Elokuva Viikset | Emmanuel Carrère
Viikset (2005) on psykologinen mysteeritarina, joka pohjautuu Emmanuel Carrèren samannimiseen romaaniin. Kirjailija vastaa itse elokuvaohjauksesta.
| Elokuva | La Moustache |  |
| Vuosi | 2005 | |
| Ohjaaja | Emmanuel Carrère | |
| Pääosissa | Vincent Lindon, Emmanuelle Devos, Mathieu Amalric, Hippolyte Girardot, Cylia Malki, Macha Polikarpova. | |
| Maa | Ranska | |
| Genre | Draama, mysteeri, psykologinen jännitys | |
| Käsikirjoitus | Emmanuel Carrère, Jérôme Beaujour. Perustuu Carrèren romaaniin La Moustache. | |
| Suomessa | 2006 |
Elokuva avautuu parisuhdedraamana. Päähenkilö Marc Thiriez (Vincent Lindon), menestyvä pariisilainen arkkitehti, valmistautuu vaimonsa Agnèsin (Emmanuelle Devos) kanssa punaviininhuuruiseen illanviettoon ystävien luona. Kaikki näyttää viattomalta ja arkiselta, kunnes Marc ajaa ennen lähtöä viiksensä. Draama syntyy siitä, että kukaan ei huomaa muutosta. Muiden mukaan viiksiä ei ole koskaan ollutkaan.
Marc testaa lähipiiriään yhä uudelleen muuttuneella ulkomuodollaan, mutta ilman toivomaansa reaktiota. Agnèsia miehen itsepintaisuus alkaa pelottaa. Hän epäilee Marcin kärsivän hallusinaatioista ja ehdottaa kallonkutistajaa. Marc taas epäilee salaliittoteorioita. Haluaako Agnès raivata hänet tieltään ja ovatko parin ystävät juonessa mukana? Katsojaa hämätään puoltamalla milloin Marcin, milloin Agnèsin kantaa. Philip Glassin pahaa enteilevä musiikki johdattaa oudon kiehtovaan tunnelmaan.
Carrèrelle ominaiseen tapaan tarinan johtolangat jätetään auki, mikä jättää tilaa tulkinnoille. Marc voidaan nähdä non-eksistentialistisesta ahdistuksesta kärsiväksi sankariksi, joka tajuaa, että hänellä ja hänen elämällään ei ole merkitystä. Hän elää kafkamaista painajaista, jossa hän menettää oman elämänsä ohjat - tai pikemminkin porvarillisen illuusion kontrollista.
Elokuva käsittelee myös parisuhdetta, läheisyyttä ja erillisyyttä. Onko kahden ihmisen yhteisyys mahdollista? Onko parisuhde vain yhteistä shoppailua, pakotettua laatuajan viettämistä ja toisen miellyttämisen näyttelemistä? Mikä meissä on meitä itseämme, mikä heijastusta muista? Marc kirjoittaa Agnèsille: "Ilman sinun silmiäsi en näe itseäni", mutta heittää lopulta kortin pois, hylkää ajatuksen.
Pääosaa näyttelevä Vincent Lindon tekee roolityönsä pääosin uskottavasti. Ohjausta vaivaa kuitenkin epätasaisuus. Tarinan ratkaiseva siirtymä, jossa Marc pakenee ahdistustaan Hongkongiin, purkaa hienovaraisesti rakennetun jännityksen. Päähenkilön jo aiemmin monotoninen elämä muuttuu nyt yksinäisiksi rutiineiksi. Hän ajelehtii aamusta iltaan Hongkongin mantereen ja Hongkong Islandin välillä seilaavalla, pittoreskilla Star Ferry -lautalla. Carrère näyttää Marcin yhä uudelleen ostamassa lippua, kävelemässä nostosiltaa, etsimässä istuinta.
Idea tulee selväksi: sisyfosmainen sankari palaa aina alkuunsa eikä kysymyksiin ole vastauksia. Sohvamatkaajaa monotoninen seilaaminen alkaa kuitenkin puuduttaa ja Lindonin pitkänaamainen ihmetys siitä, mitä hänelle on tapahtumassa, alkaa lopulta näyttää pelkältä ilmeettömyydeltä. Puutteistaan huolimatta elokuva on katsomisen arvoinen eikä vähiten siksi, että se tarjoaa jotain hollywoodilaisesta massatuotannosta poikkeavaa. Carrère ei ole varhaistuotannosssaan pettänyt yleisöään tarjoamalla helppoja ratkaisuja.
Asiasanat: Emmanuel Carrère, Viikset, Moustache, mysteeritarina, psykologinen, parisuhdedraama, salaliittoteoria, hallusinaatio, eksistentialistinen sankari, Pariisi, Hongkong, Star Ferry, Sisyfos.
