Zen ja rahan tekemisen taito
Kuuntelimme Santerin kanssa Robert M. Pirsigin kirjan Zen And The Art Of Motorcycle Maintenance, jota ystävämme oli suositellut meille. Se sisälsi paljon hienoja sanoja ja konsepteja.
MP3-soittimemme toisti kirjan luvut erehdyksessä satunnaisessa järjestyksessä, mikä teki juonen seuraamisesta haastavaa. Kirjassa käsiteltiin filosofiaa zenistä tutuin käsittein hieman kuten Eckhart Tollen kirjassa Power of Now. Myös Tollea oli suositeltu meille. Hän edustaa new age-kirjallisuutta ja käyttää intialaisten gurujen mystistä kieltä. Yhteistä molemmille kirjoille on se, että ne tahkoavat rahaa valaistumisella.
Selittämässä selittämätöntä
Valaistumista ei ole helppo kuvata sanallisesti, sillä juuri sanat estävät kokemuksen ymmärtämisen. Ne antavat merkityksiä merkityksettömälle ja täyttävät tyhjyyttä tyhjillä käsitteillä. Valaistuminen on henkilökohtainen kokemus, jota ei voi viestiä ja sen myyminen on vähintäänkin absurdia. Jos new ageen hurahtaneet eivät ole ennestään hukassa, he ovat sitä varmasti viimeistään nämä kirjat luettuaan.
Mihin filosofioita ja uskontoja tarvitaan? Käsittelemään kuolemaa ja merkityksellistämään elämää. Ne voivat tarjota työkaluja kuoleman välttämiseen ja auttaa kuolemattomuuden tavoittelussa. Paradoksaalisesti kirjan ostajat tekevät rikkaita ja kuolemattomia lähinnä elämäntapaoppaiden kirjoittajista. Ehkä ne voisi ristiä uudelleen nimellä Zen ja rahan tekemisen taito.
Jos olet kiinnostunut filosofiasta tarinamuodossa helppotajuisesti selitettynä, suosittelemme Santerin kanssa norjalaisen Jostein Gaarderin Sofian maailmaa.
Asiasanat: Zen And The Art Of Motorcycle Maintenance, Robert M. Pirsig, Eckhart Tolle, Power of Now, Jostein Gaarder, Sofian maailma, Zen, Buddhismi, raha, bisness, työ, kuolema, kuolemattomuus, filosofia, uskonto, Zen ja rahan tekemisen taito.
Täytyypä kommentoida koska itsekin tartuin kirjaan ystävien suosituksesta ja tykkäsin.
VastaaPoistaMinusta kirja on kiehtova kertomus siitä, kuinka päähenkilön uppoutuessa riittävän syvälle tiettyyn aiheeseen hänestä tulee niin erilainen, että yhteiskunta ei enää hyväksy häntä. Ja kuinka hän lopulta yhteiskunnan ulkopuolella löytää itsensä uudelleen.
Tarinan kuljetus kahdessa eri polussa tekee kirjasta monimutkaisen ja juonen seuraaminen vaatii keskittymistä vaikka lukisikin kappaleet alunperin suunnitellussa järjestyksessä. Minäkään en siis suosittele jos tavoitteena on lukea filosofiaa yksinkertaisesti tarinamuodossa. Mutta jos yhteiskunnan suhde yksilöön ja yksilön suhde itseensä kiinnostaa, niin kirja voi olla mieluinen.
Arto
Yhteiskunnilla on taipumus vierastaa ja hylkiä erilaisuutta, koska se haastaa normaalin. Yksilöille ulkopuolisuus tarjoaa mahdollisuuden.
VastaaPoistaPirsigin kirjassa häiritsi se, että monet filosofiaa käsittelevät jaksot olivat kuin toisaalta copy-pastettuja. Kirjahan aiheutti aikanaan suuren sensaation, joten kyllä sillä lukijoita piisaa, vaikka meille se ei kolahtanutkaan.
Kiitokset kommentista!