Kirjeystävä sai kunniamaininnan Pirkanmaan kirjoituskilpailussa

Kunniamainittu on yhtä hymyä

Osallistuin Pirkanmaan kirjoituskilpailuun ja sain kunniamaininnan satiirisesta novellista nimeltään Kirjeystävä.

Novelli julkaistaan lokakuussa 2007 Kullatussa kakkalapiossa. Oli siis viime hetki osallistua näihin kilparientoihin.

Mainospalan jälkeen vinkki siitä, mikä nyt myy: raati olisi toivonut kilpailutöihin enemmän fantasiaa, keinotodellisuutta ja huumoria. Allekirjoittanut miettii jo Keskimaan tarinoiden sovittamista Lenin-museon maisemiin. Niissä voisi esiintyä ufomies Marx, joka etsii ystäviään Lenin Airistoa ja kiinteistöarkkitehti Engelsiä. Kolmikon tavoitteena on heittää Pikku Myy alas Pispalan haulitornista kommunismin penikkatautien estämiseksi.

Asiasanat: Päivi Kannisto, Kirjeystävä, Kullattu kakkalapio, novelli, novellikokoelma, Pirkanmaan kirjoituskilpailu, kirjoituskilpailu, Tampere.
Tunnisteet
Pirkanmaa

Viikon suosituimmat

About Päivi Kannisto

Kuva
CV   |   Bibliography   |   Nomad and travel books   |   Travel blog   |   Photos   |   In Finnish Päivi Elina Kannisto (formerly Rantanen) PhD, PhD Born in Virrat, Finland in 1970 Päivi Kannisto and Santeri Kannisto got married in 2004 and embarked on their endless journey in Brazil. Prior to her career as a global nomad, researcher and writer, she worked in a variety of jobs including management consultancy. The couple have written altogether twelve published books in Finnish and English, both fiction and non-fiction . Santeri Kannisto worked with Open Source and founded the leading Finnish Open Source software house SOT Finnish Software Engineering Ltd in 1991. The company was known of Best Linux, SOT Linux ja SOT Office products. Santeri ran the company until October 2004.   Curriculum Vitae Experience Pr...
Lue lisää »

Tuoreimmat kuulumiset

Kuva
Olen kirjoittanut viime vuosina enemmän elämäntaidon kirjoja kuin blogijuttuja tänne Kirjatohtoriin. Nykyään kirjoitan postikortteja maailmalta . Tuoreimmat kuulumiseni löytyvät matkablogistani , matkavalokuvista ja videoista . Terveisin, Päivi Kannisto
Lue lisää »

Kielitoimisto suosittaa lyhiksiä ja pyöröraikastinta

Kuva
Kuka enää osaisi kirjoittaa niin kuin pitää, ellei olisi Kielitoimistoa? Kielitoimistolla on tärkeä kansallinen tehtävä . Se vaalii oikeakielisyyttä ja suitsii vierassanojen invaasiota. Ensimmäiset muistikuvani instituutiosta liittyvät siihen, kun shortseista šortseista haluttiin tehdä lyhikset ja deodorantista pyöröraikastin . Sittemmin IT-alan termit tuottivat uusia, jännittäviä sanoja. Hiirestä esimerkiksi haluttiin paikanninrasia . Tiedätkö mikä on ikikieriö ? Vastaus löytyy lopusta.
Lue lisää »

Kiinalainen niukkuuspeli

Kuva
Mitä eroa on ohjelmoinnin ja kirjallisuuden kielillä? Aloitetaan pelaamalla tunnettua kiinalaista seurapeliä nimeltään niukkuuspeli. Kiinalaiset ovat tunnettuja peli-innostaan ja seurapeleistään. Mahjong lienee tunnetuimpia kiinalaisista ajanvietteistä. Miehet ja naiset kokoontuvat pelaamaan tätä kiehtovaa lautapeliä puistoihin tuntikausiksi ryystäen samalla teetä ja syljeskellen kadulle. Toinen kuuluisa ajanviete on niukkuuspeli. Se on ulkomaalaisenkin helposti opittavissa eikä vaadi erityisiä pelivälineitä. Syötä alla olevaan kenttään luku, paina ok-nappia ja odota tietokoneen vastasiirtoa. Kirjoita numero: Koodausta Kiinalainen niukkuuspeli oli ensimmäinen oppitunti, jolla Kirjatohtori aloitti perehtymisensä ohjelmoinnin saloihin. Ohessa osa koodia, jolla ohjelma toimii: <script language="JavaScript" type="text/javascript"> // <!-- Begin function niukkuuspeli () { $luku = Math.round(document.kirjalomake.Luku.value); if (!$luku) { a...
Lue lisää »

Trilogia Le grand cahier on kulttuuriskandaali | Agota Kristof

Kuva
Agota Kristofin timantti trilogia on joutunut Suomessa outoon valoon. Tarjolla on pelkkä johdanto, vaikkakin loistava sellainen. Kirjasarjan nerokkuus paljastuu kuitenkin vasta, kun kaikki kolme osaa on luettu. Agota Kristof on unkarilaissyntyinen, mutta nykyään Sveitsissä asuva ja ranskaksi kirjoittava kirjailija. Hänen maailmanmainetta niittänyt trilogiansa koostuu kirjoista Le grand cahier , joka on suomennettu nimellä Iso vihko (L'éditions du Seuil, Pariisi, 1986), La preuve eli Koe (1988) ja Le troisième mensonge eli Kolmas valhe (1991).
Lue lisää »

Lasikaupunki hämää ja harhauttaa | Paul Auster

Kuva
Austerin kirjat sisältävät tarinoita tarinoiden sisällä. Välillä kerronnassa on snobbailun makua, mutta monesti kirjailija onnistuu luomaan huikaisevia rinnakkaistodellisuuksia. Austerin New York -trilogian ensimmäisen osan avaa kirja City of Glass (1985, suomennettu nimellä Lasikaupunki .) Päähenkilö on Austerille mieleinen: kirjailija. Herra Quinn on eksistentialistinen sankari, joka ei tunne oloaan kotoisaksi omissa nahoissaan. Hän on itse asiassa mennyt vieläkin pidemmälle ja lakannut ajattelemasta itseään todellisena. Quinn elää dekkarihahmonsa, Max Workin, kautta, ensin kirjoissa, sitten myös arkielämässä. Minä olen sinä olet hän Kun herra Quinn saa puhelinsoiton, jossa kysellään Paul Auster -nimistä yksityisetsivää, hän ottaa miehen paikan. Tehtävänä on varjostaa miestä nimeltään Peter Stillman. Romaani edustaa postmodernismia, jossa merkityksiä ja identiteettejä rakennetaan ja puretaan. Minä olen sinä olet hän. Quinn on dekkarihahmo Max Workin lisäksi varjostamansa...
Lue lisää »

Kirja-arvio: Oikeus nautintoon (Plateformen) | Michel Houellebecq

Kuva
Oikeus nautintoon on Ranskassa mediaa taitavasti pyörittävän kirjailijan, Michel Houellebecqin, kolmas romaani. Se on provokatiivisesta maineestaan huolimatta säyseä kirja, jonka aiheina ovat länsimaisen kulttuurin rappeutuminen ja rakkaus. Plateformen (Flammarion, Pariisi, 2001. Suomennettu nimellä Oikeus nautintoon ) päähenkilö Michel on nelikymppinen, naimaton Ranskan kulttuuriministeriön virkamies, joka on hieman pihalla. Omien sanojensa mukaan hän on elänyt ja matkustanut liian vähän. Saatuaan perinnön hän lähtee Thaimaaseen seksimatkalle ja jättää Pariisin peep-showt taakseen. Hän näkee inspiroivassa ilmapiirissä seksiunia, saa yöllisiä siemensyöksyjä ja tulee naisen kanssa liian pian.
Lue lisää »

Tietoja Päivi Kannistosta

Kuva
CV   |   Tuotanto   |   Päivi Kanniston kirjat   |   UKK   |   Travel blog   |   In English Päivi Kannisto (ent. Rantanen) Kirjailija, tutkija, YTT, FT Syntynyt 1970 Virroilla Päivi Kannisto on väitellyt Tilburgin yliopistosta Hollannista (2014, turismitutkimus) ja Tampereen yliopistosta (1998, yleinen kirjallisuustiede). Kannisto on työskennellyt mm. Suomen Akatemian tutkijana, Radiolinjan Content Managerina ja liikkeenjohdon konsulttina CLC Oy:ssä erityisalanaan asiakkuudenhallinta ja strategiat. Päivi ja Santeri Kannisto avioituivat lokakuussa 2004 ja päättivät irrottautua oravanpyörästä. Tästä alkoi uusi ura globaaleina nomadeina ja kirjailijoina. Kannistot ovat Suomesta lähtönsä jälkeen kiertäneet rinkat selässään maailmaa. Santeri Kannisto tunnetaan avoimen lähdekoodin pioneerina. Hän perusti vuonna 1991 Suomen johtavan avoimen lähdekoodin ohjelmistotalon, SOT Oy Suomen Ohje...
Lue lisää »

Kuinka minusta tuli postikorttikirjailija?

Kuva
Lopetimme kirjojen kirjoittamisen ja erosimme Suomen Tietokirjailijat ry:stä. Viimeinen kirjallinen tuotoksemme on Santerin omaelämäkertaan, Platinaiseen pilvenreunaan, kesällä 2023 kirjoittamamme post scriptum . Paljastamme siinä SOT Oy Suomen Ohjelmistotyö Ab:n kohtalon ja valotamme tietokirjailun lopettamiseen johtaneita syitä.
Lue lisää »

Kirja-arvio: Perheidyllistä pirullisesti

Kuva
Helvi Hämäläisen Säädyllinen murhenäytelmä (1941) on erinomaisen pureva ja taitava piruilu. Se kertoo kahden helsinkiläisen intellektuelliperheen elämästä ja kulissien pystyssä pitämisen vaikeasta taidosta. Kirjan päähenkilöinä ovat arkeologian tohtori Tauno Saarinen ja hänen vaimonsa Elisabet. Rinnalla kulkee tohtorin sisaren, kulttuurikriitikkona työskentelevän Naimin, tarina raastavine rakkaussuhteineen. Ahdistava perheidylli Romaani on täynnä loistavia lauseita ja teräviä huomioita tohtorisperheen porvarillisesta idyllistä. Perheen äiti Elisabet on idyllin hengetär, joka silottelee elämän karkeita ja likaisia puolia. Hänen siveyttä ja korrektiutta tihkuva henkilökuvauksensa on briljanttia. Hän [Elisabet] oli koko ajan teekuppinsa yli pöydässä hymyillyt miehelleen ujoa hymyään ja hän oli liikkunut karitsanpäätossuissaan huoneissa järjestellen ja nykien niitä viehkeyden lankoja, jotka pitivät hänen elämänrakennelmaansa, siirtäen tuoleja, oikaisten mattoja, hipaisten rusk...
Lue lisää »