Kauneuden valta kuvaa seksin ja kuolemanpelon liittoa
Philip Rothin romaani The Dying Animal on sovitettu salonkikelpoiseksi vanhan miehen ja nuoren naisen rakkaustarinaksi. Se sopii silkkilakanoissa nukkuville ja iltapäiväsherrystään nauttiville.
| Elokuva | Elegy/Kauneuden valta |
 |
| Vuosi | 2008 | |
| Ohjaaja | Isabel Coixet | |
| Pääosissa | Penélope Cruz, Ben Kingsley, Patricia Clarkson | |
| Maa | Yhdysvallat | |
| Genre | Draama | |
| Käsikirjoitus | Nicholas Meyer. Perustuu Philip Rothin romaaniin The Dying Animal. | |
| Suomessa | Ensi-ilta 2.1.2009, saatavilla DVD:nä 6.5.2009 |
Elokuvan pohjana oleva romaani The Dying Animal on osa Philip Rothin väljää David Kepesh -sarjaa, josta on ilmestynyt kolme teosta. Ensimmäisessä kirjassa The Breast (1972) kirjallisuustieteen professori David Kepesh kokee muodonmuutoksen tissiksi, The Professor Of Desire (1977) kertoo miehen seksiseikkailuista ja The Dying Animal (2001) ikääntymisestä.
Kauneuden valta (2008) näyttää kuusikymppisen David Kepeshin (Ben Kingsley) viileänä ja itseensä tyytyväisenä. Hän on eronnut, itsenäinen ja tasapainoinen, kunnes rakastuu viehkeään oppilaaseensa, kuubalaiseen Consuelaan (Penélope Cruz). Kepeshistä tulee mies, joka hän ei haluaisi olla: vanha höynä, joka valvoo rakastettunsa menoja mustasukkaisesti.
Kepesh kuvataan yksinäisyytensä ja viileän ulkokuorensa vangiksi. Vaikka Consuelasta tulee hänelle kaikki, hän ei uskalla antaa itsestään kuin ruumiinsa. Hän on haavoittumaton surullisen hahmon ritari, kun taas Rothin rosoisemmassa tulkinnassa Kepesh tuntee myös kirpeää inhoa itseään ja vanhenevaa ruumistaan kohtaan.
Ohjaaja Isabel Coixetin versio on kaikin puolin tyylitelty kuvaus vanhan miehen ja nuoren naisen rakkaudesta. Ihojen kosketus on pehmennetty hämärällä valaistuksella ja taustalla soi surumielinen pianomusiikki. Elokuvan englanninkielinen nimi Elegia, surumielinen laulu tai runo, kuvaa sisältöä sittenkin paremmin kuin suomenkielinen käännös Kauneuden valta. Elokuvaa hallitsee seksin ja kuolemanpelon liitto, jolle nuoruus ja kauneus tarjoavat vain esteettiset kulissit.
Asiasanat: | Philip Roth, The Dying Animal, Elegy, Kauneuden valta, elokuva, elokuva-arvio, Isabel Coixet, Ben Kingsley, Penélope Cruz, David Kepesh, kirjallisuustieteen professori, seksi, ikääntyminen, kuolema.
Kiitos! Siinähän on pateettinen stoori. Vanhan miehen ja nuoren naisen liitto symboloi ja / tai presentoi kuolemanpelon ja seksin liittoa. Kuolemanpelko on latinaksi mm. horror vacui ('tyhjyydenkammo'), kreikaksi kenofobia ('kenos' tyhjä). Päivi, tein äsken Mefisto-jutun Militiaan. Hyvää jatkoa näissä tärkeissä merkeissä. Lähden kai tästä lähipäivinä maalle. Terv. Juhani
VastaaPoistaJuhani, kenofobia on mielenkiintoisen lähellä ksenofobiaa. Mahtaakohan näillä sanoilla olla jotain etymologista yhteyttä, pelkoa tyhjästä? Käväisenpä Militiassa, Mefisto on aina yhtä kiehtova aihe. Mukavaa maalaiselämää!
VastaaPoistaPäivi
'Ksénos' tarkoittaa outoa, vierasta, muukalaista. Se edustaa, sanoaksemme trendikkäästi, toiseutta. Ksenofobia tarkoittaa kaikkeen vieraaseen tai ei-omaan, ja ihmisistä puhuttaessa muukalaisiin kohdistuvaa pelkoa. 'Kénos' tarkoittaa tyhjää; latinassa sitä vastaa 'vacuus'. Tyhjyyteen objektivoituva pelko tarkoittanee lähinnä kuolemanpelkoa, mutta kaipa tarkoituksettomuuttakin voi kammota - ja paeta sitä uskontoon tai filosofiaan taikka taiteeseen, miten vaan. - Kenotafi on jännä sana sekin, tarkoittaa tyhjää hautaa, josta puuttuu ruumis, siis ns. Tuntemattoman Sotilaan hautaa; olisipa mukava tietää, montako niitä tässä maailmassa kaikkiaan on. - Juhani
VastaaPoistaKiitoksia taas etymologiasta, Juhani. Tyhjyydellä ja toiseudella ei siis ole muuta yhteistä kuin erehdyttävän samankaltainen sanavartalo. Teoria sanojen yhteisestä juuresta olisi kyllä ollut mielenkiintoinen. Toiseushan tuntuu monesti olevan eräänlaista tyhjyyttä, jota vain täytetään oman negaatioilla. Sinne sysätään kaikki kielteinen, hävetty ja kavahdettu.
VastaaPoista