Shadows And Fog | Woody Allen
Shadows And Fog tarjoaa ekspressionistista silmänruokaa kafkamaisella tunnelmalla näyttävän tähtikaartin kera.
Mustavalkoinen Shadows And Fog (suomennettu nimellä Varjoja ja sumua) avautuu synkällä näkymällä sumuiseen, itäeurooppalaiseen vanhaankaupunkiin. Yössä liikkuu tappaja, joka kuristaa uhrejaan. Eletään 1900-luvun alkupuoliskoa. Katuvalot valaisevat vaimeasti, porttikongit tihkuvat vettä, askeleet ja kavioiden kopse kaikuvat mukulakivikaduilla.
Joukko pitkiin päällystakkeihin ja lierihattuihin sonnustautuneita miehiä käy herättämässä päähenkilö Kleinmanin (Woody Allen) ja pyytää apua tappajan jäljittämiseen. Kleinman on eurooppalainen pikkuvirkamies, joka muistuttaa Franz Kafkan Oikeusjutun päähenkilöä, Josef K:ta. Kafkan sankariin verrattuna Kleinman on nimensä mukaisesti pienempi. Hän on myös pelokkaampi, hermostuneempi ja neuroottisempi, koominen sankari kylmäveristä tappajaa jäljittämään. Kun Kleinmania syytetään epäpätevyydestä, hän toteaa: “En tiedä tarpeeksi ollakseni epäpätevä”.
Kleinman saa kuulla kylän viisailta olevansa osa suunnitelmaa. Mitä häneltä odotetaan on vähintäänkin epäselvää. Kirkossa hänen nimensä kirjoitetaan pahaenteiseltä kalskahtavaan listaan. Kun hän lahjoittaa kirkolle rahaa, nimi pyyhitään pois listalta; kun hän pyytää osan rahoista takaisin, hänen nimensä lisätään takaisin listalle ja ympyröidään.
Elokuvassa kuultava musiikki on Brechtin Kerjäläisoopperasta ja Seitsemästä kuolemansynnistä. Visuaalisesti Shadows And Fog ammentaa hienoa, pahaenteistä tunnelmaansa saksalaisesta 1920-luvun ekspressionistisesta elokuvasta, mutta komedian keinoin. Ilkikurista tunnelmaa luo henkilöjä ironisoivan dialogin lisäksi kamera, joka tuntuu elävän omaa elämäänsä. Se etsiytyy kaikkitietävänä kertojana juuri oikeaan aikaan paikkoihin, joissa tapahtuu.
Kleinmanin lisäksi fokuksessa on kaupungissa vieraileva sirkus. Miekannielijä Irmy (Mia Farrow) riitelee klovni-miehensä (John Malkovic) kanssa ja pakenee öiseen kaupunkiin. Hän ajautuu bordelliin ja seitsemästäsadasta dollarista sänkyyn opiskelijanuorukaisen (John Cusack) kanssa. Yön kuluessa Irman vaiheet kietoutuvat päähenkilö Kleinmanin tarinaan. Tappajan jäljittämiseksi alkaa muotoutua yhä uusia ryhmä, jotka joutuvat keskenään ristiriitaan. Lynkkausmieliala viriää ja kohta Kleinmaniakin epäillään.
Juoni ei ole kummoinen, mutta elokuvan tunnelma, miljööt ja henkilöhahmot sitäkin herkullisempia. Irmyn ja klovnin rähjäisessä sirkuskylässä asuu muun muassa trapetsitaiteilijaa (Madonna), voimamies, kääpiö ja lihava nainen. Täydellinen vastakohta kalsealle kaupungille löytyy lämmintunnelmaisesta bordellista, jossa huorat (Jodie Foster, Kathy Bates) ja asiakkaat (John Cusack) nauraa rätkättävät ja keskustelevat eksistentialismista. Saksalaisekspressionismin peruja on kaupungin patologin (Donald Pleasence) toimisto, jossa mies tutkii toimistossaan pahuuden olemusta tappajan jäljistä. Hän haluaa selvittää, missä mielenterveys muuttuu pahuudeksi ja pääsee aiheessa lähemmäksi kuin haluaisikaan, kun tappaja ottaa hänet seuraavaksi uhrikseen.
Itäeurooppalaista rappioromantiikkaa ja vainoharhaista mentaliteettia on käytetty osuvasti. Henkilöillä on yllään itäeurooppalaisuudesta kieliviä villapuseroita ja lippalakkeja, puheessa vilahtelevat rotanloukut, hapankaali, viittaukset ruokasäännöstelyyn ja kohtalonusko: “Luulen, että tämä on meidän omaa syytämme”. Eräässä elokuvan mieleenpainuvimmassa kohtauksessa viriää joukkohurmos ja lynkkausmieliala. Selvännäkijä kutsutaan haistelemaan Kleinmania ja todistamaan hänen syyllisyytensä, mutta Kleinman onnistuu pakenemaan. Jahti päätyy sirkukseen ja taikatemppuihin. Shadows And Fog on vangitseva silmänkääntötemppu.
Asiasanat: Woody Allen, Shadows And Fog, Varjoja ja sumua, elokuva, komedia, Mia Farrow, John Malkovich, Madonna, Jodie Foster, Kathy Bates, John Cusack, Franz Kafka, Oikeusjuttu, Josef K, ekspressionismi, silmänkääntötemppu, Yhdysvallat.