Puukolla leivän syrjään elokuvassa Kirves – Työtön tappaja
Costa-Gavrasin ohjaamassa mustassa komediassa on jotain perisuomalaista: töihin halutaan hinnalla millä hyvänsä ja väkivalta on vain yksi keino muiden joukossa ratkaista asioita.
Le couperet (2005) kertoo Bruno Davertista, paperitehtaan myyntitykistä, joka potkitaan viidentoista vuoden työputken päätteeksi pois. Bruno ei näe muuta vaihtoehtoa kuin alkaa eliminoida kilpailijoitaan saadakseen uuden työpaikan.
Murhat eivät alun hermoilun jälkeen tuota Brunolle suuriakaan tunnontuskia. "Zappé, comme à la télé", hän sanoo ensimmäisen murhansa jälkeen. Uhri on pois silmistä kuin huono tv-kanava kaukosäätimen painalluksella. Jäljet eivät johda Brunoon, vaikka mies ajelee omalla autollaan murhapaikalle. Sankari saa katsella tyytyväisenä kotona ruokapöydässä, kuinka murhaajaksi epäilty viaton mies hyppää oikeustalon ikkunasta alas ja kuolee. Murhia suuremmaksi haasteeksi muodostuvat työnhaku ja kotiongelmat, teini-ikäisen pojan kasvatus sekä avioliiton ehjääminen.
Elokuva on teemoiltaan niin suomalainen, että sitä on vaikea uskoa ranskalais-espanjalaiseksi yhteistyöksi. Työn tärkeys oman identiteetin rakennusaineena ja häpeä työttömyydestä eivät ole Ranskassa yhtä painavia ongelmia, vaikkakin elokuvassa ne kuvataan uskottavasti. Costa-Gavrasin mustan huumorin värittämä toteutus on hykerryttävä.
Asiasanat: Le couperet, Kirves, Työtön tappaja, The Axe, elokuva, elokuva-arvio, komedia, trilleri, rikos, Constantin Costa-Gavras, Donald E. Westlake, José Garcia, Karin Viard, työttömyys, potkut, murha, työhaastattelu, työpaikka, Belgia, Ranska, Espanja.