Kauneuden valta kuvaa seksin ja kuolemanpelon liittoa
Philip Rothin romaani The Dying Animal on sovitettu salonkikelpoiseksi vanhan miehen ja nuoren naisen rakkaustarinaksi. Se sopii silkkilakanoissa nukkuville ja iltapäiväsherrystään nauttiville.
Elokuvan pohjana oleva romaani The Dying Animal on osa Philip Rothin väljää David Kepesh -sarjaa, josta on ilmestynyt kolme teosta. Ensimmäisessä kirjassa The Breast (1972) kirjallisuustieteen professori David Kepesh kokee muodonmuutoksen tissiksi, The Professor Of Desire (1977) kertoo miehen seksiseikkailuista ja The Dying Animal (2001) ikääntymisestä.
Kauneuden valta (2008) näyttää kuusikymppisen David Kepeshin (Ben Kingsley) viileänä ja itseensä tyytyväisenä. Hän on eronnut, itsenäinen ja tasapainoinen, kunnes rakastuu viehkeään oppilaaseensa, kuubalaiseen Consuelaan (Penélope Cruz). Kepeshistä tulee mies, joka hän ei haluaisi olla: vanha höynä, joka valvoo rakastettunsa menoja mustasukkaisesti.
Kepesh kuvataan yksinäisyytensä ja viileän ulkokuorensa vangiksi. Vaikka Consuelasta tulee hänelle kaikki, hän ei uskalla antaa itsestään kuin ruumiinsa. Hän on haavoittumaton surullisen hahmon ritari, kun taas Rothin rosoisemmassa tulkinnassa Kepesh tuntee myös kirpeää inhoa itseään ja vanhenevaa ruumistaan kohtaan.
Ohjaaja Isabel Coixetin versio on kaikin puolin tyylitelty kuvaus vanhan miehen ja nuoren naisen rakkaudesta. Ihojen kosketus on pehmennetty hämärällä valaistuksella ja taustalla soi surumielinen pianomusiikki. Elokuvan englanninkielinen nimi Elegia, surumielinen laulu tai runo, kuvaa sisältöä sittenkin paremmin kuin suomenkielinen käännös Kauneuden valta. Elokuvaa hallitsee seksin ja kuolemanpelon liitto, jolle nuoruus ja kauneus tarjoavat vain esteettiset kulissit.
Asiasanat: | Philip Roth, The Dying Animal, Elegy, Kauneuden valta, elokuva, elokuva-arvio, Isabel Coixet, Ben Kingsley, Penélope Cruz, David Kepesh, kirjallisuustieteen professori, seksi, ikääntyminen, kuolema.