Betty Blue: hullu rakkaus
Vieläkö muistat yltiöromanttisen elokuvasovituksen Philippe Djianin romaanista?
| Elokuva | Betty Blue |  |
| Vuosi | 1983 | |
| Ohjaaja | Jean-Jacques Beineix | |
| Pääosissa | Beatrice Dalle ja Jean-Hugues Anglade. | |
| Maa | Ranska | |
| Genre | Romantiikka | |
| Käsikirjoitus | Jean-Jacques Beineix. Perustuu Philippe Djianin romaaniin 37°2 le matin (suomennettu nimellä Betty Blue). | |
| Suomessa | Saatavilla DVD:nä |
Betty Blue oli yksi 80-luvun elokuvakilpailujen suosikeista. Se oli muun muassa Oscar-ehdokkaana parhaan ulkomaisen elokuvan sarjassa. Elokuva sisältää runsaasti hulluutta ja rakkautta. Kun yhtälöön vielä lisätään alastomuus ja seksi, joita ranskalaisissa elokuvissa on huomattavan paljon enemmän kuin amerikkalaisissa, oli selvää, että Betty Blue oli myös viattomasti pornahtavana yleisön suosikki.
Elokuva avautuu rakastelukohtauksella, jossa Betty (Beatrice Dalle) telmii poikaystävänsä Zorgin (Jean-Hugues Anglade) kanssa Mona Lisa -julisteen alla. Sitten muutetaan söpösti yhteen ja ryhdytään kotileikkeihin. Bettyä näyttelevään pienen ja siron Dallen hymyä sulostuttaa lapsenomainen rako etuhampaiden välissä. Kun tähti vielä imee tikkaria pikkuruisessa esiliinassa alusvaatteitta, on Lolita-kuvasto valmis.
Parakkikylässä asuvan nuorenparin elämä on harkitun tunnelmallista. Saksofoni soi, auringonlaskut kultaavat vaatimattoman miljöön ja rakkaus täyttää sen, mitä ei ole materialla voitu kuorruttaa. Pian kuitenkin selviää kepeän komedian muodossa idyllin kääntöpuoli. Betty on äkkipikainen. Hän viskoo suutuspäissään tavaroita ikkunasta pihalle ja sytyttää lopulta koko parakin tuleen. Vauhti ja komiikka vaihtuvat juonen kuluessa ensin melankoliaksi ja lopulta patetiaksi, kun aggressiot kääntyvät Bettyä itseään vastaan.
Elokuvassa on harkitut suloiset hetkensä, mutta kokonaisuus on ylipitkä ja, hämmästyttävää kyllä, tylsä kaikkine vetävine aineksineen. Leikkaus on jäänyt puolitiehen. Djianille tyypilliset elementit ovat kuitenkin mukana: seksi sekä hysteeriset naishahmot, joille elämä ei riitä, etenkään silloin, kun kaikki ei käykään kuin lapsuuden saduissa.
Asiasanat: Philippe Djian, 37°2 le matin, Betty Blue, elokuva, elokuva-arvio, Jean-Jacques Beineix, Beatrice Dalle, Jean-Hugues Anglade, rakkaus, seksi, alastomuus, hulluus, aggressiot, idylli, melankolia, patetia, Ranska.
