Nimettömät

Moni kirjoittaa netissä anonyymisti. Esimerkiksi blogeissa, foorumeilla ja Wikipediassa omalla nimellään esiintyvät ovat selvä vähemmistö. Mietin, mistä piilottelussa on kyse ja päädyin kerronnan teorian kautta rumiin sanoihin.

Moni kirjoittaa netissä anonyymisti blogeissa, foorumeilla ja Wikipediassa. Miksi omalla nimellään esiintyvät ovat vähemmistö?Anonyymin kirjoittamisen perinteet ovat pitkät. Nimettömästi tai nimimerkillä on kirjoitettu niin kauan kuin on ollut kirjailijoitakin. Suomessa salanimiin verhoutui esimerkiksi kirjailija Algot Untola, jonka nimimerkeistä tunnetuimpia ovat Maiju Lassila, Irmari Rantamala ja Algoth Tietäväinen. Eräiden tulkintojen mukaan nimimerkit tarjosivat kirjailijalle uusia lähestymistapoja. Hän saattoi kirjoittaa sekä mies- että naisnäkökulmasta sekoittamatta omaa persoonaansa mukaan. Selitys kalskahtaa tosin äkkiseltään hieman korkealentoiselta. Olisin minäkin muuttanut nimeni, jos minua olisi alvariinsa haukuttu Tietäväiseksi.

Tekstiteoreettisesti tarkasteltuna Untolan valepuvut olivat turhia. Tekijä ei nimittäin esiinny tekstissä, sillä sitä hallitsee kertoja. Blogeissa tätä eroa ei yleensä tehdä, minkä takia niitä luetaan totisina kuin paljastus- tai päiväkirjoja. Kun bloggaaja sitten ottaa nimimerkin käyttöön, hän haluaa syystä tai toisesta häivyttää tai etäännyttää oman persoonansa. Alkaa virtuaalinen kuurupiilo.

#%!!$##!!!

Internetissä on helppo omaksua haluamansa rooli ja tehdä egotrippi. Tekstejä voi suoltaa missä sukupuolessa, lajissa tai ajassa tahansa. Kuolleesta, haudan takaa kirjoittavasta bloggaajasta en ole vielä kuullut, vaikka aihe olisi kyllä kiehtova. Se veisi ainakin Suomessa kovin synkeäsävyisenä esiintyvän tekstigenren pohjamutiin saakka. Jutut näyttävät nimittäin juontuvan suoraan kärsimysnäytelmistä.

Valehenkilöllisyys on tarpeen, jos ei halua esiintyä periangstisena omalla nimellään tai jos julkaistavat mielipiteet ovat vaaraksi terveydelle. Nyky-Suomessa pitäisi olla sananvapaus, mikä ei edellytä piilottelua. Eri asia on, miten blogi- tai keskusteluvuodatuksiin suhtaudutaan lähipiirissä. Epäilemättä ne tarjoavat ainakin juorujen aiheita sivustaseuraajille. Nämä hakevat mielellään sensaatiohakuisia paljastuksia lähimmäisten elämästä tai vaihtoehtoisesti huojentavaa vakuutusta siitä, että kirjoittajan elämähän näyttää olevan ihan yhtä päin prinkkalaa kuin omakin.

Toisena valehenkilöllisyyden syynä voi olla kirjoittajan tarve synnyttää itselleen ihka uusi elämä. Nimimerkin takana voi olla rohkea kantamatta vastuuta seurauksista. Voi vaikka sanoa "vittu" ilman, että ruma sana kantautuu vanhempien korviin tai kehua työpaikkaa "paskapuljuksi" työtovereiden ja pomon selän takana. Blogipalvelut ovat markkinoiden suora vastaus tähän anonyymin huutelun tarpeeseen. Niiden ansiosta meistä jokainen voi kätkeytyä massaan imartelemaan ja palvomaan itseään. Jos tämäkin tuntuu liian uskaliaalta, voi poistaa oman bloginsa hakukoneista. Ennen vanhaan tätä tavattiin kutsua pöytälaatikkoon kirjoittamiseksi.

Asiasanat: anonyymi, nimetön, nettikirjoittelu, blogi, wikipedia, Maiju Lassila, nimimerkki, tekstiteoria, kertoja, sananvapaus.

Viikon suosituimmat

Ranskalainen juusto

Tuoreimmat kuulumiset

About Päivi Kannisto

Uusi äänikirja: Elämäni nomadina

Suolatut säkeet

Vapaana elämisen taito

Epätoivottu mainonta | Kirjallisuus ja tuotesijoittelu

Elämäni nomadina

Superrikkaat ja rutiköyhät