Kirjoilla lintuinfluenssaa torjumaan

Cheviot, New Zealand
Käytä sukkahousuja, älä tartuta flunssaaKun lintuinfluenssahysteria oli Suomessa suurimmillaan, koko väestöä oltiin rokottamassa tautia vastaan. Samaan aikaan Uudessa-Seelannissa otettiin hieman rauhallisemmin.

Paikallislehdessä kerrottiin pistämätön taudin torjuntaohje: "Kotiin kannattaa varata riittävästi lukemista, videoita ja pelejä ajankuluksi, ettei aika tulisi sairastaessa pitkäksi" (Hurunui News).

Kirjatohtorin niksi sopii paitsi eksoottiseen lintuinfluenssaan, myös kotimaiseen nuhakuumeeseen. Askartele kotona ollessasi sukkahousuista hengityssuojain. Vedä haarakiila suun eteen ja solmi jalkaosat kiinni niskan takaa. Näin säästät lähimmäisesi flunssatartunnalta.

Asiasanat: lintuinfluenssa, influenssa, nuhakuume, rokotus, tartunta, kirjat, pelit, videot, ajanviete.

Tunnisteet

Kommentit

Lähetä kommentti

Kirjatohtori kunnioittaa mielipidettäsi. Kommenttien sensurointi ja lähettäjien urkinta on estetty. Tervetuloa kommentoimaan!

Viikon suosituimmat

Muodikkaasti maahanmuuttokriittinen? | Eufemismit

Kuva
Kuulin juuri, että Pirkanmaan piraatit ovat vaaliliitossa Muutos 2011 -liikkeen kanssa. “Ei kiitos”, sanon minä. Muukalaisvastaisuus eli kauniimmin sanottuna maahanmuuttokriittisyys edustaa politiikan populismia. Sen avulla liikutellaan pelokkaita kansan syviä rivejä ja vieläpä varsin onnistuneesti. Ideologian kannattajille ennustetaan murskavoittoa kevään vaaleissa. Jopa suvaitsevat ja liberaalit kandidaatit näyttävät etsiytyneen samalle haaskalle. Rasismia ruokkivat vieraan ja toiseuden pelko. Minulle toiseus ja vieraissa kulttuureissa eläminen ovat olleet vuosikausia arkipäivää enkä voi sanoa nauttineeni rasismista, jota olen saanut kohdata valkoisen ihonvärini takia . Siksi en halua sellaista Suomeen enkä minnekään muuallekaan. Populistinen rasismi, joka rakentaa ihmisten ja kansojen välille rajoja, ei kuulu minun maailmankuvaani, jossa valtiot ja isänmaat ovat turhia menneen maailman dinosauruksia. Niin kauan kuin Piraatit ovat liittoutuneet Muutos 2011:n kanssa, en tue si...
Lue lisää »

Puukolla leivän syrjään elokuvassa Kirves – Työtön tappaja

Kuva
Costa-Gavrasin ohjaamassa mustassa komediassa on jotain perisuomalaista: töihin halutaan hinnalla millä hyvänsä ja väkivalta on vain yksi keino muiden joukossa ratkaista asioita. Elokuva Le couperet/Kirves/Työtön tappaja/The Axe Vuosi 2005 Ohjaaja Constantin Costa-Gavras Pääosissa José Garcia, Karin Viard, Geordy Monfils Maa Belgia, Ranska, Espanja Genre Komedia, trilleri, rikos Käsikirjoitus Constantin Costa-Gavras, Jean Claude-Grumberg. Perustuu Donald E. Westlaken romaaniin The Axe (1998). Suomessa Saatavilla DVD:nä Le couperet (2005) kertoo Bruno Davertista, paperitehtaan myyntitykistä , joka potkitaan viidentoista vuoden työputken päätteeksi pois. Bruno ei näe muuta vaihtoehtoa kuin alkaa eliminoida kilpailijoitaan saadakseen uuden työpaikan. Murhat eivät alun hermoilun jälkeen tuota Brunolle suuriakaan tunnontuskia. "Zappé, comme à la télé", hän sanoo ensimmäisen murhansa jälkeen. Uhri on pois silmistä kuin huono tv-kanava kaukosäätimen painalluk...
Lue lisää »

Prekariaatti | Eufemismit

Kuva
Lama on alkanut lisätä työttömyyttä ja konkursseja, vaikka sen ei edes pitänyt tulla Suomeen. Tilanteesta nauttivista voidaan käyttää yhteiskuntatieteistä tuttua ja asian nätimmäksi tekevää termiä prekariaatti . Kirjatohtori kuuluu tähän väestöryhmään. Prekariaatti tulee latinan sanasta precarius , joka tarkoittaa rukoilemalla tai kerjäämällä saatua, armosta annettua sekä epävarmaa ja peruutettavissa olevaa, epävakaista. Nyky-Suomessa prekariaattiin luetaan työttömät ja epätyypillisesti työtä tekevät sekä epävarmassa taloudellisessa tilanteessa elävät. Esimerkiksi kirjailijat , taiteilijat, akateemiset pätkätyöläiset, yksinhuoltajat, opiskelijat ja työttömät kuuluvat prekariaattiin.
Lue lisää »

Tietoja Päivi Kannistosta

Kuva
CV   |   Tuotanto   |   Vapaat kirjat, äänikirjat, valokuvat ja videot   |   UKK   |   Travel blog   |   In English Päivi Kannisto (ent. Rantanen) Kirjailija, tutkija, YTT, FT Syntynyt 1970 Päivi Kannisto on väitellyt Tilburgin yliopistosta Hollannista (2014, turismitutkimus) ja Tampereen yliopistosta (1998, yleinen kirjallisuustiede). Kannisto on työskennellyt mm. Suomen Akatemian tutkijana, Radiolinjan Content Managerina ja liikkeenjohdon konsulttina CLC Oy:ssä erityisalanaan asiakkuudenhallinta ja strategiat. Päivi ja Santeri Kannisto avioituivat lokakuussa 2004 ja päättivät irrottautua oravanpyörästä. Tästä alkoi uusi ura globaaleina nomadeina ja kirjailijoina. Kannistot ovat Suomesta lähtönsä jälkeen kiertäneet rinkat selässään maailmaa. Santeri Kannisto tunnetaan avoimen lähdekoodin pioneerina. Hän perusti vuonna 1991 Suomen johtavan avoimen lähdekoodin ohjelmistotalon, SOT...
Lue lisää »

Venäjästä ja voguleista Artturi Kanniston mitalla

Kuva
1900-luvun alkupuolen Suomessa vallitsi syvä venäläisvastaisuus, joka on saanut sijansa myös matkakirjoissa . Kirjatohtorin tarkastelussa ovat Artturi Kanniston (Santerin isoisän isän) matkapäiväkirjat. Artturi teki Siperian vogulialueilla tutkimusta suomensukuisista kielistä. Hänen päiväkirjamuistiinpanonsa ja kirjeensä on julkaistu nimellä Artturi Kanniston tutkimusmatkat Siperiassa vuosina 1901-1906 . (Suomalais-Ugrilainen Seura, 1964.) Vihattu Venäjä Artturi oli huolissaan siitä, että Venäjän imperiumi uhkasi nielaista pienet kansat. Vastenmielisyys Venäjää kohtaan pulpahtaa esiin heti alkumatkan kuvauksessa, kun kieltä jonkun verran opiskellut tutkija totuttelee uuteen ja "rumaan" työvälineeseensä. Moite kertoo siitä, että venäjän kieli edusti suomalaisille vihatun ja uhkaavan isännän ääntä . Autonomisessa suurruhtinaskunnassa seurattiin huolestuneena suomensukuisten kansojen kohtaloa ja peläten arvailtiin, koska jouduttaisiin samaan puristukseen. Toinen vast...
Lue lisää »

Vapaa vai ilmainen kirja?

Kuva
Avoimesta lähdekoodista tuttu vapaan käsite sekoittuu piratismissa usein ilmaiseen . Näillä kahdella käsitteellä on selvä ero. Vapaa tarkoittaa sitä, että tuote on tasapuolisesti kaikkien saatavilla ja levitettävissä, mahdollisesti myös vapaasti muokattavissa ja paranneltavissa. Ilmaisuuteen taas liittyy ajatus kaupallisen arvon puuttumisesta, bisneskielteisyydestä ja huonolaatuisuudesta maailmassa, jossa arvo mitataan rahassa. Avoimen lähdekoodin yhteisö korosti piraattien tavoin aluksi ilmaisuutta. Tämä sai asiakkaat epäilemään ja yritykset sekä ohjelmistoalan etujärjestöt pelkäämään. Syytöksiä tuli mm. kommunismista ja ohjelmistoteollisuuden tuhoamisesta. Avoimen lähdekoodin yrityksillä ei uskottu olevan toimivaa bisnesmallia ja ohjelmistoja pidettiin huonolaatuisina — “eihän ilmainen voi olla hyvää”. Kriitikoiden mielestä myös vastuunkantaja puuttui: kuka vastaa ongelmatilanteessa? Väitteiden pohjalla oli käsitys ilmaisuuden vahingollisuudesta ja bisneskielteisyydestä. ...
Lue lisää »

Kalenteri vai juomavettä? | Terveisiä marginaalista

Kuva
Olemme eläneet kalenteritta ja kellotta viisi vuotta. Sovimme heti alkumatkasta, että jokainen päivä on perjantai. Rainbow-hippileirillä Venäjällä opimme lisäksi sanomaan hyvää huomenta, ”dobre utra”, kellonajasta riippumatta. Se helpotti ajatonta elämää. Suomessa ihmisiä on vaikeaa tavata ilman ajanvarausta. Yllätysvisiitille pyrkivä saattaa havaita, että talonväki on töissä, mökillä, golf-kentällä, ostoksilla tai kyläilemässä hyvissä ajoin laaditun viikko- tai kuukausisuunnitelman mukaisesti. Ja vaikka jos kotona oltaisiinkin, ei ovea avata. Kalenteriton kun on joutilas eli tarpeeton eikä sellaista sovi tunnustaa. Työelämässä on helppoa tehdä vaikutus kollegoihin täyttämällä kalenteri ja esittelemällä sitä suureen ääneen. Kun uudet ajanvaraukset ottaa vastaan viikkojen päähän, vastapuoli antaa audienssille asianmukaisen arvon. Meille joutilaisuudesta on tullut retostelun aihe. Siinä missä ennen syöksyimme aamulla autoon ja ruuhkaan lehteä lukematta, meillä on nyt yllin kyllin ai...
Lue lisää »

Kielitoimisto suosittaa lyhiksiä ja pyöröraikastinta

Kuva
Kuka enää osaisi kirjoittaa niin kuin pitää, ellei olisi Kielitoimistoa? Kielitoimistolla on tärkeä kansallinen tehtävä . Se vaalii oikeakielisyyttä ja suitsii vierassanojen invaasiota. Ensimmäiset muistikuvani instituutiosta liittyvät siihen, kun shortseista šortseista haluttiin tehdä lyhikset ja deodorantista pyöröraikastin . Sittemmin IT-alan termit tuottivat uusia, jännittäviä sanoja. Hiirestä esimerkiksi haluttiin paikanninrasia . Tiedätkö mikä on ikikieriö ? Vastaus löytyy lopusta.
Lue lisää »

Kännykkä vai vessapaperia? | Terveisiä marginaalista

Kuva
Olemme viimeisen viiden vuoden aikana luopuneet Santerin kanssa monista hyödykkeistä, jotka Suomessa luokitellaan välttämättömiksi. Niistä on tullut turhakkeita. Vastaavasti jotkut aiemmin itsestään selvät perushyödykkeet ovat muuttuneet meille arkipäivän luksukseksi. Päätimme tehdä listan tärkeimmistä ja mistäpä muustakaan olisimme aloittaneet kuin kännykästä ja vessapaperista, entisistä Suomen kansantalouden tukipylväistä.
Lue lisää »

Brasilia Bra$ilia! Turistiopas brasilialaisille

Kuva
Tämä on yksinkertaistettu www-vedos kirjasta. Siinä ei ole mukana kuvia eikä kirjan ulkoasua. Kokonainen e-kirja on saatavilla pdf-muotoisena espanjaksi ja englanniksi: Brasilia Bra$ilia! Turistiopas brasilialaisille . Suomenkielisen teoksen parannettu laitos tuli osaksi satiirista novellikokoelmaa nimeltään Kullattu kakkalapio (Siniplaneetta, 2007). Turistiopas brasilialaisille Kirjoittanut Päivi & Santeri Brasiliassa, 1.11.2004 – 4.2.2005 1. painos. Julkaistu sähköisessä muodossa 14.2.2005. Hyvä brasileiro, Haluamme muistuttaa sinua siitä, että tämä opas on tarkoitettu ainoastaan brasilialaisille, jotka joutuvat tekemisiin turistien kanssa. Sitä ei saa näyttää ulkopuolisille tai paljastaa sen olemassaoloa. Muuten rahasampomme saattaa tyrehtyä. Tämä opas on mahdollisesti sovellettavissa Brasilian lisäksi myös muihin banaanitasavaltoihin, kuten vanhan maailman rikkaat bar...
Lue lisää »