Kiinanmuurin varjossa

Olen toistaiseksi Kiinan palomuurin eli nettisensuurin takana enka paase bloggamaan tai kayttamaan Facebookia. Myos kuuukausikirjeiden lahettamisessa voi tulla ongelmia. Jatkan kirjoittelua ja vastailen kommentteihin Kiinasta poistuttuani. Sahkoposti onneksi viela toimii. Mukavaa loppuvuotta!

Kommentit

  1. Päivi Kannisto10.11.11

    Suurkiitokset Artolle ja Villelle tunnelista vapaaseen internetiin kiinanmuurin läpi.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kirjatohtori kunnioittaa mielipidettäsi. Kommenttien sensurointi ja lähettäjien urkinta on estetty. Tervetuloa kommentoimaan!

Viikon suosituimmat

Muodikkaasti maahanmuuttokriittinen? | Eufemismit

Kuva
Kuulin juuri, että Pirkanmaan piraatit ovat vaaliliitossa Muutos 2011 -liikkeen kanssa. “Ei kiitos”, sanon minä. Muukalaisvastaisuus eli kauniimmin sanottuna maahanmuuttokriittisyys edustaa politiikan populismia. Sen avulla liikutellaan pelokkaita kansan syviä rivejä ja vieläpä varsin onnistuneesti. Ideologian kannattajille ennustetaan murskavoittoa kevään vaaleissa. Jopa suvaitsevat ja liberaalit kandidaatit näyttävät etsiytyneen samalle haaskalle. Rasismia ruokkivat vieraan ja toiseuden pelko. Minulle toiseus ja vieraissa kulttuureissa eläminen ovat olleet vuosikausia arkipäivää enkä voi sanoa nauttineeni rasismista, jota olen saanut kohdata valkoisen ihonvärini takia . Siksi en halua sellaista Suomeen enkä minnekään muuallekaan. Populistinen rasismi, joka rakentaa ihmisten ja kansojen välille rajoja, ei kuulu minun maailmankuvaani, jossa valtiot ja isänmaat ovat turhia menneen maailman dinosauruksia. Niin kauan kuin Piraatit ovat liittoutuneet Muutos 2011:n kanssa, en tue si...
Lue lisää »

Suomalainen käsitys typrografiasta

Kuva
Saimme vastikään Suomesta läjän tuoreita lehtiä Hesarin toimittajavieraiden mukana ja havahduimme siihen, että suomenkielinen typografia poikkeaa melkoisesti englanninkielisestä – eikä välttämättä edukseen. Suomessa käytetään oikean- ja vasemmanpuoleisen lainausmerkin sijasta pelkästään oikeanpuoleisia. Miksei molempia kuten kaikkialla muualla maailmassa? Omintakeisuus saa suomalaisen tekstin näyttämään osaamattomalta rävellykseltä muiden silmissä. Ajatus ja viivat hukassa Toinen kummallisuus on erilaisten viivojen käyttö. Typografiassa niitä löytyy kolmenlaisia: on väliviiva, n-viiva ja m-viiva. Englannissa väliviivaa käytetään tavuviivana ja sanojen erottamiseen. N-viiva on tarkoitettu numeroiden väliin ja m-viiva tunnetaan paremmin ajatusviivana. N ja m tulevat viivan leveydestä: n-viiva on leveydeltään n-kirjaimen levyinen ja m-viiva m-kirjaimen. Pyöröraikastimista ja muista kekseliäistä sanoista tunnettu Kielikeskus on halunnut ohjeisiin oman puumerkkinsä . Ajat...
Lue lisää »

Alf seikkailee Barcelonassa

Kuva
Espanjalainen Eduardo Mendoza on kirjoittanut hulvattoman kirjan Barcelonassa seikkailevasta ekstraterrestriaalista. Sympaattinen olento muistuttaa tv:stä tuttua Alfia. Sin noticias de Gurb (Seix Barral, Barcelona, 1991. Ei suomennettu.) eli Ei uutisia Gurbista kertoo yhdeksän päivän uskomattomat seikkailut Espanjassa . Kadonnutta kollegaansa etsivä ufomies ottaa ihmisen muodon ja opettelee suurkaupunkielämää. Papalageja ja ufoja Idea Toisen katseesta arkeemme ei ole uusi. Saksalaisen Erich Scheurmann vuonna 1920 julkaisema teos Papalagit. Samoalaispäällikkö Tuiavii valkoisen miehen maailmassa on yksi genren kulttikirjoista. Se kuvaa eurooppalaista elämää fiktiivisen heimopäällikön silmin. Mutta siinä missä Papalagien sävy on jyrisevä ja julistava, Mendoza kirjoittaa kepeän komediallisesti. Hänen ufomiehensä huomio suuntautuu nopeasti missiostaan toisaalle, ihmisen perusvietteihin: syöpöttelyyn, juopotteluun , kulutusmaniaan ja partnerin etsimiseen . Toisesta tuleekin yksi m...
Lue lisää »

Kirja-arvio: Perheidyllistä pirullisesti

Kuva
Helvi Hämäläisen Säädyllinen murhenäytelmä (1941) on erinomaisen pureva ja taitava piruilu. Se kertoo kahden helsinkiläisen intellektuelliperheen elämästä ja kulissien pystyssä pitämisen vaikeasta taidosta. Kirjan päähenkilöinä ovat arkeologian tohtori Tauno Saarinen ja hänen vaimonsa Elisabet. Rinnalla kulkee tohtorin sisaren, kulttuurikriitikkona työskentelevän Naimin, tarina raastavine rakkaussuhteineen. Ahdistava perheidylli Romaani on täynnä loistavia lauseita ja teräviä huomioita tohtorisperheen porvarillisesta idyllistä. Perheen äiti Elisabet on idyllin hengetär, joka silottelee elämän karkeita ja likaisia puolia. Hänen siveyttä ja korrektiutta tihkuva henkilökuvauksensa on briljanttia. Hän [Elisabet] oli koko ajan teekuppinsa yli pöydässä hymyillyt miehelleen ujoa hymyään ja hän oli liikkunut karitsanpäätossuissaan huoneissa järjestellen ja nykien niitä viehkeyden lankoja, jotka pitivät hänen elämänrakennelmaansa, siirtäen tuoleja, oikaisten mattoja, hipaisten rusk...
Lue lisää »

Espanja: maailman vaarallisin maa

Kuva
Matkustimme Alicanteen ja meidät ryöstettiin. Suomalaisten suosima Espanja osoittautui maailman vaarallisimmaksi. Viides matkavuotemme alkoi lokakuussa. Ikäviä kokemuksia tai vaaratilanteita ei ole juuri tullut vastaan, vaikka olemme olleet Brasiliassa favelassa, Etelä-Afrikassa slummeissa, Balilla pommi-iskujen aikaan, Thaimaassa vallankaappauksessa ja Venäjällä miliisi-mafian hyppyytettävänä.
Lue lisää »

Sensuuri kumpuaa holhouksesta | Nettisensuuri

Kuva
Sensuuri yhdistetään Suomessa totalitarismiin, vaikka holhousyhteiskuntiin on aina kuulunut sensuuri. Joku kokee tietävänsä asiat paremmin kuin muut. Suomessa holhouksella on pitkät perinteet, sillä kansalaisia on kasvatettu avuttomuuteen jo vuosisatoja. Ruotsin vallan aikana kuningas nähtiin isäksi, joka vapauttaa kansansa kurjuudesta. Taustalla oli 1600-luvun ajattelu, jonka mukaan kuningas oli saanut valtansa Jumalalta. Kun Suomi siirtyi Venäjän vallan alaisuuteen , keisari peri kuninkaan aseman. Käsitystä suomalaisista holhottuina alamaisina vahvistettiin. Suomen asiain komiteassa vaikuttanut G. M. Armfelt neuvoi uutta hallitsijaa alamaisistaan sanomalla, että kansa ei kapinoi, jos sille tehdään oikeutta. Hemmotteluun ei kuitenkaan ole tarvetta, sillä kansa tyytyy vähään, kun sen ei anneta tietää paremmasta. Alamaisajattelu ohjasi suomalaiset passiivisuuteen. Hallitsijan uskottiin pelastavan vaikeissakin tilanteissa. Kansa omaksui 1800-luvulla jopa sen käsityksen, ettei vilj...
Lue lisää »

Elokuva Siivoton juttu

Kuva
Tästä ei suomalainen komedia parane. Siivoton juttu kertoo Ranesta ja Kokista, jotka ryhtyvät Pelastusarmeijan leipäjonosta yrittäjiksi. Tapio Piiraisen käsikirjoittama ja ohjaama elokuva kolmentoista vuoden takaa on taas pian ajankohtaisempi kuin koskaan, kun nyt pumpattava talouskupla puhkeaa. Elokuva Siivoton juttu Vuosi 1997 Ohjaaja Tapio Piirainen Pääosissa Kai Lehtinen, Pertti Koivula Maa Suomi Genre Komedia Käsikirjoitus Tapio Piirainen Suomessa Saatavana DVD:nä Rane (Kai Lehtinen) ja Kokki (Pertti Koivula) ovat elokuvassa suoraselkäisiä suomalaisia. He tekevät kuten poliitikot 90-luvun laman jälkeen kansalaisia komensivat. Jokaisen piti luoda oma työpaikkansa, sillä yrityksissä tai valtionhallinnossa niitä ei ollut tarjolla. Rane ja Kokki saavat pankista viiden tuhannen markan pääoman ja hakevat sen turvin Tukholmasta pesukoneen. Syntyy firma nimeltään Spesiaali-siivous, joka on erikoistunut huonekalujen päällisten ja mattojen puhdistukseen. Koska kummallakaan...
Lue lisää »

Onko koko maailmantalous pelkkä pyramidihuijaus?

Kuva
Talousuutisissa kohistaan pyramidi- eli Ponzi-huijauksista, mutta onko koko maailmantalous jatkuvan kasvun ihanteineen vastaavanlainen vedätys? Yhdysvalloissa Bernard Madoff huijasi parin vuosikymmenen aikana 46 miljardia euroa. Suomessa Wincapita keräsi sijoittajilta noin 50 miljoonaa euroa. Molemmat ovat tunnettuja pyramidihuijauksia, joista on seurannut syytteitä. Mielenkiintoiseksi huijaukset tekee se, että ne toimivat samojen periaatteiden mukaan kuin talousjärjestelmästäkin. Ne perustuvat tulevaisuuden odotuksille, kuvitteelliselle arvolle ja edellyttävät jatkuvaa kasvua.
Lue lisää »

Sentimentaalisesti ystävyyssuhteista: Anna Gavaldan Kimpassa

Kuva
Ranskalainen kirjastonhoitaja ihmetteli, kun kerroin Anna Gavaldan kuuluvan suomennettujen ranskalaiskirjailijoiden joukkoon. Hän mietti hetken ja tokaisi: “No, esitetäänhän hänen kirjoissaan hyviä tunteita”. Gavaldan Ensemble, c'est tout (Le Dilettante, Pariisi, 2004. Suomennettu nimellä Kimpassa .) on heppoinen tarina kaltoin kohdelluista ihmisistä, jotka päätyvät kämppiksiksi. Romaanin keskushenkilönä on Camille, anorektinen siivooja, joka kärsii masennuksesta. Hän tapaa Philibertin, aatelisen ja ujon postikortinmyyjän, joka majoittaa hänet luokseen. Kolmas kämppiksistä on Frank, rääväsuinen ja huonokäytöksinen keittiömestari, renttu, johon Camille luonnollisesti tarinan edetessä rakastuu. Myöhemmin joukkio täydentyy Frankin sairaalaan joutuneesta isoäidistä, La Paulettesta, jolloin saadaan mukaan myös vanhus- ja omaishoidon kysymyksiä hoivaviettisille. Kirjan suosio perustuu siihen, että päähenkilöt ovat tuikitavallisen oloisia naapurintyttöjä ja -poikia. Tapahtumia ka...
Lue lisää »

Suolatut säkeet

Kuva
Suomen ja suomalaisten diskursiivinen muotoutuminen 1600-luvulta Topeliukseen Kirja julkisuudessa   |   Maksuton PDF   |   Vitriolic Verses. Summary in English   |   Vapaita kirjoja Suolatut säkeet on väitöskirjani, joka käsittelee suomalaisuuden syntyä 1600-luvulta 1800-luvun lopulle. Suomalaisten halu kuulla itsestään on ollut ja on edelleen kyltymätön. Ulkomaalaisillekin esitetään jo kättelyssä kysymyksiä, joihin odotetaan tuttuja vastauksia tuhatjärvisen maan kauneudesta ja kansan rehtiydestä. Suolatut säkeet kysyy, miten tämä kaikkien hyvin tuntema suomalaisuuden merkitysaines on muotoutunut. Kirjassa mennään siis suomalaisuuden lähteille: selvitetään miten tieto Suomesta ja suomalaisista on tullut aikojen kuluessa mahdolliseksi, millaista tietoa näistä on tuotettu ja miksi. Kirjavideoita ja haastatteluja Tutkimuksessa ei katsota vain kolikon parempaa puolta. Se on kirja sinulle, jolle Suomi-kuva ei ole liian kallis. Nyt...
Lue lisää »