Kirjatohtori esiintyy tänään TV:ssä

Dokumenttisarja LamastalgiaViime syksynä tv-kuvausryhmä vieraili luonamme Etelä-Ranskassa. Työn alla oli Tuomas Enbusken ideoima dokumenttisarja Lamastalgia. Tohtorska Santeri ja minä esiinnymme sarjan viimeisessä osassa, joka esitetään tänään perjantaina 2.4.2010.

Lamastalgia kertoo edellisen laman sukupolvikokemuksesta. Sarjassa peilataan taloudellisen romahduksen aiheuttamia tuntoja ja ilmiöitä. Santerin näkökulmana ovat ohjelmistoyrittäjyys ja vuosituhannen vaihteen it-kupla. Minä näyn ruudulla rekvisiittana mm. kirjoittamassa tietoverkkotrilleri Takaporttia.

Meille kuvauspäivä oli viime vuoden harvoja kalenteriin merkittyjä tapahtumia ja muistutti oravanpyörästä, josta lähdimme vuonna 2004. Samassa jaksossa esiintyvät myös Timo Jutila, Mato Valtonen ja Alex Nieminen.

Lamastalgia 8/8 esitetään YLE Teema -kanavalla kaksi kertaa:

Ensiesitys perjantaina 2.4.2010 klo 21.00
Uusinta sunnuntaina 4.4.2010 klo 14.45
Ohjelma ei ole tällä tietoa tulossa nettijakeluun Ylen Areenaan. Santerin ja SOT:n tarinan voi lukea vuoteen 2007 asti Platinaisesta pilvenreunasta.

Asiasanat: Lamastalgia, 8/8, dokumentti, Tuomas Embuske, 1990-luku, lama, YLE Teema, SOT Oy Suomen Ohjelmistotyö Ab, Santeri Kannisto, Päivi Kannisto, Timo Jutila, Mato Valtonen, Alex Nieminen.

Tunnisteet

Kommentit

  1. Unknown1.4.10

    Päivi ja Santeri, kiitos tiedosta. Pitääpä katsoa ohjelma, joka piinallisine aiheineen sopii hyvin kuluvalle piinaviikolle. - Pitää joskus purkaa sanan PIINA kärsimys- eli passiotäyteistä kieli- ja miksei muutakin historiaa. Kun kävin Hamburgissa 2006 (syömättä yhtään purilaista), näin sanat "deus passus" (tosin majuskelein), jotka tarkoittavat kärsinyttä ja kärsivää jumalaa oikeaoppisessa kristinuskossa. Mutta harhaoppiset doketolaiset sanoivat, ettei jumala mitenkään voi alentua kärsimään ristiriipunnassa, mistä sitten on käytetty sanaparia "Christus inpatibilis" (joka ei voi kärsiä). - Kun blogi puhdistui kiitos Santerin tekemän demonteerauksen, tein pari uutta tekstiä äsken. Hyvää pääsiäistä anno 2010!
    Juhani

    VastaaPoista
  2. Päivi Kannisto1.4.10

    Tervehdys, piinan ja passion sanahistoria on mielenkiintoinen. Passio on merkillisen lähellä sanaa intohimo, passion. Täällä ovat ensi yönä kirkot auki ja ristisaattoja pitäisi kuljeskella kaupungin kaduilla. Hyvää pääsiäistä!

    VastaaPoista
  3. Unknown3.4.10

    Moro, palatakseni loistavaan Hampurin-reissuuni (2006) totean, että siellä metrossa, kuten jo maan päällä, jopa rautatieasemalla, kaikasi KLASSINEN musiikki, Bachin urkukoraali. - Suomessa meno on tunnetusti asiallista (ja siksi pääasiassa surkeaa, jos toki yhtä vauhdikasta, sanoisin). Ei ole potentiaalia meillä vielä.

    VastaaPoista
  4. Päivi Kannisto4.4.10

    Klassisesta musiikista tulee mieleen Punta Arenasista Frutillasiin (Chile) mennyt pikkubussi, jossa soitettiin Straussia täydellä pauhulla. Frutillas on saksalaisten uudisraivaajien perustama kylä, jossa talojen puutarhat on puunattu millilleen ja kahviloissa tarjoillaan saksalaista kahvia ja kakkua.

    Bolivialaisen viidakkobussin musiikkitarjonta oli latinorenkutuksia, mutta ne soitettiin nostalgisesti C-kasettisoittimella, jolla oli oma operaattori.

    Kärsimyksetöntä pääsiäispäivää!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kirjatohtori kunnioittaa mielipidettäsi. Kommenttien sensurointi ja lähettäjien urkinta on estetty. Tervetuloa kommentoimaan!

Viikon suosituimmat

About Päivi Kannisto

Kuva
CV   |   Bibliography   |   Nomad and travel books   |   Travel blog   |   Photos   |   In Finnish Päivi Elina Kannisto (formerly Rantanen) PhD, PhD Born in Finland in 1970 Päivi Kannisto and Santeri Kannisto got married in 2004 and embarked on their endless journey in Brazil. Prior to her career as a global nomad, researcher and writer, she worked in a variety of jobs including management consultancy. The couple have written altogether twelve published books in Finnish and English, both fiction and non-fiction . Santeri Kannisto worked with Open Source and founded the leading Finnish Open Source software house SOT Finnish Software Engineering Ltd in 1991. The company was known of Best Linux, SOT Linux ja SOT Office products. Santeri ran the company until October 2004.   Curriculum Vitae Experience Profession...
Lue lisää »

Tietoja Päivi Kannistosta

Kuva
CV   |   Tuotanto   |   Päivi Kanniston kirjat   |   UKK   |   Travel blog   |   In English Päivi Kannisto (ent. Rantanen) Kirjailija, tutkija, YTT, FT Syntynyt 1970 Päivi Kannisto on väitellyt Tilburgin yliopistosta Hollannista (2014, turismitutkimus) ja Tampereen yliopistosta (1998, yleinen kirjallisuustiede). Kannisto on työskennellyt mm. Suomen Akatemian tutkijana, Radiolinjan Content Managerina ja liikkeenjohdon konsulttina CLC Oy:ssä erityisalanaan asiakkuudenhallinta ja strategiat. Päivi ja Santeri Kannisto avioituivat lokakuussa 2004 ja päättivät irrottautua oravanpyörästä. Tästä alkoi uusi ura globaaleina nomadeina ja kirjailijoina. Kannistot ovat Suomesta lähtönsä jälkeen kiertäneet rinkat selässään maailmaa. Santeri Kannisto tunnetaan avoimen lähdekoodin pioneerina. Hän perusti vuonna 1991 Suomen johtavan avoimen lähdekoodin ohjelmistotalon, SOT Oy Suomen Ohjelmistotyö ...
Lue lisää »

Kuinka minusta tuli postikorttikirjailija?

Kuva
Lopetimme kirjojen kirjoittamisen ja erosimme Suomen Tietokirjailijat ry:stä. Viimeinen kirjallinen tuotoksemme on Santerin omaelämäkertaan, Platinaiseen pilvenreunaan, kesällä 2023 kirjoittamamme post scriptum . Paljastamme siinä SOT Oy Suomen Ohjelmistotyö Ab:n kohtalon ja valotamme tietokirjailun lopettamisen syytä.
Lue lisää »

Elokuva Siivoton juttu

Kuva
Tästä ei suomalainen komedia parane. Siivoton juttu kertoo Ranesta ja Kokista, jotka ryhtyvät Pelastusarmeijan leipäjonosta yrittäjiksi. Tapio Piiraisen käsikirjoittama ja ohjaama elokuva kolmentoista vuoden takaa on taas pian ajankohtaisempi kuin koskaan, kun nyt pumpattava talouskupla puhkeaa. Elokuva Siivoton juttu Vuosi 1997 Ohjaaja Tapio Piirainen Pääosissa Kai Lehtinen, Pertti Koivula Maa Suomi Genre Komedia Käsikirjoitus Tapio Piirainen Suomessa Saatavana DVD:nä Rane (Kai Lehtinen) ja Kokki (Pertti Koivula) ovat elokuvassa suoraselkäisiä suomalaisia. He tekevät kuten poliitikot 90-luvun laman jälkeen kansalaisia komensivat. Jokaisen piti luoda oma työpaikkansa, sillä yrityksissä tai valtionhallinnossa niitä ei ollut tarjolla. Rane ja Kokki saavat pankista viiden tuhannen markan pääoman ja hakevat sen turvin Tukholmasta pesukoneen. Syntyy firma nimeltään Spesiaali-siivous, joka on erikoistunut huonekalujen päällisten ja mattojen puhdistukseen. Koska kummallakaan...
Lue lisää »

Kirja-arvio: Mahdollinen saari (La possibilité d'une île) | Michel Houellebecq

Kuva
Michel Houellebecqin Mahdollinen saari on kirja kuolemanpelosta apokalyptisissa lavasteissa. Kirjailija Houellebecqillä on maine, jonka veroisesti hänen on kirjoitettava. La possibilité d'une île (Fayard, Parisi, 2005. Suomennettu nimellä Mahdollinen saari ) täyttää odotuksia edellisistä kirjoista tuttuun tapaan. Taas ollaan kulutusyhteiskunnan ytimessä tavoittelemassa rikkauksia, ympärillä aina himokkaita ja miesten haluille omistautuneita naisia.
Lue lisää »

Sähköpiano | Kurt Vonnegut

Kuva
Kurt Vonnegutin ensimmäinen romaani kertoo maailmasta, jossa ihmiset on korvattu koneilla ja työtä on vain harvoille . Teema on taas ajankohtainen laman ja Kiina-ilmiön myötä. Romaanin toteamus "Machines had all the cards" voitaisiin vain korvata lauseella "The Chinese had all the cards." Player Piano (Charles Schribner's Sons, 1953. Suomennettu nimellä Sähköpiano .) on Vonnegutille hämmästyttävän suoraviivainen tarina. Se kertoo Paul Proteuksesta, joka johtaa mahtavia Iliumin tehtaita. Insinöörinä hän kuuluu valittujen ammattikuntaan, joille tehtävää ja uramahdollisuuksia vielä löytyy. Muilta vaaditaan vähintään tohtorin tutkinto tai heidät hyllytetään armeijaan tai valtion byrokraateiksi. Työläiset ja keskiluokka puuttuvat. Saako elämästä nauttia? Paul ihailee koneita ja kuulee tehtaan kolinat kaleidoskooppimaisena musiikkina. Säveltaiteeseen liittyy myös romaanin kantava metafora: yhteiskunnasta on tullut automaattipiano, joka soittaa reikäkort...
Lue lisää »

Suolatut säkeet

Kuva
Suomen ja suomalaisten diskursiivinen muotoutuminen 1600-luvulta Topeliukseen Kirja julkisuudessa   |   Maksuton PDF   |   Vitriolic Verses. Summary in English   |   Vapaita kirjoja Suolatut säkeet on väitöskirjani, joka käsittelee suomalaisuuden syntyä 1600-luvulta 1800-luvun lopulle. Suomalaisten halu kuulla itsestään on ollut ja on edelleen kyltymätön. Ulkomaalaisillekin esitetään jo kättelyssä kysymyksiä, joihin odotetaan tuttuja vastauksia tuhatjärvisen maan kauneudesta ja kansan rehtiydestä. Suolatut säkeet kysyy, miten tämä kaikkien hyvin tuntema suomalaisuuden merkitysaines on muotoutunut. Kirjassa mennään siis suomalaisuuden lähteille: selvitetään miten tieto Suomesta ja suomalaisista on tullut aikojen kuluessa mahdolliseksi, millaista tietoa näistä on tuotettu ja miksi. Kirjavideoita ja haastatteluja Tutkimuksessa ei katsota vain kolikon parempaa puolta. Se on kirja sinulle, jolle Suomi-kuva ei ole liian kallis. Nyt...
Lue lisää »

Superrikkaat ja rutiköyhät

Kuva
Maksuton sähkökirja   |   Maksuton äänikirja   |   Superrikkaat ja rutiköyhät mediassa Uusin Santerin kanssa yhdessä kirjoittamani kirja ”Superrikkaat ja rutiköyhät — Reppureissulla eriarvoistuvassa maailmassa” ilmestyy maaliskuun puolivälissä. Käsittelemme kirjassa eriarvoisuutta ja yhteiskuntien luokkiintumista eri puolilla maailmaa. Kirjan rakenne on samankaltainen kuin Vapaana elämisen taidossa , jossa vierailtiin erilaisten ihmisten luona eri puolilla maailmaa keskustelemassa heille tärkeistä asioista. Uusi matkakirja sijoittuu Australiaan, Yhdysvaltoihin, Guatemalaan, Malesiaan ja Japaniin.
Lue lisää »

Ranskalainen juusto

Kuva
All about French Cheese | Historia | Tyypit | TOP 10 | Kulttuuri | Ruokapöytä | Tuotekehitys | Resepti Valmistimme tohtorska Santerin kanssa sinulle joululahjaksi virtuaalisen juustomatkan Ranskaan tutustuttuamme maan runsaaseen herkkuvalikoimaan. Ranskassa on vanhan sanonnan mukaan juustoja vuoden jokaiselle päivälle (un fromage par jour de l’année). Lausahdus on vaatimaton, sillä juustolajeja on tuhatkunta. Ranskan presidentti Charles de Gaullen tiedetään kysyneen, miten sellaista maata voi johtaa, jossa on niin käsittämätön määrä juustoja (Ernest Mignon: Les Mots du Général , 1962).
Lue lisää »