Egoistien lahko

Toinen egoistiKun erakoitunut väitöskirjan tekijä tylsistyy kirjastossa, hän huvittelee avaamalla tietosanakirjan satunnaiselta kohdalta. Schmittin tarinassa tutkija löytää tarinan 1700-luvulla eläneestä hollantilaisfilosofista, Gaspard Languenhaertista, joka oli egoisti ja uskoi olevansa yksin olemassa.

Eric-Emmanuel Schmittin La secte de égoïstes (Albin Michel, Pariisi, 1994. Ei suomennettu.) eli egoistien lahko on filosofinen kokeilu, jossa leikitellään eksistenssin ongelmalla.

Languenhaertin mukaan maailmaa ei ole sinällään olemassa, vaan se on mielikuvituksemme tuotetta. Pariisin seurapiirit hämmästelevät miehen näkemystä ja tekevät filosofille erilaisia kokeita. Languenhaert ei hämmenny, vaan pikemminkin riemastuu teoriansa kritiikistä. Hän ei kuitenkaan usko edes seurapiirin olemassaoloon, vaan sanoo keksineensä heidät. Hänen mielestään kun on mukavampaa työskennellä vilkkaissa salongeissa kuin yksin työpöydän ääressä.

Tutkija-päähenkilö kiinnostuu Languenhaertista ja alkaa etsiä häntä koskevia tietoja. Niitä on vähän, mutta muutaman, hieman yliluonnollisen sattuman avulla hän pääsee tutkimuksissaan eteenpäin. Hän löytää oudon vanhan miehen, joka kehottaa: “Ne cherchez pas dans le visible ce qui est invisible”, älkää etsikö näkymätöntä näkyvästä. Tutkijan ongelmaksi muodostuu lopulta, onko hänkin vain keksinyt kaiken. Kirjaa vaivaa sama kuin monia Amélie Nothombin teoksia: idea on mielenkiintoinen, mutta toteutus ei jaksa kantaa koko tarinan mitalta.

Asiasanat: Eric-Emmanuel Schmitt, La secte de égoïstes, filosofia, materialismi Gaspard Languenhaert, tutkija, tutkimus, pariisilainen, Pariisi, Ranska, Amélie Nothomb.

Viikon suosituimmat

Ranskalainen juusto

Tuoreimmat kuulumiset

About Päivi Kannisto

Uusi äänikirja: Elämäni nomadina

Suolatut säkeet

Vapaana elämisen taito

Epätoivottu mainonta | Kirjallisuus ja tuotesijoittelu

Elämäni nomadina

Superrikkaat ja rutiköyhät