Pakkoruotsilla eroon neuvostoperinnöstä | Terveisiä marginaalista
Minkälainen Suomi-kuva italialaisilla on? Suomi on tietysti entinen Neuvostoliiton satelliittivaltio kuten Viro tai Itä-Saksa. Käsitys ei johdu vain italialaisten koulujen oppisisällöstä, sillä samaa kuulee muidenkin länsieurooppalaisten suusta.
Santerilla on tapana vuotaa keskustelukumppaneille vaihtoehtoisia näkemyksiä Suomen historiasta, kuten liittolaisuudesta ja aseveljeydestä natsi-Saksan kanssa. Minä taas kuulen mielelläni itäeurooppalaisesta perinnöstämme, sillä Venäjältähän kansamme on alun perin kotoisin. Tosin keskustelukumppanin hämmästys on suuri kun paljastuu, etten puhu venäjää. Harmittaa se minuakin.
Vieläkin suuremman ällistyksen saa aikaan pakkoruotsi. Monissa Euroopan maissa kieltenopetus perustuu vapaaehtoisuuteen ja rajoittuu pariin valtakieleen. On vaikea ymmärtää, miksi suomalaisten on uhrattava aikaa ja vaivaa kummankaan marginaalisen kielen opiskeluun.
Olen itsekin havahtunut vasta nyt näkemään, miksi ruotsia pidetään Suomessa niin tärkeänä: maamme halutaan liittää sen avulla Pohjoismaihin — tehdä pesäeroa Itä-Eurooppaan. Ruotsin kielellä on tärkeä imagoarvo, joka viestii läntisestä perinnöstä ja arvoista. Olisi siinä selittämistä, jos meillä opiskeltaisiin pakkovenäjää tai -saksaa. Tosin pakottaminen viittaa jo sinällään itäperintöön, ei läntisiin vapauden ihanteisiin.
Muiden kuin eurooppalaisten kanssa Suomesta puhuminen on vaivattominta. Riittää kun kertoo Suomen sijaitsevan jossain Venäjän ja Yhdysvaltain välissä ja tiedonjano on tyydytetty.
Asiasanat: Ruotsin kieli, pakkoruotsi, Suomi-kuva, neuvostoperintö, satelliittivaltio, Itä-Eurooppa, Länsi-Eurooppa, Suomi, Ruotsi, Venäjä, Itä-Saksa.
Neuvostoliitto kuoli 20 vuotta sitten, mutta pakkoruotsi elää yhä.
VastaaPoistaPakkoruotsin voisi viedä Leninin kaveriksi mausoleumiin, jos sitä niin halutaan muistella, mutta turha sillä on kiduttaa tulevaisuuden veronmaksajia.
Aivan varmasti voin luvata, että suuret ikäluokat saavat ihan itse vaihtaa vaippansa kostoksi pakkoruotsista. Sitä saa mitä tilaa.
Pakkoruotsi - miten hassu sana. Kukahan senkin on keksinyt? Ja minkä takia?
VastaaPoistaItse olen aika liberaali koulutuksen suhteen. Kukin opiskelkoon mitä haluaa. Mutta peruskoulusta olisi ihan kiva saada valmiudet elämää varten. Mitkä ovat niitä tärkeitä ja välttämättömiä aineita, mitkä olisivat niitä vähemmän?
Järkeilisin näin että oman äidinkielen, esim. suomen tai ruotsin, lisäksi olisi hyvä opiskella jotain muutakin kieltä.
Ok, valitaan siis (pakko)englanti :). Mutta jos lapsella tai nuorella riittää kiinnostusta niin suomi, ruotsi tai venäjä ovat ihan loogisia ratkaisuja. Kielen opiskelu ei joka tapauksessa ole vain kielen opiskelua vaan myös kulttuurin ja ajattelun opiskelua. Pieni maa tarvitsee osaavia ja fiksuja kansalaisia.
Ja ainakaan ihmisen aivojen kapasiteetti ei ole esteenä useammankaan kielen omaksumiselle.
Kiitokset kommenteista. Pakko on outo lähestymistapa opetuksessa ja varmin keino tappaa innostus. Sopii ihmetellä, miksi kieltenopiskeluun ei voisi motivoida. Jos kielet eivät motivoinnistakaan huolimatta kiinnosta, ei tuputtaminen ainakaan paranna asiaa.
VastaaPoistaEntä mitkä sitten olisivat tärkeitä aineita? Minun mielestäni Suomessa voitaisiin panostaa kaikkiin sellaisiin aineisiin tai pikemminkin opetusmenetelmiin, jotka kehittäisivät kykyä ajatella, muodostaa omia mielipiteitä, perustella niitä ja analysoida muiden esittämää tietoa: miksi ja mistä intresseistä käsin sitä tuotetaan. Näin ei oltaisi ihan niin helposti vikisemässä ja muiden vietävissä.
Kaunista kesäkuuta!
Toiveitasi vastaavan aineen opiskelu aloitetaan kouluissa jo suhteellisen ajoissa: sen yleinen nimi on "Matematiikka".
VastaaPoistaViime aikoina on toki näyttänyt siltä että aivokapasiteettia on tämän aineen kohdalla rajoitettu: sitä mukaa kun omaksutaan monimutkaisempia käsitteitä (kuten peli- ja kaaosteoria), haviävät toisesta päästä sen perusalkeet (eli aritmetiikka). Ihan kuin ne eivät oikein viihtyisi samassa pääkopassa..
Terve Raido,
VastaaPoistamatematiikka on hyödyllistä ja kehittää ajattelua, mutta puoltaisin myös epäeksaktien aineiden asemaa. Yksioikoisen oikean ja väärän, mustan ja valkoisen lisäksi on avartavaa tutustua maailmaan, jossa oikea on väärä ja musta valkoinen. Tai sitten matematiikkaan voisi lisätä sopivan virhemarginaalin hyväksyttäviin vastauksiin :-)
Päivi
Ja kuka tässä nyt on sortunut yksioikoisen totuuden julistukseen?
VastaaPoista1+1 ei ole matematiikassa välttämättä aina 2. On se sitäkin, mutta sen lisäksi vähintäänkin "vasemmalta kahta loputtomasti lähestyvä raja-arvo", "todennäköisesti 2" ja loppujen lopuksi "ehkä 2".
Siinä mielessä on ihmeellistä että liiketaloudessä näyttäisi 1+1 olevan säännönmukaisesti vähintäänkin 3. Ja oikea on usein väärä ja musta on valkoinen.
Itse suosin enemmän maalaisjärjen käyttöä jossa omena kummassakin kädessä on yhteensä 2 omenaa. Ja jos läjä näyttää, haisee ja (viime kädessä) maistuu paskalle, se ei todellakaan ole kulta vain jotain aivan muuta. Eikä se miksikään muutu, vaikka sille antaisi hienoja nimiä - kuten vaikkapa "Kreikan tukipaketti"..
Luoja paratkoon, musta onkin tullut saarnamies! Näin siinä käy kun molemmat vanhemmat, ainoa sisko ja itse on opiskellut matematiikkaa..
Santerikin halusi osallistua keskusteluun: hänen mielestään matematiikassa ja kaikissa muissakin tieteissä on pohjimmiltaan kysymys kuolemasta. Tieteiden avulla yritetään joko ymmärtää kuolemaa tai tavoitella kuolemattomuutta. Pakkoruotsilla ei saavuteta kumpaakaan, paitsi ehkä kuolettavan tylsiä ruotsin tunteja, mutta onneksi ristinolla on keksitty.
VastaaPoistaMeillä tehtiin jo 80-luvulla matikantehtäviä pakkoruotsintunneilla.
VastaaPoistaSiksi (nyt jo edesmennyt)ruotsinopettaja kehitti pirullisen arpomismenettelyn,
jossa kuka tahansa saattoi joutua vastaamaan.
Opettaja ei säästänyt edes omaa poikaansa!
Pakkoruotsi itsessään edustaa nimenomaan neuvostoperintöä: siellä glasnost alkoi 1985, meillä kielipolitiikassa vasta 2010..
Neuvostoliitto oli pakkoruotsin takuu, nyt yritetään russofobiaa käyttää pakkoruotsin tukena.
"Idässä barbaarit, Ruotsissa sivistys"..
Kiitokset kommentista. Onneksi Elinkeinoelämän keskusliitto näyttää edes puoltavan liberaalimpaa kielipolitiikkaa kuten viikon takaisesti uutisesta kävi ilmi. Russofobia on muuten yleispätevä keppihevonen melkein mihin tahansa, jopa ydinvoimaan.
VastaaPoista