Kylmäveriset Suomi-neidot

Suomi-neidoilla on raaka maine. Jo 1600-luvun historiankirjoituksessa kerrottiin amatsoneista, jotka hirttivät tai myrkyttivät sulhasiaan. Suomalaisilla ja erityisesti suomalaisilla naisilla on raaka maine. Jo 1600-luvun historiankirjoituksessa kerrottiin amatsoneista, jotka hirttivät tai myrkyttivät sulhasiaan. Myyttiin törmää edelleen mitä yllättävimmissä yhteyksissä.

Kirjastosta tarttui taannoin mukaani vuoden 2002 parhaimpia amerikkalaisia novelleja kokoava teos (Sue Miller: The Best American Short Stories 2002, Houghton Mifflin Company, Boston, 2002). Melissa Hardy piirtää novellissaan The Heifer synkeäsävyisen kokovartalokuvan suomalaisesta ukontappajasta, Ainasta.

Ainan tarina

Tarinan tapahtumat sijoittuvat 1900-luvun alkupuolelle. Uwe-niminen, hieman yksinkertainen mies kosiskelee 14-vuotiasta Ainaa. Pohjalainen isä ei kuitenkaan lupaa tyttärensä kättä ennen kuin sulhasella on omaisuutta ja niinpä Uwe lähtee rapakon taakse kultaa vuolemaan. Kosiokirje saapuu neljä vuotta myöhemmin. Aina on ehtinyt jo heilastella toisen miehen kanssa, mutta ajatus ulkomaille muutosta houkuttaa. Hän taivuttelee isänsä suostumaan kosintaan.

Kanada ei vastaa Ainan haavekuvia. Tila on ränsistynyt ja ympäröivät pellot näyttävät hautausmaalta. Aviomies on pettymyksistä pahin. Tämä muistuttaa vanhaa ämmää: puhuu innostuneena joutavia suu vaahdossa ja kipakkaa palautetta saatuaan käpertyy sängylle vaikeroimaan. Koska pariskunnan elämä on syrjäseuduilla hiljaista, Uwe päättää hankkia komean, Olgaksi ristityn hiehon vaimonsa seuraksi. Olga onkin Ainan mieleen:

"Truly, I have never before seen so beautiful a cow" she swore, stroking the heifer's sides, where the short hair felt like silk.
Uwe beamed. He knew that this was a fine compliment, coming from a girl whose family owned a dairy farm.
"I think that she looks like you" he commented.
"Do you really?" Aina asked, shy and pleased.

Myyjä hangoittelee Ainan harmiksi kaupoissa vastaan. Lehmää ei kuulemma saisi Uwen tilalle, koska se ei kävelisi jään yli. Aina ei anna periksi. Hän tekee lehmälle kengät ja saa Olgan köpsöttelemään järven poikki ranskalaistilallisen ihmetellessä rannalla. Uwesta näyttää, että Aina on Olgansa kanssa onnellinen, mutta vaimo elätteleekin mielessään murhanhimoisia ajatuksia. Saisiko miehen parhaimmin hengiltä viikatteelta, talikolla vai lurauttamalla lipeää viskimukiin? Kun mies eräänä päivänä kääntää selkänsä, Aina posauttaa tämän hengiltä haulikolla. Hän hautaa miehen ja lehmän, vain jälkimmäistä ikävöiden.

Vaviskaa, Nokian naisinsinöörit tulevat!

"Kun Nokian insinöörinaiset menevät maailmalle, miehet juoksevat karkuun" Santeri kommentoi tarinaa. Syytä lieneekin, sillä suomalaisnaisten maine on kiehtonut ja kammoksuttanut ulkomaalaisia vuosisatoja.

Myös suomalaisnaiset ovat itse pitäneet myyttiä yllä. Rosa Liksomin novelleissa esiintyy useita ukontappajia, mutta nämä saavat yleensä sympatiat puolelleen. Kun mies on pahoinpidellyt ja kiusannut vaimoaan jo vuosia, tulee mitta täyteen. Melissa Hardyn Aina on toista maata: kylmäverinen tappaja, jonka omaatuntoa teko ei tunnu kolkuttelevan. Hän palaa lapsensa kanssa Suomeen, nai toisen miehen ja perustaa kukoistavan maitotilan, jossa on monipäinen lauma olgia.

Asiasanat: Suomi-neito, kylmäverinen, tappaja, ukontappaja, Nokia, lipeä, lehmä, amatsonit, Sue Miller, The Heifer.

Viikon suosituimmat

Ranskalainen juusto

Tuoreimmat kuulumiset

About Päivi Kannisto

Uusi äänikirja: Elämäni nomadina

Suolatut säkeet

Vapaana elämisen taito

Epätoivottu mainonta | Kirjallisuus ja tuotesijoittelu

Elämäni nomadina

Superrikkaat ja rutiköyhät