Helsingin kirjamessut 2009

Takaportti löytyy Helsingin kirjamessuilta EFFin (Electronic Frontier Finland ry) osastolta 6n45.

Hauskoja messuja!

Kommentit

Lähetä kommentti

Kirjatohtori kunnioittaa mielipidettäsi. Kommenttien sensurointi ja lähettäjien urkinta on estetty. Tervetuloa kommentoimaan!

Viikon suosituimmat

Kännykkä vai vessapaperia? | Terveisiä marginaalista

Kuva
Olemme viimeisen viiden vuoden aikana luopuneet Santerin kanssa monista hyödykkeistä, jotka Suomessa luokitellaan välttämättömiksi. Niistä on tullut turhakkeita. Vastaavasti jotkut aiemmin itsestään selvät perushyödykkeet ovat muuttuneet meille arkipäivän luksukseksi. Päätimme tehdä listan tärkeimmistä ja mistäpä muustakaan olisimme aloittaneet kuin kännykästä ja vessapaperista, entisistä Suomen kansantalouden tukipylväistä.
Lue lisää »

Kunnostaudu kriitikkona | Päde kirjallisuudella

Kuva
Lukemisen hienous piilee siinä, että pääset retostelemaan läpikahlatulla teoksella ja sen syvällisellä analyysilla. Kirjatohtori neuvoo miten teet sen nopeasti ja vaivatta. Kunnon kriitikko on teholukija. Hän ei takerru yksityiskohtiin ja jää pohdiskelemaan jonninjoutavia, vaan porhaltaa läpi kirjan kuin kirjan alle päivässä. Vain näin ammattikriitikot pääsevät ansioille.
Lue lisää »

Kiinalainen niukkuuspeli

Kuva
Mitä eroa on ohjelmoinnin ja kirjallisuuden kielillä? Aloitetaan pelaamalla tunnettua kiinalaista seurapeliä nimeltään niukkuuspeli. Kiinalaiset ovat tunnettuja peli-innostaan ja seurapeleistään. Mahjong lienee tunnetuimpia kiinalaisista ajanvietteistä. Miehet ja naiset kokoontuvat pelaamaan tätä kiehtovaa lautapeliä puistoihin tuntikausiksi ryystäen samalla teetä ja syljeskellen kadulle. Toinen kuuluisa ajanviete on niukkuuspeli. Se on ulkomaalaisenkin helposti opittavissa eikä vaadi erityisiä pelivälineitä. Syötä alla olevaan kenttään luku, paina ok-nappia ja odota tietokoneen vastasiirtoa. Kirjoita numero: Koodausta Kiinalainen niukkuuspeli oli ensimmäinen oppitunti, jolla Kirjatohtori aloitti perehtymisensä ohjelmoinnin saloihin. Ohessa osa koodia, jolla ohjelma toimii: <script language="JavaScript" type="text/javascript"> // <!-- Begin function niukkuuspeli () { $luku = Math.round(document.kirjalomake.Luku.value); if (!$luku) { a...
Lue lisää »

Kierrätys huijaa kuluttamaan

Kuva
Lajitellaanko teillä roskia? Tiedätkö mihin sinun jätteesi päätyvät? Miksi? Odottelimme tohtorska Santerin kanssa linja-autoa etelä-Kiinassa. Istuimme päivän linja-autoasemalla ja seurasimme aikamme kuluksi paikallisten askareita. Keskellä odotussalia tönötti roska-astia, jossa oli kaksi lokeroa, toinen kierrätettäville materiaaleille, toinen sekajätteille. Päivän päätteeksi siivooja tyhjensi molemmat samaan muovipussiin. Toimitaanko näin vain Kiinassa? Mielenkiintomme heräsi. Kiinan jälkeen olemme kiertäneet Ranskaa, Espanjaa ja Italiaa, ja tavanneet matkailijoita eri puolilta maailmaa. Olemme kyselleet, miten lajiteltu kierrätysjäte käsitellään eri maissa. Suurin osa ei ole osannut vastata kysymykseemme. Asiaan perehtyneet ovat sen sijaan tienneet kertoa, että kierrätetyt jätteet poltetaan energiaksi. Eurooppa ei ole jätteiden poltossa poikkeus. Samaa tehdään vihreänä tunnetussa Uudessa-Seelannissa . Maassa asuessamme huomasimme, että kierrätys oli asukkaille kunnia-asia. Naa...
Lue lisää »

Suolatut säkeet

Kuva
Suomen ja suomalaisten diskursiivinen muotoutuminen 1600-luvulta Topeliukseen Kirja julkisuudessa   |   Maksuton PDF   |   Vitriolic Verses. Summary in English   |   Vapaita kirjoja Suolatut säkeet on väitöskirjani, joka käsittelee suomalaisuuden syntyä 1600-luvulta 1800-luvun lopulle. Suomalaisten halu kuulla itsestään on ollut ja on edelleen kyltymätön. Ulkomaalaisillekin esitetään jo kättelyssä kysymyksiä, joihin odotetaan tuttuja vastauksia tuhatjärvisen maan kauneudesta ja kansan rehtiydestä. Suolatut säkeet kysyy, miten tämä kaikkien hyvin tuntema suomalaisuuden merkitysaines on muotoutunut. Kirjassa mennään siis suomalaisuuden lähteille: selvitetään miten tieto Suomesta ja suomalaisista on tullut aikojen kuluessa mahdolliseksi, millaista tietoa näistä on tuotettu ja miksi. Kirjavideoita ja haastatteluja Tutkimuksessa ei katsota vain kolikon parempaa puolta. Se on kirja sinulle, jolle Suomi-kuva ei ole liian kallis. Nyt...
Lue lisää »

Sentimentaalisesti ystävyyssuhteista: Anna Gavaldan Kimpassa

Kuva
Ranskalainen kirjastonhoitaja ihmetteli, kun kerroin Anna Gavaldan kuuluvan suomennettujen ranskalaiskirjailijoiden joukkoon. Hän mietti hetken ja tokaisi: “No, esitetäänhän hänen kirjoissaan hyviä tunteita”. Gavaldan Ensemble, c'est tout (Le Dilettante, Pariisi, 2004. Suomennettu nimellä Kimpassa .) on heppoinen tarina kaltoin kohdelluista ihmisistä, jotka päätyvät kämppiksiksi. Romaanin keskushenkilönä on Camille, anorektinen siivooja, joka kärsii masennuksesta. Hän tapaa Philibertin, aatelisen ja ujon postikortinmyyjän, joka majoittaa hänet luokseen. Kolmas kämppiksistä on Frank, rääväsuinen ja huonokäytöksinen keittiömestari, renttu, johon Camille luonnollisesti tarinan edetessä rakastuu. Myöhemmin joukkio täydentyy Frankin sairaalaan joutuneesta isoäidistä, La Paulettesta, jolloin saadaan mukaan myös vanhus- ja omaishoidon kysymyksiä hoivaviettisille. Kirjan suosio perustuu siihen, että päähenkilöt ovat tuikitavallisen oloisia naapurintyttöjä ja -poikia. Tapahtumia ka...
Lue lisää »

Ne mainiot helleenit — tarinoita antiikin Kreikasta

Kuva
Maija-Leena Kallelan ja Juhani Sarsilan vastikään ilmestynyt Ne mainiot helleenit on nimensä mukaisesti mainio lisä antiikkia käsittelevään kirjallisuuteen. Se on taidolla ja viisaudella kirjoitettu, viihdyttävä. Tätä kirjaa on ilo suositella vaikkapa lahjaksi pukinkonttiin. Kirjassa käydään läpi antiikin suuria nimiä taruajoista hellenistiseen kauteen kolmella kielellä: suomeksi, englanniksi ja latinaksi. Tekstissä esiintyy paljon superlatiiveja, kuinkas muutenkaan, kun käsiteltävänä ovat Aleksanteri Suuri, Aristoteles ja Arkhimedes vain a:sta aloittaakseni. Kotiryssän tilalle kreikkalainen? Epäilemättä jokainen lukija löytää kirjasta oman kuuluisan kreikkalaisen seurakseen, kuten tekijät esipuheessa ennustavat. Itse kiinnyin erityisesti klassisen kauden filosofeihin, kuten kyynikko Diogeneen, joka julisti olevansa kaikkien maailmojen kansalainen. Hän myös pyysi Aleksanteri Suurta riemastuttavasti väistymään pois tieltä aurinkoa varjostamasta. Jo antiikin kreikkalaisista löyty...
Lue lisää »

Play It Again, Sam | Woody Allen

Kuva
Woody Allenin Broadway-hitti on hieno kunnianosoitus film noirille Humphrey Bogarteineen ja näpäyttelevine dialogeineen. Elokuva Play It Again, Sam/Kerta vielä, Sam Vuosi 1972 Ohjaaja Herbert Ross Pääosissa Woody Allen, Diane Keaton, Tony Roberts, Jerry Lacy, Susan Anspach, Jennifer Salt Maa Yhdysvallat Genre Komedia Käsikirjoitus Woody Allen Suomessa Saatavilla DVD:nä Play It Again, Sam (1972) on Woody Allenin käsikirjoittama ja tähdittämä, mutta ohjaajana on tällä kertaa tanssielokuvistaan tunnettu ja koreografina työskennellyt Herbert Ross. Elokuva on silti hyvin allenilainen miljöötä lukuun ottamatta. Tapahtumat sijoittuvat San Fransiscoon. Tämä Allenin kuvastossa vieras kaupunki ei kohoa yhdeksi henkilöhahmoista , kuten New York, Pariisi tai Lontoo, sillä aurinko ja rantaelämä eivät istu punatukkaiselle päähenkilölle, Allan Felixille (Woody Allen). Hän viihtyy paremmin sisätiloissa. Allan on elokuvakriitikko ja -friikki, joka hoitaa avioeroaan katsomalla k...
Lue lisää »

Suomalainen käsitys typrografiasta

Kuva
Saimme vastikään Suomesta läjän tuoreita lehtiä Hesarin toimittajavieraiden mukana ja havahduimme siihen, että suomenkielinen typografia poikkeaa melkoisesti englanninkielisestä – eikä välttämättä edukseen. Suomessa käytetään oikean- ja vasemmanpuoleisen lainausmerkin sijasta pelkästään oikeanpuoleisia. Miksei molempia kuten kaikkialla muualla maailmassa? Omintakeisuus saa suomalaisen tekstin näyttämään osaamattomalta rävellykseltä muiden silmissä. Ajatus ja viivat hukassa Toinen kummallisuus on erilaisten viivojen käyttö. Typografiassa niitä löytyy kolmenlaisia: on väliviiva, n-viiva ja m-viiva. Englannissa väliviivaa käytetään tavuviivana ja sanojen erottamiseen. N-viiva on tarkoitettu numeroiden väliin ja m-viiva tunnetaan paremmin ajatusviivana. N ja m tulevat viivan leveydestä: n-viiva on leveydeltään n-kirjaimen levyinen ja m-viiva m-kirjaimen. Pyöröraikastimista ja muista kekseliäistä sanoista tunnettu Kielikeskus on halunnut ohjeisiin oman puumerkkinsä . Ajat...
Lue lisää »