Kiinanmuurin varjossa

Olen toistaiseksi Kiinan palomuurin eli nettisensuurin takana enka paase bloggamaan tai kayttamaan Facebookia. Myos kuuukausikirjeiden lahettamisessa voi tulla ongelmia. Jatkan kirjoittelua ja vastailen kommentteihin Kiinasta poistuttuani. Sahkoposti onneksi viela toimii. Mukavaa loppuvuotta!

Viikon suosituimmat

Helvetti | Dante Alighieri

Kuva
Tuskin mikään muu on kiehtonut ihmismieliä yhtä paljon kuin kuoleman jälkeinen elämä ja helvetti. Danten Jumalainen näytelmä on yksityiskohtaisuudessaan ainutlaatuinen tuonpuoleisen kuvaus, joka yltyy paikoin jopa riemukkaaksi ilotteluksi. Teoksen ensimmäisessä osassa Dante vaeltaa kärsimyksen kaupunkiin, kadotetun kansan joukkoon. Danten helvetti on kuin jättikokoinen tratti. Se on jaettu yhdeksään piiriin, joista kukin sijaitsee omalla jyrkänteellään. Tratin kärki on maapallon keskipisteessä ja sen kannen muodostaa maapallon päällinen osuus. Jokaisessa piirissä on paikka erilaisille synnintekijöille. Dante uskoi katolisen kirkon oppien mukaisesti seitsemään kuolemansyntiin, joita olivat viha, laiskuus, ylpeys, irstailu, kateus, mässäily ja ahneus.
Lue lisää »

Kiinalainen niukkuuspeli

Kuva
Mitä eroa on ohjelmoinnin ja kirjallisuuden kielillä? Aloitetaan pelaamalla tunnettua kiinalaista seurapeliä nimeltään niukkuuspeli. Kiinalaiset ovat tunnettuja peli-innostaan ja seurapeleistään. Mahjong lienee tunnetuimpia kiinalaisista ajanvietteistä. Miehet ja naiset kokoontuvat pelaamaan tätä kiehtovaa lautapeliä puistoihin tuntikausiksi ryystäen samalla teetä ja syljeskellen kadulle. Toinen kuuluisa ajanviete on niukkuuspeli. Se on ulkomaalaisenkin helposti opittavissa eikä vaadi erityisiä pelivälineitä. Syötä alla olevaan kenttään luku, paina ok-nappia ja odota tietokoneen vastasiirtoa. Kirjoita numero: Koodausta Kiinalainen niukkuuspeli oli ensimmäinen oppitunti, jolla Kirjatohtori aloitti perehtymisensä ohjelmoinnin saloihin. Ohessa osa koodia, jolla ohjelma toimii: <script language="JavaScript" type="text/javascript"> // <!-- Begin function niukkuuspeli () { $luku = Math.round(document.kirjalomake.Luku.value); if (!$luku) { a...
Lue lisää »

Kuinka minusta tuli postikorttikirjailija?

Kuva
Lopetimme kirjojen kirjoittamisen ja erosimme Suomen Tietokirjailijat ry:stä. Viimeinen kirjallinen tuotoksemme on Santerin omaelämäkertaan, Platinaiseen pilvenreunaan, kesällä 2023 kirjoittamamme post scriptum . Paljastamme siinä SOT Oy Suomen Ohjelmistotyö Ab:n kohtalon ja valotamme tietokirjailun lopettamiseen johtaneita syitä.
Lue lisää »

Venäjästä ja voguleista Artturi Kanniston mitalla

Kuva
1900-luvun alkupuolen Suomessa vallitsi syvä venäläisvastaisuus, joka on saanut sijansa myös matkakirjoissa . Kirjatohtorin tarkastelussa ovat Artturi Kanniston (Santerin isoisän isän) matkapäiväkirjat. Artturi teki Siperian vogulialueilla tutkimusta suomensukuisista kielistä. Hänen päiväkirjamuistiinpanonsa ja kirjeensä on julkaistu nimellä Artturi Kanniston tutkimusmatkat Siperiassa vuosina 1901-1906 . (Suomalais-Ugrilainen Seura, 1964.) Vihattu Venäjä Artturi oli huolissaan siitä, että Venäjän imperiumi uhkasi nielaista pienet kansat. Vastenmielisyys Venäjää kohtaan pulpahtaa esiin heti alkumatkan kuvauksessa, kun kieltä jonkun verran opiskellut tutkija totuttelee uuteen ja "rumaan" työvälineeseensä. Moite kertoo siitä, että venäjän kieli edusti suomalaisille vihatun ja uhkaavan isännän ääntä . Autonomisessa suurruhtinaskunnassa seurattiin huolestuneena suomensukuisten kansojen kohtaloa ja peläten arvailtiin, koska jouduttaisiin samaan puristukseen. Toinen vast...
Lue lisää »

Ranskalainen juusto

Kuva
All about French Cheese | Historia | Tyypit | TOP 10 | Kulttuuri | Ruokapöytä | Tuotekehitys | Resepti Valmistimme tohtorska Santerin kanssa sinulle joululahjaksi virtuaalisen juustomatkan Ranskaan tutustuttuamme maan runsaaseen herkkuvalikoimaan. Ranskassa on vanhan sanonnan mukaan juustoja vuoden jokaiselle päivälle (un fromage par jour de l’année). Lausahdus on vaatimaton, sillä juustolajeja on tuhatkunta. Ranskan presidentti Charles de Gaullen tiedetään kysyneen, miten sellaista maata voi johtaa, jossa on niin käsittämätön määrä juustoja (Ernest Mignon: Les Mots du Général , 1962).
Lue lisää »

Tietoja Päivi Kannistosta

Kuva
CV   |   Tuotanto   |   Päivi Kanniston kirjat   |   UKK   |   Travel blog   |   In English Päivi Kannisto (ent. Rantanen) Kirjailija, tutkija, YTT, FT Syntynyt 1970 Päivi Kannisto on väitellyt Tilburgin yliopistosta Hollannista (2014, turismitutkimus) ja Tampereen yliopistosta (1998, yleinen kirjallisuustiede). Kannisto on työskennellyt mm. Suomen Akatemian tutkijana, Radiolinjan Content Managerina ja liikkeenjohdon konsulttina CLC Oy:ssä erityisalanaan asiakkuudenhallinta ja strategiat. Päivi ja Santeri Kannisto avioituivat lokakuussa 2004 ja päättivät irrottautua oravanpyörästä. Tästä alkoi uusi ura globaaleina nomadeina ja kirjailijoina. Kannistot ovat Suomesta lähtönsä jälkeen kiertäneet rinkat selässään maailmaa. Santeri Kannisto tunnetaan avoimen lähdekoodin pioneerina. Hän perusti vuonna 1991 Suomen johtavan avoimen lähdekoodin ohjelmistotalon, SOT Oy Suomen Ohjelmistotyö ...
Lue lisää »

About Päivi Kannisto

Kuva
CV   |   Bibliography   |   Nomad and travel books   |   Travel blog   |   Photos   |   In Finnish Päivi Elina Kannisto (formerly Rantanen) PhD, PhD Born in Finland in 1970 Päivi Kannisto and Santeri Kannisto got married in 2004 and embarked on their endless journey in Brazil. Prior to her career as a global nomad, researcher and writer, she worked in a variety of jobs including management consultancy. The couple have written altogether twelve published books in Finnish and English, both fiction and non-fiction . Santeri Kannisto worked with Open Source and founded the leading Finnish Open Source software house SOT Finnish Software Engineering Ltd in 1991. The company was known of Best Linux, SOT Linux ja SOT Office products. Santeri ran the company until October 2004.   Curriculum Vitae Experience Profession...
Lue lisää »

Tuoreimmat kuulumiset

Kuva
Olen kirjoittanut viime vuosina enemmän elämäntaidon kirjoja kuin blogijuttuja tänne Kirjatohtoriin. Nykyään kirjoitan postikortteja maailmalta . Tuoreimmat kuulumiseni löytyvät matkablogistani , matkavalokuvista ja videoista . Terveisin, Päivi Kannisto
Lue lisää »

Vallankaappaus Thaimaan tapaan

Kuva
Lähes vuosi armeijan vallankaappauksen jälkeen thaimaalaiset nousivat Bangkokissa barrikadeille osoittamaan mieltään. Eivät sittenkään tyytyneet osaansa kuten thaimaalaisessa kulttuurissa on tapana, ja antaneet kohdella itseään miten tahansa. Asuimme Thaimaassa sotilasdiktatuurin ensimmäiset neljä kuukautta ja saimme nähdä, kuinka kansalaisten oikeuksia vähä vähältä kavennettiin. Innostuin lueskelemaan tuolloin Thaimaan historiaa selvittääkseni, mihin armeijan ja kuninkaan armoitettu asema maassa perustuu. Se kun näyttää oikeuttavan molempien itsevaltaisen väliintulon maan hallintoon aika ajoin. Löysin kirjastosta David K. Wyattin kirjoittaman englanninkielisen yleishistorian Thailand: A short history (Silkworm Books, 1991), jossa aihetta valaistaan. Sotilasuralta komeetaksi Wyattin mukaan thaimaalaisessa yhteiskunnassa on neljä keskeistä instituutiota, jotka tarjoavat kansalaisille mahdollisuuden edetä: buddhalainen usko, liike-elämä, yliopisto ja armeija. Näistä buddhi...
Lue lisää »

Sähköpiano | Kurt Vonnegut

Kuva
Kurt Vonnegutin ensimmäinen romaani kertoo maailmasta, jossa ihmiset on korvattu koneilla ja työtä on vain harvoille . Teema on taas ajankohtainen laman ja Kiina-ilmiön myötä. Romaanin toteamus "Machines had all the cards" voitaisiin vain korvata lauseella "The Chinese had all the cards." Player Piano (Charles Schribner's Sons, 1953. Suomennettu nimellä Sähköpiano .) on Vonnegutille hämmästyttävän suoraviivainen tarina. Se kertoo Paul Proteuksesta, joka johtaa mahtavia Iliumin tehtaita. Insinöörinä hän kuuluu valittujen ammattikuntaan, joille tehtävää ja uramahdollisuuksia vielä löytyy. Muilta vaaditaan vähintään tohtorin tutkinto tai heidät hyllytetään armeijaan tai valtion byrokraateiksi. Työläiset ja keskiluokka puuttuvat. Saako elämästä nauttia? Paul ihailee koneita ja kuulee tehtaan kolinat kaleidoskooppimaisena musiikkina. Säveltaiteeseen liittyy myös romaanin kantava metafora: yhteiskunnasta on tullut automaattipiano, joka soittaa reikäkort...
Lue lisää »