Rakastelua Jean-Philippe Toussaint'n tapaan
Belgialaisen Jean-Philippe Toussaint'n puhdas ja tarkkapiirtoinen kieli vie metafyysiselle matkalle näennäisen yksinkertaisen tarinan muodossa.
Faire l'amour (2002, ei suomennettu.) eli Rakastella on kuvaus yhdestä yöstä Tokiossa, rakkaussuhteen päättymisestä. Se on sensuelli ja julma sortumatta kliseisiin.
Toussaint'n tyyli on muuttunut edellisten teosten, etenkin Kylpyhuoneen jälkeen vuolaammaksi. Tarina on silti tuttuun tapaan minimalistinen. Siitä ei käy ilmi, miksi pariskunta eroaa ja mikä on heidän historiansa. Kertoja sanoo: “Rakastimme, mutta emme enää sietäneet toisiamme.” Kertoja on tuttuun tapaan nimetön ja vailla merkittäviä ominaisuuksia, mutta tällä kertaa hänellä ei ole kylpyhuoneessa majailevan kollegansa herkullista ja hienovireistä ironian tajua.
Faire l'amour on melankolinen ja kiinnittyy hetkeen: ajatuksiin, tekoihin, esineisiin, valoihin, varjoihin. Kieli on yhtä aikaa poeettista ja metafyysistä sileän pinnan alla.
Aikaeron tuomaa unetonta yötä lumisessa Tokiossa täyttävät pinnan alla muhiva intohimo ja tunteiden julmuus, höyryävät cappuccinot ja yöllinen uinti hotellin katolla uima-altaassa. Kaiken ylle heittää uhkaavan varjon kertojan matkalaukussa kuljettama suolahappo. Toussaint'n erikoislahja on kirjoittaa tuokiokuvia, tiivistyneitä hetkiä, jotka ovat itsessään täysiä.
Asiasanat: Jean-Philippe Toussaint, Faire l'amour, romaani, kirja-arvio, Ranska, Tokio, Japani.
