Onnellisuustesti

Onnellisuustesti on siirretty osoitteeseen La Habanera Happiness Test.

Tunnisteet

Viikon suosituimmat

Muodikkaasti maahanmuuttokriittinen? | Eufemismit

Kuva
Kuulin juuri, että Pirkanmaan piraatit ovat vaaliliitossa Muutos 2011 -liikkeen kanssa. “Ei kiitos”, sanon minä. Muukalaisvastaisuus eli kauniimmin sanottuna maahanmuuttokriittisyys edustaa politiikan populismia. Sen avulla liikutellaan pelokkaita kansan syviä rivejä ja vieläpä varsin onnistuneesti. Ideologian kannattajille ennustetaan murskavoittoa kevään vaaleissa. Jopa suvaitsevat ja liberaalit kandidaatit näyttävät etsiytyneen samalle haaskalle. Rasismia ruokkivat vieraan ja toiseuden pelko. Minulle toiseus ja vieraissa kulttuureissa eläminen ovat olleet vuosikausia arkipäivää enkä voi sanoa nauttineeni rasismista, jota olen saanut kohdata valkoisen ihonvärini takia . Siksi en halua sellaista Suomeen enkä minnekään muuallekaan. Populistinen rasismi, joka rakentaa ihmisten ja kansojen välille rajoja, ei kuulu minun maailmankuvaani, jossa valtiot ja isänmaat ovat turhia menneen maailman dinosauruksia. Niin kauan kuin Piraatit ovat liittoutuneet Muutos 2011:n kanssa, en tue si...
Lue lisää »

Suomalainen käsitys typrografiasta

Kuva
Saimme vastikään Suomesta läjän tuoreita lehtiä Hesarin toimittajavieraiden mukana ja havahduimme siihen, että suomenkielinen typografia poikkeaa melkoisesti englanninkielisestä – eikä välttämättä edukseen. Suomessa käytetään oikean- ja vasemmanpuoleisen lainausmerkin sijasta pelkästään oikeanpuoleisia. Miksei molempia kuten kaikkialla muualla maailmassa? Omintakeisuus saa suomalaisen tekstin näyttämään osaamattomalta rävellykseltä muiden silmissä. Ajatus ja viivat hukassa Toinen kummallisuus on erilaisten viivojen käyttö. Typografiassa niitä löytyy kolmenlaisia: on väliviiva, n-viiva ja m-viiva. Englannissa väliviivaa käytetään tavuviivana ja sanojen erottamiseen. N-viiva on tarkoitettu numeroiden väliin ja m-viiva tunnetaan paremmin ajatusviivana. N ja m tulevat viivan leveydestä: n-viiva on leveydeltään n-kirjaimen levyinen ja m-viiva m-kirjaimen. Pyöröraikastimista ja muista kekseliäistä sanoista tunnettu Kielikeskus on halunnut ohjeisiin oman puumerkkinsä . Ajat...
Lue lisää »

Alf seikkailee Barcelonassa

Kuva
Espanjalainen Eduardo Mendoza on kirjoittanut hulvattoman kirjan Barcelonassa seikkailevasta ekstraterrestriaalista. Sympaattinen olento muistuttaa tv:stä tuttua Alfia. Sin noticias de Gurb (Seix Barral, Barcelona, 1991. Ei suomennettu.) eli Ei uutisia Gurbista kertoo yhdeksän päivän uskomattomat seikkailut Espanjassa . Kadonnutta kollegaansa etsivä ufomies ottaa ihmisen muodon ja opettelee suurkaupunkielämää. Papalageja ja ufoja Idea Toisen katseesta arkeemme ei ole uusi. Saksalaisen Erich Scheurmann vuonna 1920 julkaisema teos Papalagit. Samoalaispäällikkö Tuiavii valkoisen miehen maailmassa on yksi genren kulttikirjoista. Se kuvaa eurooppalaista elämää fiktiivisen heimopäällikön silmin. Mutta siinä missä Papalagien sävy on jyrisevä ja julistava, Mendoza kirjoittaa kepeän komediallisesti. Hänen ufomiehensä huomio suuntautuu nopeasti missiostaan toisaalle, ihmisen perusvietteihin: syöpöttelyyn, juopotteluun , kulutusmaniaan ja partnerin etsimiseen . Toisesta tuleekin yksi m...
Lue lisää »

Oma talo vai makuualusta? | Terveisiä marginaalista

Kuva
”Kotini on linnani” ja ”Oma koti kullan kallis” viestivät sanontoina oman kodin tärkeydestä. Uskomusta ruokkivat suomalaiset aikakauslehdet, jotka esittelevät kulttuurihistoriallisesti arvokkaita taloja tai kuuluisien suomalaisten koteja. Suomessa asuessa tämä tuntui mitä luonnollisimmalta jutun aiheelta. Pitihän jostain saada mallia siihen, mitä kohden elämässään ponnistella. Nykyään koti on meille siellä, missä oma rakas on. Sillä ei ole mitään tekemistä seinien tai huonekalujen kanssa. Suomen-osoitetta kysytään meiltä kuitenkin toistuvasti, sillä kukaan ei tahdo uskoa, että sellaista ei ole olemassa. Kulkurielämä on hunningolla olemista. Kirjoitamme virallisiin papereihin laiskuuttamme vain kaupungin ja maan nimen. ”Suomi on pieni maa”, toteamme, jos joku penää tarkempaa osoitetta. Olemme nukkuneet reissun päällä mitä erilaisimmissa paikoissa: lentokentillä, bussiasemilla, rautatieasemilla ja kadulla. Makuualusta on näissä tilanteissa kätevä kapistus ja käy kodista, kun oma ra...
Lue lisää »

Sentimentaalisesti ystävyyssuhteista: Anna Gavaldan Kimpassa

Kuva
Ranskalainen kirjastonhoitaja ihmetteli, kun kerroin Anna Gavaldan kuuluvan suomennettujen ranskalaiskirjailijoiden joukkoon. Hän mietti hetken ja tokaisi: “No, esitetäänhän hänen kirjoissaan hyviä tunteita”. Gavaldan Ensemble, c'est tout (Le Dilettante, Pariisi, 2004. Suomennettu nimellä Kimpassa .) on heppoinen tarina kaltoin kohdelluista ihmisistä, jotka päätyvät kämppiksiksi. Romaanin keskushenkilönä on Camille, anorektinen siivooja, joka kärsii masennuksesta. Hän tapaa Philibertin, aatelisen ja ujon postikortinmyyjän, joka majoittaa hänet luokseen. Kolmas kämppiksistä on Frank, rääväsuinen ja huonokäytöksinen keittiömestari, renttu, johon Camille luonnollisesti tarinan edetessä rakastuu. Myöhemmin joukkio täydentyy Frankin sairaalaan joutuneesta isoäidistä, La Paulettesta, jolloin saadaan mukaan myös vanhus- ja omaishoidon kysymyksiä hoivaviettisille. Kirjan suosio perustuu siihen, että päähenkilöt ovat tuikitavallisen oloisia naapurintyttöjä ja -poikia. Tapahtumia ka...
Lue lisää »

Sensuuri kumpuaa holhouksesta | Nettisensuuri

Kuva
Sensuuri yhdistetään Suomessa totalitarismiin, vaikka holhousyhteiskuntiin on aina kuulunut sensuuri. Joku kokee tietävänsä asiat paremmin kuin muut. Suomessa holhouksella on pitkät perinteet, sillä kansalaisia on kasvatettu avuttomuuteen jo vuosisatoja. Ruotsin vallan aikana kuningas nähtiin isäksi, joka vapauttaa kansansa kurjuudesta. Taustalla oli 1600-luvun ajattelu, jonka mukaan kuningas oli saanut valtansa Jumalalta. Kun Suomi siirtyi Venäjän vallan alaisuuteen , keisari peri kuninkaan aseman. Käsitystä suomalaisista holhottuina alamaisina vahvistettiin. Suomen asiain komiteassa vaikuttanut G. M. Armfelt neuvoi uutta hallitsijaa alamaisistaan sanomalla, että kansa ei kapinoi, jos sille tehdään oikeutta. Hemmotteluun ei kuitenkaan ole tarvetta, sillä kansa tyytyy vähään, kun sen ei anneta tietää paremmasta. Alamaisajattelu ohjasi suomalaiset passiivisuuteen. Hallitsijan uskottiin pelastavan vaikeissakin tilanteissa. Kansa omaksui 1800-luvulla jopa sen käsityksen, ettei vilj...
Lue lisää »

Suolatut säkeet

Kuva
Suomen ja suomalaisten diskursiivinen muotoutuminen 1600-luvulta Topeliukseen Kirja julkisuudessa   |   Maksuton PDF   |   Vitriolic Verses. Summary in English   |   Vapaita kirjoja Suolatut säkeet on väitöskirjani, joka käsittelee suomalaisuuden syntyä 1600-luvulta 1800-luvun lopulle. Suomalaisten halu kuulla itsestään on ollut ja on edelleen kyltymätön. Ulkomaalaisillekin esitetään jo kättelyssä kysymyksiä, joihin odotetaan tuttuja vastauksia tuhatjärvisen maan kauneudesta ja kansan rehtiydestä. Suolatut säkeet kysyy, miten tämä kaikkien hyvin tuntema suomalaisuuden merkitysaines on muotoutunut. Kirjassa mennään siis suomalaisuuden lähteille: selvitetään miten tieto Suomesta ja suomalaisista on tullut aikojen kuluessa mahdolliseksi, millaista tietoa näistä on tuotettu ja miksi. Kirjavideoita ja haastatteluja Tutkimuksessa ei katsota vain kolikon parempaa puolta. Se on kirja sinulle, jolle Suomi-kuva ei ole liian kallis. Nyt...
Lue lisää »

Apua anteeksi | Frédéric Beigbeder

Kuva
Beigbeder kirjoittaa uusimmassa romaanissaan tutuista teemoista: kauniista naisista, seksistä ja rahasta, mutta nyt hieman väsyneesti ja kyynisesti. Au secours pardon (Grasset, Pariisi, 2007. Suomennettu nimellä Apua anteeksi .) on väljä jatko-osa romaanille 99 francs (suomennettu nimellä 8,99€ ). Mainostoimistomaailmasta itsensä ulkoistanut Octave Parango metsästää täydellistä kaunotarta Venäjällä L'Idéal -nimisen kosmetiikkayrityksen palkkaamana. Hän viilettää Moskovassa ja maakunnissa tukka muodikkaasti sekaisin, leuassa kahdeksan päivän sänki ja kainalot viriilisti hielle löyhkäten. Lolitat Octave tapaa ja arvioi tyttöjä oma naismakunsa ohjenuorana. Parhaimpien kanssa hän haluaisi mennä itse sänkyyn, mutta hän yrittää hillitä itsensä, sillä tytöt ovat vain 14-vuotiaita . Tietysti hän repsahtaa ja kuiskii lolitojen korvaan: "Je veux être le Docteur Livingstone de ta bouche, le Neil Armstrong de ton cou", haluan olla suusi Livingstone ja kaulasi Neil Armstrong....
Lue lisää »

WSOY:n Jokapiraatinoikeus | Nettisensuuri

Kuva
Tohtorska Santeri kunnostautui lukemalla Jokapiraatinoikeuden . Tässä hänen arvionsa mediaseksikästä aihetta käsittelevästä kirjasta. Jokapiraatinoikeus (WSOY, 2010) oli minulle ensimmäinen loppuun saatettu lukukokemus sitten vuoden 2004. Kirja oli iloinen yllätys. Se oli sujuvaa luettavaa, herätti ajatuksia ja muistutti menneistä tietoteknisistä intohimoista . Kirjassa käsiteltiin osuvasti suomalaista oikeusjärjestelmää ja tekijänoikeuslain vaikutuksia. Tietotekniikan, avoimen lähdekoodin ja talouden osalta sen sijaan jäi toivomisen varaa. Lataamisen lähteillä Kirja alkaa tekijänoikeuksien synnystä ja historiasta, mikä oli mielenkiintoista luettavaa. Asian olisi voinut esitellä vieläkin laajemmassa kontekstissa yhdessä nettisensuurin ja kansalaisvapauksien kaventamisen kanssa. Verkkolataajien ja nettikirjoittajien vainoaminen kielii epäluottamusyhteiskunnasta , jossa jokainen on syyllinen kunnes toisin todistetaan. Tarina juoksi jouhevasti ja verkkolataamisen rinnastaminen j...
Lue lisää »

Kuinka minusta tuli piraatti?

Kuva
Päivitetty 25.2.2011: tukeni Piraattipuolueelle on toistaiseksi päättynyt . Suomen poliittiseen kenttään saatiin vihdoin yksilön- ja sananvapautta puolustava vaihtoehto: Piraattipuolue. Näinkö Kirjatohtorikin politisoitui? Piraattipuolue ajaa niitä asioita, joita pidän tärkeinä ja joita on Suomessa laiminlyöty. Euroopan ihmistuomioistuin on jakanut Suomelle ennätysmäärän langettavia tuomioita, kansalaisten valvonta ja yksityisyyden suojan rajoittaminen on lisääntynyt passien biotunnisteiden, poliisin sormenjälkirekisterin ja valvontakameroiden myötä. Sananvapautta uhkaavat sensuuri ja näyttävästi julkistetut langettavat tuomiot. Jopa vapauksia puolustavat järjestöt näyttävät olevan Effiä lukuun ottamatta ulalla kuin digiboksi Uralilla. Suomesta on hyvää vauhtia sukeutumassa DDR, jossa jokainen on syyllinen kunnes toisin todistetaan. Piraattipuolue on Suomen puolueista ainoa, joka on reagoinut näihin ongelmiin ja jossa on osaamista ja uskallusta tarttua myös sähköiseen viestintä...
Lue lisää »