Vapaa vai ilmainen kirja?

SOT:n maskottipingviiniAvoimesta lähdekoodista tuttu vapaan käsite sekoittuu piratismissa usein ilmaiseen. Näillä kahdella käsitteellä on selvä ero. Vapaa tarkoittaa sitä, että tuote on tasapuolisesti kaikkien saatavilla ja levitettävissä, mahdollisesti myös vapaasti muokattavissa ja paranneltavissa. Ilmaisuuteen taas liittyy ajatus kaupallisen arvon puuttumisesta, bisneskielteisyydestä ja huonolaatuisuudesta maailmassa, jossa arvo mitataan rahassa.

Avoimen lähdekoodin yhteisö korosti piraattien tavoin aluksi ilmaisuutta. Tämä sai asiakkaat epäilemään ja yritykset sekä ohjelmistoalan etujärjestöt pelkäämään. Syytöksiä tuli mm. kommunismista ja ohjelmistoteollisuuden tuhoamisesta. Avoimen lähdekoodin yrityksillä ei uskottu olevan toimivaa bisnesmallia ja ohjelmistoja pidettiin huonolaatuisina — “eihän ilmainen voi olla hyvää”. Kriitikoiden mielestä myös vastuunkantaja puuttui: kuka vastaa ongelmatilanteessa?

Väitteiden pohjalla oli käsitys ilmaisuuden vahingollisuudesta ja bisneskielteisyydestä. Avoin lähdekoodin pelättiin vievän työpaikat ja kaatavan yritykset.

Ilmainen, vapaa ja avoin

Ongelman yhtenä juurisyynä oli englannin sanan free monimerkityksisyys. Sana tarkoittaa sekä vapaata että ilmaista, mikä loi harhaanjohtavaa kuvaa GNU/Linuxista ilmaisena käyttöjärjestelmänä. Suomessa free käännettiin lähes poikkeuksetta ilmaiseksi, mikä lisäsi hämmennystä. Santeri muistelee kirjassamme Platinainen pilvenreuna, kuinka hänen avoimen lähdekoodin yrityksensä SOT sai Suomessa aluksi ristiriitaisen vastaanoton:

Jos monen suuryrityksen oli vaikea ymmärtää avoimen lähdekoodin periaatteita ja ansaintalogiikkaa, sitäkin vaikeampaa se oli asiaan vihkiytymättömille. Minulta kysyttiin usein, miten SOT pystyi myymään ilmaista tuotetta ja saamaan siitä rahaa. Kysymys juonsi yleisestä harhakäsityksestä, jonka mukaan avoin lähdekoodi tarkoittaa samaa kuin ilmaisohjelma. Tämä tulkinta johtui epäilemättä osin englanninkielisestä termistä ‘free software’, joka vei ajatukset ilmaisuuteen.

Kun vapaiden ohjelmien sijaan alettiin puhua avoimista, ongelmat hälvenivät. Ajan myötä saavutettiin asiakkaiden luottamus ja avoin tuli merkitsemään turvallisuutta, vakautta, kustannustehokkuutta, skaalautuvuutta ja joustavuutta. Avoimet ohjelmat ovat räätälöitävissä ja paikattavissa, jos niissä ilmenee heikkouksia, mikä merkitsee parempaa tietoturvaa. Suljetun lähdekoodin ohjelmien ansaintalogiikka taas ei tue virheiden korjausta eikä sitä kautta paranna tietoturvaa. Valmistajat sanoutuvat lisenssiehdoissaan irti kaikesta vastuusta.

Voisiko kirjallisuus olla avointa?

Voiko avoimuuden ideaa hyödyntää kirjallisuudessa? Meidän mielestämme voi. Kirjailijat joutuvat uutta teosta laatiessaan vastaamaan aina kysymykseen: haluanko yrittää tehdä rahaa vai tavoittaa mahdollisimman paljon lukijoita? Ensimmäinen tavoite on Suomen kokoisella kielialueella haastava. Jälkimmäisessä taas ei-vapaa, kustannettu julkaisu on yleensä suurin este laajalle levikille. Kirjat ovat kalliita, jakelukanava raskas, verotus korkeaa ja kirjastotkin ostavat valikoimiinsa vain rajallisen määrän teoksia, lähinnä suurimmilta kustantajilta. Valtaosa suomalaisten kustannettujen kirjojen menekistä lasketaan sadoissa, korkeintaan tuhansissa, ei kymmenissä tai sadoissa tuhansissa. Tutkimusten ja omakustanteiden myyntimäärät jäävät helposti kymmeniin kappaleisiin.

Kun kirjan julkaisee avoimena, esimerkiksi sähkökirjana, se leviää laajemmalle kuin painettuna. Avoin kirja on joustavammin hyödynnettävissä eri formaateissa (painettu kirja, sähkökirja ja äänikirja kaikkine eri teknisine formaatteineen). Teksti voi olla myös korjattavissa, uudelleenkäytettävissä ja käännettävissä, jos kirjailija haluaa antaa lukijoilleen myös nämä vapaudet. Parhaimmillaan kirjasta syntyy johdannaisteoksia, jotka pidentävät tuotteen elinkaarta ja koskettavat yhä uusia lukijoita.

Avoimena teos on pysyvämmin saatavilla, sillä kustantajan tai oikeuksien omistajan katoaminen markkinoilta ei vaikuta sen saatavuuteen. Kustannustehokkuutta ja käytettävyyttä lisää se, että kirjaa ei tarvitse yrittää keinotekoisesti suojata piratismia vastaan. Se on lähtökohtaisesti avoin jakelulle.

Kustantajat ja kirjailijat suhtautuvat vapauteen epäluuloisesti, tai haluavat ainakin varmuuden vuoksi estää sen. Väitämme, että vapaudessa on kuitenkin enemmän voitettavaa kuin menetettävää. Tämä pätee erityisesti marginaalisen eli suomenkielisen kirjallisuuden kohdalla, sillä sen tuominen suuren yleisön tietoisuuteen vaatii perinteisillä julkaisutavoilla tuottoon nähden aivan liian kalliita markkinointiponnistuksia. Avoimessa tuotteessa kuka tahansa kirjan lukija on samalla potentiaalinen jakelija ja markkinoija, ja kirjaa voidaan jakaa esimerkiksi internetin vertaisverkkopalveluissa. Mahdollisimman laaja levikki on avoimessa kirjallisuudessa kaikkien edun mukaista.

Case: Onnelliset yhdessä ja La Habanera

Julkaisimme joulukuussa parisuhdekirjamme Onnelliset yhdessä Creative Commons -lisenssillä. Lisenssi mahdollistaa kirjan uudelleenkäytön, kääntämisen ja muokkaamisen ilmaisen kopioinnin ja jakelun lisäksi. Kirjan pohjalta kuka tahansa voi muokata oman parisuhdekirjansa. Kirjan kaupalliset oikeudet pysyvät meillä ja näin voimme halutessamme julkaista kirjan vielä joskus kustannettuna ja painettuna.

Onnelliset yhdessä keräsi puolessa vuodessa 7500 lukijaa, mikä on suomenkieliselle tietokirjalle erinomainen tulos. Edellinen vapaa sähkökirjamme, vuonna 2005 julkaistu La Habanera käännettiin vapaaehtoisvoimin englanniksi ja hepreaksi, ja se on tavoittanut yli 100 000 lukijaa. Olemme saaneet kirjasta runsaasti palautetta kaikkialta maailmasta.

Saimme Onnelliset yhdessä -kirjaan apurahan, mikä osaltaan vaikutti päätökseemme julkaista myös tämä kirja avoimena ensimmäisen onnistuneen kokeilun jälkeen. Suomessa suurin osa kirjoista tehdään apurahoilla ja meistä tuntui reilulta, että apurahoitetun työn tuotos olisi vapaasti kaikkien nautittavissa.

Haluamme omalta osaltamme olla luomassa kirjallisuuteen avoimen lähdekoodin kaltaista avoimuuden kulttuuria. Uskomme, että sen avulla kirjallisten tuotteiden kulutus lisääntyy ja kulutuksen kasvusta syntyy kirjailijoille uusia rahoitus- ja tukimuotoja. Ohjelmistoteollisuudessa vapaus on jo muuttunut valtavirraksi muun muassa maailman arvokkaimman ohjelmistotalon, Applen, ja hakukoneyhtiö Googlen myötä. Pioneerihenkeä ei siis tarvita, riittää kun seuraa menestyjiä.

Päivi ja Santeri Kannisto

Asiasanat: vapaa, ilmainen, avoin lähdekoodi, avoimen lähdekoodin yhteisö, Creative Commons -lisenssi, uudelleenkäyttö, muokkaus, kääntäminen, kopiointi, jakelu, piratismi, Piraattipuolue, sähkökirja, kustantaminen, apurahat, avoin kirja, avoin kirjallisuus, avoin kulttuuri, Onnelliset yhdessä, La Habanera, Platinainen pilvenreuna.

Viikon suosituimmat

Ranskalainen juusto

Tuoreimmat kuulumiset

About Päivi Kannisto

Uusi äänikirja: Elämäni nomadina

Suolatut säkeet

Vapaana elämisen taito

Epätoivottu mainonta | Kirjallisuus ja tuotesijoittelu

Elämäni nomadina

Superrikkaat ja rutiköyhät