Scorsesen Boxcar Bertha
Scorsesen Bonny ja Clyde -elokuva kertoo amerikkalaisista lama-ajan kulkureista eli hoboista, jotka alkavat ryöstellä ihmisiä ja pankkeja henkensä pitimiksi.
| Elokuva | Boxcar Bertha/Vapauden verinen laulu |  |
| Vuosi | 1972 | |
| Ohjaaja | Martin Scorsese | |
| Pääosissa | Barbara Hershey, David Carradine, Barry Primus, Bernie Casey, John Carradine | |
| Maa | Yhdysvallat | |
| Genre | Draama, rikos | |
| Käsikirjoitus | Joyce Hopper Corrington, William Corrington | |
| Suomessa | Saatavana DVD:llä |
Boxcar Bertha (1972, suomennettu nimellä Vapauden verinen laulu) sijoittuu Yhdysvaltain etelään, 1900-luvun alun lamavuosiin, jolloin hobokulttuuri kukoisti. Huuliharppu soi ja hobot matkustavat junien tavaravaunuissa (boxcar) etsimään onneaan uusista osavaltioista ja kaupungeista.
Hobo-termin alkuperää on arvuuteltu eri lähteistä, kuten kulkupelistä ("hopping boxcars"), rautatieläisten tervehdyksestä ("Ho, beau!") ja elämäntavasta ("homeless bohemians" tai "homeless boy"). Hoboilla oli oma eettinen koodistonsa, joka korosti lain kunnioitusta, hyvää käytöstä ja heikompien puolustamista. Suurin osa hoboista oli miehiä, mutta oli joukossa naisiakin, kuten Scorsesen tositarinaan perustuva elokuva osoittaa.
Teini-ikäinen Bertha (Barbara Hershey) jää onnettomuudessa orvoksi ja lähtee vaeltamaan. Matkallaan hän tapaa uhkapelaajia ja kulkureita ja lyöttäytyy pian erään hoboremmin matkaan. Joukkoon kuuluu iso ja lempeä Bill (David Carradine), johon Bertha rakastuu. Bill on eräänlainen ay-aktivisti, joka kantaa huolta työttömyydestä ja vähäosaisten toimeentulosta. Joukkio eksyy kuitenkin lain tuolle puolen ja ryhtyy ryöstelemään henkensä pitimiksi.
Bertha on aurinkoisesti hymyilevä luonnonlapsi, joka huomaa ryöstöissä, että aseella on voimaa. Miesten putsatessa taskuja tyhjiksi Bertha jumppauttaa panttivankeja, puku päällä jäykisteleviä vanhempia miehiä ylös alas ja kikattaa. Kun joukkio soluttautuu lainavaatteissa hienoille illallisille, Bertha keskeyttää juhlan ilmoittaakseen hymyssä suin, että nyt vieraiden olisi aika kaivaa arvoesineensä esiin ja luovuttaa ne pois.
Huoleton elämä muuttuu vapauden veriseksi lauluksi, kun Berthaa ja kumppaneita aletaan jahdata. Loppu on traaginen ja hieman töksähtävä Scorsesen varhaistuotannolle ominaiseen tapaan. Elokuva on kuitenkin mielenkiintoinen kuvaus irtolaiselämästä, jollaista viettivät aikanaan myös kirjailijat Jack Kerouac, Jack London, Eugene O'Neill ja John Steinbeck.
Asiasanat: Martin Scorsese, Boxcar Bertha, Vapauden verinen laulu, elokuva, elokuva-arvio, draama, rikos, hobo, kulkuri, etiikka, ryöstö, pankkiryöstö, Barbara Hershey, David Carradine, Bonny & Clyde, huuliharppu, Yhdysvallat, urbaanit nomadit, urbaani nomadi.
Päiviä ja iltoja,
VastaaPoistaKiitokseni hyvän ja, sanoisin, tämän modernin ja mobiilia individualismia yli kaiken suosivan "ajan hermorataa" Suomessakin paljastavan tekstisi johdosta. - Rauhaisaa, ja ehdottomasti seisovan elon kulkua ja kuvausta, tarjoaa poeettisesti ja vastapainoksi Hesiodoksen "Erga kai hemerai" (Töitä ja Päiviä). J.
Uutta vuotta kivalle blogillenne!
VastaaPoistaHoboista. Suomalaisittain mielenkiintoinen amerikanraitin kulkuri oli aikansa viulun ihmelapsi Heimo Haitto.
Sotien aikaan nuori Haitto sattui olemaan kiertueella jenkeissä ja jäi olosuhteiden pakosta sitten sinne. Onni viulistina vaihteli ja Heimo lopulta ajautui hoboksi jollaisena vietti siellä useita vuosia. Sille tielle olisi kai jäänytkin mutta (onneksi?) pelastava enkeli naisen hahmossa tarttui lujin ottein Heimoa niskavilloista ja mies pääsi onnelliseen avioon, (hope so!) joka tapauksessa jaloilleen.
Ja sitten palasi, kai vaimon kuoltua vanhoilla päivillään kotiin Suomeen. Hyvällä hän kaikkea tätä ja myös hobo-aikojaan muisteli.
Näistä sattumuksista Haitto kertoi YLEn laajassa haastattelussa viime vuosisadan lopulla. Hyvin kannattaa katsoa jos ohjelma joskus uusittaisiin.
Voikaatten hyvin molemmat,
HannuHoo
Kiitoksia kommenteista Juhani ja HannuHoo. Täytyy yrittää etsiä jostakin Haiton hobotarinoita. Kaikenlaiset muutkin, fiktiiviset ja faktiiviset, henkilötarinat ovat tervetulleita. Olen virittelemässä aiheesta tutkimusta ja kirjaprojektia.
VastaaPoistaTöitä ja öitä. P.