Natsifantasioita: Brittiläisen Robert Harrisin trilleri Fatherland

Brittiläisen Robert Harrisin trilleri Fatherland kertoo Hitlerin väärennetyistä päiväkirjoista ja natsi-Saksasta.Brittiläinen Robert Harris on entinen tv-toimittaja ja tietokirjailija, joka on julkaissut teoksen Hitlerin väärennetyistä päiväkirjoista ja natsi-Saksasta ammentavan trillerin Fatherland.

Fatherland (Random House, 1992. Suomennettu nimellä Kolmannen valtakunnan salaisuus.) noudattaa perinteistä trillerin kaavaa, mutta tarinan kulissit ovat kiehtovat. Tapahtumien näyttämönä on natsi-Saksa vuonna 1967 sellaisena kuin Hitler oli sen arkkitehteineen suunnitellut.

Mukaansatempaavaa viihdettä

Natsien valtakunta ulottui Saksasta Uralille ja kaupunkien arkkitehtuuri haki vertaistaan. Kaikki oli suurempaa ja mahtavampaa kuin missään muualla maailmassa. Samaan aikaan ihmiset elivät Gestapon ja keskitysleirien pelossa. Kaikki väärät liikkeet ja mielipiteet rekisteröitiin, ja niitä saatettiin käyttää asianomaisia vastaan.

Päähenkilö on avioerosta toipuva yksinäinen susi, rikoskomisario Xavier March. Hän suhtautuu politiikkaan kyynisesti ja on siksi joutunut tarkkailuun. Tämä ei helpota korkean tason murhien tutkintaa, jonka March saa tehtäväkseen. Sankarille tehdään ansoja ja harhautuksia ja hänet uhataan syrjäyttää tutkimuksista.

March saa lopulta selviytyä maailmanluokan skandaaliksi paisuvan jutun selvittämisestä yksin. Ja ettei romantiikkakaan unohtuisi, päähenkilö rakastuu tietenkin juonen käänteissä mukaan tulevaan nuoreen naiseen. Mitään uutta ja mullistavaa Harrisin trilleri ei siis tarjoa, mutta viihteellinen tarina etenee sujuvasti.

Asiasanat: Natsi, Saksa, Hitler, Robert Harris, Fatherland, kolmas valtakunta, Gestapo, keskitysleiri, trilleri, rikoskomisario.

Viikon suosituimmat

Kielitoimisto suosittaa lyhiksiä ja pyöröraikastinta

Ranskalainen juusto

Kirja-arvio: Perheidyllistä pirullisesti

Tuoreimmat kuulumiset

Kullatusta kakkalapiosta äänikirja

Elokuva Cape Fear | Martin Scorsese

Tyttö joka leikki tulella | Stieg Larsson

Hahmontunnistuksessa eletään eilistä | William Gibson

Antisankareita