Lama | Eufemismit
Yhdysvaltoja ja Eurooppaa uhkaa lama, mutta uutisten mukaan se kiertää Suomen kuin Tšernobylin ydinlaskeuma. Euforisia eufemismeja vai satumainen sattuma?
Suomi on talousuutisten mukaan paratiisi, jonne kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden ongelmat eivät ylety. Vahingoniloisina seurataan, kuinka muualla varaudutaan pahimpaan ja kärsitään taantumasta: pankkeja kaatuu, asuntojen arvo romahtaa ja päivittäistavaroiden hinnat karkaavat käsistä.
Kuluta ja velkaannu
Samaan aikaan suomalaisia kehotetaan jatkamaan kulutusta kuten ennenkin. Kyse on tietenkin eufemismista, jolla pyritään laimentamaan laman vaikutuksia. Talous on psykologiaa. Jos kansa säikähtää ja lopettaa yli varojensa elämisen, talouden pyörät pysähtyvät. Rahan pitää kiertää. Siksi kansalaisille pitää puhua laman sijaan korkeintaan kasvun marginaalisesta hidastumisesta tai tiukan paikan tullen nollakasvusta. Onhan sekin kasvua ihan niin kuin negatiivinen liikevoitto on voittoa.
Eufemismit hallitsevat uutisia, koska talouden tilaa kutsutaan kommentoimaan pyyteellisiä asiantuntijoita, kuten kiinteistönvälittäjiä ja pankkiireja. Välittäjien mukaan asuntojen hinnat eivät suinkaan ole romahtamassa tai myyntiajat pidenneet. Nyt nimenomaan kannattaa sijoittaa asuntoon, jossa arvo säilyy. Velkataakkaa kannattaa jopa lisätä ja tehdä elämänsä kaupat. Jos päinvastaiset tilastot huolettavat, asiantuntijat selventävät, että vain nimellishinnat laskevat. Tai jos ne ihan oikeatkin hinnat sattuisivat laskemaan (huomaa konditionaali), ne laskevat vain maltillisesti, kunnes säntäävät taas pian uuteen nousuun.
Pankit varaavat itselleen oikeutta korottaa asiakkaidensa lainakorkoja yksipuolisesti, mutta tarkentavat, että kyse on vain teoreettisesta varotoimesta. Asiakkaiden ei tarvitse kantaa huolta rahoistaan. Pankeilla voi mennä vain teoreettisesti hieman huonosti. Tämä on tietysti eufemismi sille, että kohta tapahtuu kauheita ja asiakkaasta halutaan maksumies.
Valehtelu virkistää
Eufemismeilla on lamasta huolimatta taloutta virkistävä vaikutus, erityisesti suuryrityksille. Kun myöhemmin myönnetään, että lamassa todellakin ollaan, kannattamattomat bisnekset voivat maksattaa matalasuhdanteen asiakkaillaan. Pankkien keksimää yksipuolisen hinnannoston mallia voi soveltaa kaikilla toimialoilla. Auton ostaneille voidaan esimerkiksi lähettää jälkikäteen parin tuhannen lisälasku, koska autot eivät käy juuri nyt kaupaksi ja asiakkaalle myytiin epähuomiossa liian halvalla. Täytyyhän autokauppojenkin elää. Jos tulos on tästäkin huolimatta ala-arvoinen, hälytetään veronmaksajat apuun kuten 1990-luvun pankkikriisissä ja 2000-luvun Sonera-kuprussa.
Yksittäisille kansalaisille eufemismit tulevat kalliiksi. Onhan inflaatio korkeimmalla tasolla lähes kahteenkymmeneen vuoteen, asuntolainojen hoitokulut sietämättömiä ja verorahatkin ovat kadonneet sosiaaliturvan sijasta yritysten tekohengitykseen. Mutta ei hätää: kansantalous porskuttaa.
Tutustu koko Eufemismit -juttusarjaan.
Asiasanat: eufemismit, eufemismi, lama, Tsernobyl, Yhdysvallat, Eurooppa, Suomi, talousuutiset, paratiisi, rahoitusmarkkinat, kulutus, psykologia, asiantuntija, kiinteistönvälittäjä, pankkiiri, pankki, asunto, nimellishinta, varotoimi, suuryritys, pankkikriisi, Sonera-kupru, veronmaksaja, kansantalous.
Päivi Kannisto, kirjoitat ja ennustat aivan oikein. Käsittelen samoja teemoja Kauppalehden Blogisani.
VastaaPoistahttp://visualradio.blogit.kauppalehti.fi/
Suomalaisia tyynnytellään tietenkin ennen vaaleja. Totuus paljastuu toki heti kun kansa on antanut äänenesä.
Ongelmat ovat jo Euroopassa ja vain ihme pelastaa Suomen, joka on tilastollisesti hyvässä kunnossa.
Nurin menneet amerikkalaispankit olivat alansa huippuja, joten emme ole huonossa seurassa.
Helge
http://kknetwork.ning.com/
Tule mukaan verkostoon
Kiitos kommentista ja linkistä! Täytyyhän äänestettävienkin ansaita jollain lailla vaalitukensa, jos ei muuten niin tekemällä (karhun)palveluksia.
VastaaPoistaPäivi
Varovainen varottelu on lisääntynyt
VastaaPoistaSuomen pankin entinen pääjohtaja Sirkka Hämäläinen toteaa, että ”Yhdysvalloista alkanut kriisi koskettaa myös Suomea”.
Entinen pääministeri Esko Aho totesi, että ”heijastuu”.
Puhemies Sauli Niinistö on selkokielellä selittänyt, että emme ole turvassa.
Tanskassa on asuntoluottopankki mennyt nurin ja tänään uutisoitiin toisesta haltuunotosta.
Uutiset tulevat pohjolan perukoille viiveellä, ehkä ennen joulua.
Kiinteistöjen arvon lasku on tärkein mittari.
Myyntiajat ovat pidentyneet ja uudisrakentaminen on vähäistä.
Helge
Näinpä. Positiivista tuossa on kuitekin se, että ihmiset ovat alkaneet uskaltaa puhua asiasta, vaikkakin vienosti. Suomessa vallitsee turhanaikainen hyssyttelykulttuuri.
VastaaPoistaPäivi
Paivi, lehdistökin hyssyttelee, koska niilläkin on pelko siitä, että konsensuksen (hilajisuuden) murtaminen ei palvele sen etuja. Aikaisemmin vaiettiin Neuvostoliitosta, nyt vaikeita asioita löytyy taloudesta. Nokiasta kirjoitetaan tietyllä tavalla. Kukaan ei rohkene sanoa, miksi ideaparkeista vouhotetaan, vaikka uusia ei välttämättä tule. Metsäteollisuuskin säätelee, mitä kirjoitetaan. Ja ympäristöalaan, bioenergiaan yms. liittyy paljon vaiettuja teemoja. Lisäänkö soppaan elintarvikkeet. Kyllä me osaamme vaieta monipuolisesti.
VastaaPoistaHelge
Tabut tuottavat kuitenkin hienoja eufemismeja, joten iloitaan niistä! Odotan mielenkiinnolla kuluvan viikon talousuutisia.
VastaaPoistaPäivi
hi. I found you on YouTube... Come and see my blog about my trans-mongolian journey:
VastaaPoistawww.transmongolica.blogspot.com
bye
Francesco, thanks for the link and video.
VastaaPoistaHuomenta, hyvin ajoitettu kirjoitus. Nyt myönnetään, että "lamassa ollaan" ja haetaan "pikaista ulospääsyä", mutta aikaa, kahvia ja ruisleipää kuluu ennen kuin tämä sähellys on menneisyyttä. 2015 ehkä olemme uudessa todellisuudessa ja tämä paha uni on haudattu alitajuntaan. Sinne on 6 vuotta.
VastaaPoistaKiitos kommentista, Helge. Meidän näkemyksemme mukaan ajalla ei sinänsä ole merkitystä, mutta laman ohimenemistä todennäköisempiä saattavat olla talouden rakenteiden pysyvät muutokset, jotka korjaavat ikuisen kasvun illuusion. Kuluttajien massakäyttäytyminen tuskin muuttuu kuin hetkellisesti, sillä muisti on lyhyt kuten 90-luvun pankkikriisin jälkeinen aika osoitti.
VastaaPoista