Agota Kristof: Hier
Unkarilaissyntyinen kirjailija Agota Kristof hyödyntää taitavasti epäluotettavaa kerrontaa ja sepittää monitasoisia tarinoita näennäisen yksinkertaisista aineksista.
Hier (Éditions du Seuil, 1995. Ei suomennettu) eli Eilen on tuttua Agota Kristofia: päähenkilö on maanpakolainen, joka kaipaa takaisin kotiinsa. Sandor Leste työskentelee kellotehtaassa. Hänen elämänsä on yksitoikkoista. Aamulla herätys kello viisi, bussimatka tehtaaseen ja koko päivä kellonosien rei'itystä. Arkea värittää vain kaipaus täydellisestä rakkaudesta. Sandor odottaa naista, jonka hän on nimennyt Lineksi lapsuuden ihastuksensa mukaan.
Epäluotettavan kertojan koukussa
Kristof kirjoittaa yksinkertaisesti ja eksaktisti. Romaania värittää synkkä, lakoninen huumori, jolla kuvataan maanpakolaisten epätoivoa:
L'autopsie démontrera que Véra s'était empoisonnée avec des somnifères.
Notre première morte.
D'autres ont suivi peu de temps après.
Robert s'est ouvert les veines dans sa baignoire.
Albert s'est pendu en laissant sur sa table un mot rédigé dans notre langue: “Je vous conchie.”
Magda a épluché les pommes de terre et les carottes puis elle s'est assise sur le sol, elle a ouvert le gaz et elle a mis sa tete dans le four.
La quatrième fois qu'on fait la quête au bistrot, le garcon me dit:
— Vous, les étrangers, vous faites tout le temps des collectes pour des couronnes, vous allex tout le temps à des enterrement.
Je lui réponds:
— On s'amuse comme on peut.
Ruumiinavauksen mukaan Véra oli tappanut itsensä unilääkkeillä.Henkilöt elävät eilisessä, mikä tulee myös Sandorin suuren rakkauden esteeksi. Line palaa, mutta hän ei halua miehen elämänkumppaniksi. Sandorin menneisyys on musta.
Se oli ensimmäinen kuolemamme.
Pian seurasi muita.
Robert avasi ranteensa kylpyhuoneessaan.
Albert hirttäytyi ja jätti pöydälleen lapun, joka oli kirjoitettu meidän kielellämme: “Paskannan päällenne.”
Magda kuori perunoita ja porkkanoita ja istui sitten lattialle, avasi kaasun ja laittoi päänsä uuniin.
Kun kokoonnumme neljännen kerran bistrossa, tarjoija sanoo minulle:
— Te ulkomaalaiset keräätte koko ajan seppeleitä, ravaatte alvariinsa hautajaisissa.
Minä vastaan hänelle:
— Pidämme hauskaa parhaamme mukaan.
Kristof hyödyntää tuttuun tapaan epäluotettavaa kertojaa. Sandor valehtelee ja sepittelee, yhdistelee elämänsä tapahtumia ja mielikuvituksensa tuotteita. Kun psykiatri haluaa kuulla Sandorin lapsuudesta, hän miettii:
J'attendais cela. Mon enfance! Tout le monde s'intéresse à mon enfance.
Je me suis bien sorti de ses questions idiotes. J'avais mon enfance bien préparée pour chaque occasion, mon mensonge était tout à fait au point.
Olin osannut odottaa tätä. Lapsuuteni! Kaikki olivat kiinnostuneita lapsuudestani.
Selvisin hyvin hänen typeristä kysymyksistään. Olin valmistanut lapsuuteni hyvin jokaista tilaisuutta varteen, valheeni oli hyvin suunniteltu.
Kirjailijan taitavuus piilee nimenomaan kerrontatekniikassa: hän osaa asettaa fiktion ja elämän vakuuttavasti rinnakkain, tasa-arvoisiksi.
Asiasanat: Agota Kristof, romaani, Hier, epäluotettava kertoja, maanpakolaisuus, nostalgia.
