Tiibet ja Dalai-lama
Dalai-lama on Ranskassa kulttihenkilö. SS eli hänen pyhyytensä (Sa Sainteté) on vieraillut maassa useaan otteeseen ja parin sadan euron hengelliset tilaisuudet vetävät väkeä suurhalleihin teemalla "Sisäinen rauha, universaali rauha". Dalai-laman muistelmia sen sijaan hallitsevat entisen isänmaan väkivaltaiset tapahtumat.
|
Dalai-lama on seurannut Euroopan ja Pohjois-Amerikan hengellistä kehitystä ristiriitaisin tuntein. Hän kertoo tuntevansa aina mielihyvää siitä, kun joku hyötyy buddhalaisista opeista, mutta kehottaa harkitsemaan kääntymistä tarkoin. - Uuden uskonnon omaksuminen tuo mukanaan vaikeuksia ja saattaa johtaa psyykkisiin konflikteihin, hän muistuttaa. Dalai-lama osallistuu usein matkoillaan muiden uskontojen messuihin ja ammentaa edeltäjiensä tavoin erilaisista buddhalaisuuden perinteistä. - Uskon, että kaikki uskonnot tavoittelevat samaa: ne haluavat kehittää ihmisissä hyvyyttä ja tuoda onnellisuutta kaikille. Vaikka keinot näyttävät erilaisilta, päämäärät ovat samat. |
Au loin la liberté (Fayard, 1990. Ei suomennettu, englanninkielinen alkuteos Freedom In Exile) kuvaa Dalai-laman elämää syntymävuodesta 1935 kirjan ilmestymiseen. Alkuosan mielenkiintoisinta antia ovat kuvaukset tiibetiläisestä kulttuurista ja Dalai-laman inkarnaation valinnasta. Tiibetiläiset oraakkelit näkivät näyn, joka johdatti heidät Amdon maakuntaan köyhän maanviljelijäperheen luo. Päähenkilö vastaa diplomaattisesti kysymykseen, onko hän mielestään oikea Dalai-lama sanomalla, että hän tuntee syvää yhteyttä edeltäjiensä kanssa.
Lapsuuden kuvaus tuo mieleen Kiinan viimeisen keisarin, Pu Yin, elämän, vaikka Dalai-lama itse kieltää mielleyhtymän. Molemmat olivat etuoikeutettuja, muusta maailmasta eristettyjä lapsia, joita ympäröivät muurit, joukko vanhoja ihmisiä ja palvelijoita. Dalai-lama korostaa olleensa tavallinen lapsi, mutta hän leikki muun muassa Tiibetin ensimmäisillä autoilla.
Pako Tiibetistä oli seikkailu
Dalai-lama kritikoi Tiibetissä saamaansa koulutusta. Hän perehtyi uskonnollisiin teksteihin ja dialektiikkaan, mutta ne eivät auttaneet häntä johtamaan maata modernissa maailmassa. Muistelmat kuvaavat Dalai-laman uteliaana ja uusista haasteista innostuvana. Pako Tiibetistä Intiaan oli nuorelle miehelle jännittävä seikkailu ja Kiinan väliintulon myötä neuvottelut Maon kanssa saivat hänet kiinnostumaan marxismista, jota hän ihailee edelleen. Hän pitää marxismin ainoana heikkoutena materialismia ja uskonnon merkityksen aliarvioimista. Henkisen ja materiaalisen kehityksen tulisi kulkea käsi kädessä.
Suuri osa kirjasta on maan poliittisten tapahtumien veristä kuvausta. Dalai-lama korostaa yhteistyöhaluaan ja ylistää joitakin kiinalaisia johtomiehiä, mutta tuomitsee kansakunnan kokonaisuutena. Tiibetin henkistä sukulaisuutta Intiaan ja Mongoliaan korostetaan ja torjutaan yhteydet Kiinaan. Mailla on eri kielet, kirjainjärjestelmät, rotu ja etninen tausta.
Hieman vähemmän muistelmissa ovat sijaa saaneet buddhalaisuuden opit ja virtaukset. Dalai-lama kuvaa, että hänen päivittäiseen ohjelmaansa kuuluu viisi ja puoli tuntia rukoilua, meditaatiota ja opiskelua. Lyhyesti sivutaan joitakin mediaseksikkäitä kysymyksiä: Onko myyttinen Shambala olemassa, mikä merkitys oraakkeleilla on tiibetiläisessä uskonnossa, mikä on buddhismin suhde reinkarnaatioon ja mitä on tantrismi.
Asiasanat: Dala-lama, Dalai Lama, muistelmat, elämäkerta, Freedom In Exile, Au loin la liberté, kulttihenkilö, hengellinen tilaisuus, katolisuus, islam, protestanttisuus, buddhalaisuus, Tiibet, tiibetiläinen, Kiina, kiinalainen, maastapako, Pu Yi, Mao, marxismi, Intia, Monolia, oraakkeli, reinkarnaatio, tantrismi.
