisen uljas traditio uudelleen henkiin, sillä onhan toki parempi toimia itse kuin tulla toimitetuksi, saati tyhjäntoimitetuksi. Ohessa on banneri, jonka voit tällätä sivuillesi. Näin sensoreilta säästyy suodatuksen vaiva. Bannerilla käännytät kävijät ja tarjoat heille oivan tavan raportoida väärät mielipiteet parilla klikkauksella. Bannerin koodin saat kopioitua kätevästi alla olevasta laatikosta. Tutustu koko Nettisensuuri-juttusarjaan Vastuuvapaus: Kirjatohtori ei ota vastuuta siitä, että tämä menetelmä toimisi aukottomasti tai toimis...

Sisällön suodattimia on aina käytetty diktatuureissa ja muissa totalitaarisissa valtioissa . Tunnetuin ja tehokkain lienee käytössä Kiinassa . Vapaata tiedonvälitystä vastaan taistellaan palomuurin avulla, joka on osuvasti nimetty uudeksi Kiinanmuuriksi. Kiinanmuuri estää kansalaisilta pääsyn poliittisesti arveluttaville, vääriä mielipiteitä sisältäville sivuille. Näihin kuuluvat esimerkiksi kansainväliset mediat kuten BBC ja CNN . Selvitin Kiinassa, minkälaisessa pimennossa surffaajia pidetään.

Nettisensuuri on Kiinassa tiukempaa kuin koskaan. Sosiaalisiin medioihin, blogeihin, videoihin ja kuva-albumeihin ei ole asiaa. Kävimme Kiinassa edellisen kerran neljä vuotta sitten . Jo silloin maassa oli ryhdytty sensuroimaan nettiä, mutta sen sai helposti kierrettyä avoimilla välityspalvelimilla ja anonyymipalveluilla. Kokeilimme, miten hakutulokset erosivat Kiinassa länsimaisista. Kiinassa haku sanalla Tiibet vei virallisille matkailusivustoille, kun taas ulkomaiset hakutulokset sisälsivät voimakasta Kiinaan kohdistuvaa arvostelua. Kiinalaiset eivät ymmärtäneet poikkeamaa, sillä sitä ei voi ajatella, mitä ei tiedä. Estotonta estotekniikkaa Kiinan sensuurijärjestelmä oli jo vuonna 2007 teknisesti kehittyneempi kuin Suomen, mutta periaatteet olivat samat: järjestelmää arvostelevat sivut piilotettiin. Suomessa esto kohdistuu edelleen verkkosivujen osoitteisiin ja kielletyille sivulle pääsee helposti kirjoittamalla osoitteen numeroina eli ip-osoitteen. Kiinassa käytettiin must...

Sensuuri yhdistetään Suomessa totalitarismiin, vaikka holhousyhteiskuntiin on aina kuulunut sensuuri. Joku kokee tietävänsä asiat paremmin kuin muut. Suomessa holhouksella on pitkät perinteet, sillä kansalaisia on kasvatettu avuttomuuteen jo vuosisatoja. Ruotsin vallan aikana kuningas nähtiin isäksi, joka vapauttaa kansansa kurjuudesta. Taustalla oli 1600-luvun ajattelu, jonka mukaan kuningas oli saanut valtansa Jumalalta. Kun Suomi siirtyi Venäjän vallan alaisuuteen , keisari peri kuninkaan aseman. Käsitystä suomalaisista holhottuina alamaisina vahvistettiin. Suomen asiain komiteassa vaikuttanut G. M. Armfelt neuvoi uutta hallitsijaa alamaisistaan sanomalla, että kansa ei kapinoi, jos sille tehdään oikeutta. Hemmotteluun ei kuitenkaan ole tarvetta, sillä kansa tyytyy vähään, kun sen ei anneta tietää paremmasta. Alamaisajattelu ohjasi suomalaiset passiivisuuteen. Hallitsijan uskottiin pelastavan vaikeissakin tilanteissa. Kansa omaksui 1800-luvulla jopa sen käsityksen, ettei vilj...

Tohtorska Santeri kunnostautui lukemalla Jokapiraatinoikeuden . Tässä hänen arvionsa mediaseksikästä aihetta käsittelevästä kirjasta. Jokapiraatinoikeus (WSOY, 2010) oli minulle ensimmäinen loppuun saatettu lukukokemus sitten vuoden 2004. Kirja oli iloinen yllätys. Se oli sujuvaa luettavaa, herätti ajatuksia ja muistutti menneistä tietoteknisistä intohimoista . Kirjassa käsiteltiin osuvasti suomalaista oikeusjärjestelmää ja tekijänoikeuslain vaikutuksia. Tietotekniikan, avoimen lähdekoodin ja talouden osalta sen sijaan jäi toivomisen varaa. Lataamisen lähteillä Kirja alkaa tekijänoikeuksien synnystä ja historiasta, mikä oli mielenkiintoista luettavaa. Asian olisi voinut esitellä vieläkin laajemmassa kontekstissa yhdessä nettisensuurin ja kansalaisvapauksien kaventamisen kanssa. Verkkolataajien ja nettikirjoittajien vainoaminen kielii epäluottamusyhteiskunnasta , jossa jokainen on syyllinen kunnes toisin todistetaan. Tarina juoksi jouhevasti ja verkkolataamisen rinnastaminen j...

Lisätietoja kirjasta . Tämä lehdistötiedote on julkaisuvapaa. Loimaa, 14.7.2009 Kustannus HD kustantaa Päivi ja Santeri Kanniston kirjoittaman trillerin tietoverkkorikollisuudesta. Kirja on nimeltään Takaportti ja se julkaistaan syyskuussa. Kirjan päähenkilönä on internetiä työkseen suodattava poliisi. "Kannistojen käsikirjoitus on mukaansatempaava ja vie lukijan kiehtovalle matkalle tietoverkkorikollisuuteen. Trilleri sijoittuu Tampereelle. Uskon kirjan kiinnostavan laajaa yleisöä ja tarjoavan aineksia myös jatkolle", kuvailee kustantaja Arto Pietilä. Takaportissa hyödynnetään kirjoittajien osaamista tietoverkoista. Kirja sisältää tekniikkaa ymmärrettävästi esitettynä ja se kuvaa, minkälaisia vaaroja internetiin liittyy. Tarina vie lukijan mukanaan Suomesta Thaimaaseen ja itä-Venäjän perukoille verkkorikollisten kannoilla. "Nykyajan rikokset tehdään verkoissa uhrien tietämättä. Rahat, henkilötiedot ja uhkaukset siirtyvät bittivirtoina yli maiden rajojen ilman...

Henning Mankell näyttää, että Ruotsissa uskalletaan irvistellä kansankodille, vaikkakin vienosti. Riian verikoirat (Seuil, Pariisi, 2003. Alkuteos Hundarna i Riga , 1992.) on Mankellin toinen komisario Wallander-tarina. Kurt Wallander on keski-ikäinen, tavallinen ruotsalainen mies, joka kärsii vuoden takaisesta avioerostaan , paniikkihäiriöstä ja elämän tarkoituksettomuudesta . Kun Ruotsin rannikolle ajelehtii kaksi ruumista, pikkukaupungin mies joutuu mukaan latvialaiseen rikostutkintaan.

Suomalaiset luottavat viranomaisiin. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tekemän selvityksen mukaan 94 prosenttia kansalaisista luottaa poliisiin, 81 prosenttia tuomioistuimiin ja 29 prosenttia puolueisiin. Mutta luottavatko viranomaiset ja päättäjät kansalaisiin? Lisääntyneestä valvonnasta ja kansalaisoikeuksien kaventamisesta voisi päätellä, että maastamme on 2000-luvulla tullut epäluottamusyhteiskunta. Epäluottamus näkyy poliisin läsnäolona kansalaisten arjessa. Yhteisöpalveluihin tunkeudutaan hankkimaan tietoja, kouluja valvomaan kaavaillaan koulupoliiseja ja autojen renkaita syynätään syksyllä tien päällä. Lisääntynyt valvonta näyttää perustuvan ajatukseen siitä, että kansalaiset eivät vapaaehtoisesti noudata sääntöjä. Poliisin on oltava läsnä pelottelemassa ja rankaisemassa. Mihin epäluottamus johtaa? Valvomattomista joukkokokoontumisista ja mielenosoituksista halutaan eroon. Viikonloppuna Vantaalla motitettiin ja ratsattiin näyttävästi tuhat mopoilijaa ja kerättiin heid...

FBI:n erikoisagentti Jennifer Marsh (Diane Lane) tutkii rikosta, jossa ihmisiä tapetaan suorassa nettilähetyksessä. Killwithme-sivusto kerää miljoonayleisön. Elokuva Untraceable Vuosi 2008 Ohjaaja Gregory Hoblit Pääosissa Diane Lane, Billy Burke, Colin Hanks, Joseph Cross, Perla Haney-Jardine, Mary Beth Hurt. Maa Yhdysvallat Genre Rikos, jännitys Käsikirjoitus Robert Fyvolent, Mark Brinker Suomessa 19.9.2008, saatavilla DVD:nä Murhaaja raahaa uhrit kellariinsa webbikameran eteen. Jokaiselle on annettu oma tapansa kuolla ja varmaa on vain tuska. Tappamiseen käytetään rikkihappoa, karrelle polttavia lämpölamppuja, silppuria. Tapahtuma on interaktiivinen. Mitä useampi tulee sivustolle tapahtumia, sitä nopeammin uhri kuolee. Murhaaja olet ... SINÄ Ohjaaja Gregory Hoblit tunnetaan poliisisarjoista Hill Street Blues ja NYDP Blue . Nyt hän on syventynyt nettirikollisuuteen, jonka mediaseksikkyys löytyy rikollisten vaikeasta, jopa mahdottomasta jäljittämisestä. Elokuva...

Tilaa Takaportti | Kirjan tiedot | Tekstinäyte | Kirja julkisuudessa | Tiedote Internetiä työkseen suodattavaa poliisia, Karri Luomaa , kiristetään verkon välityksellä. Juttua selvittäessään hän sekaantuu kansainväliseen lapsipornorinkiin ja verkkorikollisiin, jotka hääräilevät laeista ja maiden rajoista piittaamatta. Hyvän ja pahan rajat hämärtyvät eikä kukaan ole enää turvassa. Tapahtumat alkavat purkautua, kun Tampereella tapahtuu terrori-isku ja venäläinen ohjelmoija vuotaa julkisuuteen löytämänsä takaportin, jota kuka tahansa pystyy hyödyntämään. Takaportin ovat kirjoittaneet Päivi Kannisto ja Santeri Kannisto. Kannistot avioituivat vuonna 2004 ja lähtivät kiertämään maailmaa rinkat selässään. Filosofian tohtori Päivi työskenteli aiemmin liikkeenjohdon konsulttina ja Santeri tunnetaan avoimen lähdekoodin pioneerina ja yrittäjänä.   Tekstinäyte Ylikomisario Karri Luoma heräsi ja etsi katseellaan kelloa. Se oli kaksitoista. Oliko lauantai vai sunnuntai? Suuta kuiva...

Junamatkailu Kiinassa on nopeaa ja tehokasta. Maan halki pääsee edullisesti idästä länteen tai etelästä pohjoiseen alle kahdessa päivässä.

Saimme postissa uunituoreen Takaportin . On julkistuksen ja kiitosten aika. Takaportti julkistetaan tänään Facebookissa klo 12 järjestettävässä virtuaalisessa tilaisuudessa, jossa vastaamme osallistujien kysymyksiin. Tervetuloa mukaan . Kysymyksiä voi lähettää etukäteen sähköpostitse . Haluamme kiittää Kustannus HD :n kustantajaa, Arto Pietilää, ja hänen tiimiään. Kirjasta tuli hieno. Kiitokset käsikirjoitusta kommentoineille: Jari Erämaa, Eija Jokinen, Jyrki Kasvi, Tapio Keihänen, Kimmo Latvamäki, Harri István Mäki, Sami Mäkinen ja Andy Pilke. Ilman teidän apuanne käsikirjoitus olisi päätynyt silppuriin. Saamamme julkiset kommentit olivat kannustavia ja innostavia. Kiitokset niistä kommentin kirjoittaneille: Olavi Ala-Nissilä, Juha Kaarsalo, Jyrki Kasvi, Piia-Noora Kauppi, Harri István Mäki, Andy Pilke, Juhani Sarsila, Kari Uoti ja Johanna Vuoksenmaa. Karrin Facebook ja blogi Nettisensuuria työkseen tekevä Takaportin päähenkilö, ylikomisario Karri Luoma, on saanut runs...