Lahko | Vladimir Sorokin

Salaperäinen vaasi Salaperäinen uskonlahko kidnappaa ihmisiä Moskovan kaduilla. He haluavat pelastaa valitut seksin ja väkivallan turmelukselta.

La Glace (Le Seuil, Pariisi, 2002. Venäläinen alkuteos 2002. Ei suomennettu, englanniksi nimellä Ice.) on mielenkiintoinen yhdistelmä trilleriä, scifiä ja satiiria. Maailma on jakautunut kahtia, sydämellään puhuviin valittuihin ja eläviin kuolleisiin. Lahko tavoittelee ikuista elämää hieman kuten Houellebecqin kloonitarinassa Mahdollinen saari. Sorokinilla tosin tunteet ovat vieneet voiton järjestä, mikä on mukavaa vaihtelua älyn kehittymistä painottaville juonikuvioille. Tosin lahkon kuvaus on totisuudessaan välillä tahattoman huvittava.

Uskonto vai brändi?

Kirjassa on paljon henkilöitä ja itse päähenkilö paljastuu vasta toisessa jaksossa. Tällä ei kuitenkaan ole juonen kannalta merkitystä, sillä henkilöt edustavat ideaa, eivät itseään. Heidät kuvaillaan lakonisesti, luetteloivaan tyyliin. Tilalla voisi olla kuka tahansa valittu, sillä yksilöillä on merkitystä vain osana yhteisöä.

Kirjan tyyli on hypnoottinen, muta lopulta toistot alkavat herpaannuttaa ensimmäisen jakson trillerimäistä otetta. Hyvin pian selviää, että kaikille henkilöille käy samoin. Toisessa jaksossa lahkon herätys koetaan toisen maailmansodan aikaan saksalaismiehityksessä. Kolmannessa ja neljännessä jaksossa sektin uskomuksista on tullut jännittävä brändituote. Tulkittavaksi jää, tapahtuiko kaikki vain simulaatioina.

Asiasanat: La Glace, Vladimir Sorokin, venäläinen, trilleri, scifi, lahko, uskonlahko, uskonto, seksi, väkivalta, pelastus, yhteisö, järki, tunne, toinen maailmansota, brändi, simulaatio, Venäjä.

Viikon suosituimmat

Ranskalainen juusto

Tuoreimmat kuulumiset

About Päivi Kannisto

Uusi äänikirja: Elämäni nomadina

Suolatut säkeet

Vapaana elämisen taito

Epätoivottu mainonta | Kirjallisuus ja tuotesijoittelu

Elämäni nomadina

Superrikkaat ja rutiköyhät