Kirja-arvio Ivy Compton-Burnettin kirjasta Manservant And Maidservant

Kirja-arvio Ivy Compton-Burnettin kirjasta Manservant And Maidservant (Victor Gollancz Ltd, 1949. Ei suomennettu.)Kahlasin loppuun Ivy Compton-Burnettin kirjan mies- ja naispalvelijasta. Teksti oli ilmavaa, lähinnä dialogia ilman selittäviä adjektiiveja siitä, miten kukin sanansa asettelee. Siis periaatteessa kirjallisuutta juuri minun spartalaiseen makuuni.

Jostain syystä kirja oli kuitenkin paikoin pitkästyttävä. Kaipa se on myönnettävä: minustakin on löytynyt lavean kerronnan ystävä, vaikka Waltarit saavatkin edelleen pölyttyä hyllyssä. Yritin Waltarin juhlavuoden kunniaksi lukea romaanin Johannes Angelos. Aloitin huhtikuussa ja raahasin kirjaa ympäri etelä-Eurooppaa, mutta kun vuoden loppuun mennessä en ollut päässyt kolmeakymmentä sivua pidemmälle, luovutin.

Pikkuvanhaa vai überälykästä?

Compton-Burnettin Manservant And Maidservant (Victor Gollancz Ltd, 1949. Ei suomennettu.) kuvaa Horace Lambin, sadistin, kitupiikin ja tyrannin, kotielämää. Se ei ole viehkeää, mutta suurimmat ongelmat sukeutuvat kuitenkin siitä, kun mies kääntää kelkkansa. Voiko lähipiiri unohtaa menneisyydessä kokemiaan vääryyksiä?

Pidin kirjan arkifilosofisesta ulottuvuudesta. Pienet yksityiskohdat oli paisutettu äärimmilleen ja ne kirvoittivat mielenkiintoista pohdiskelua. Suorastaan häiritsevää oli kuitenkin se, että perheen pienten lasten suuhun oli laitettu pikkuvanhaa elämänanalyysia. Kirjan toimittaja totesi alkupuheessa tästä hyvinkin kohdallisesti, tosin ihailevaan sävyyn: "vain Compton-Burnettin kirjoissa lapset puhuvat niin". Totta mooses!

Suositeltakoon tätä kirjaa kaikille niille vanhemmille, joiden mielestä omat lapset ovat überälykkäitä.

Asiasanat: Ivy Compton-Burnett, miespalvelija, naispalvelija, Manservant And Maidservant, Mika Waltari, Johannes Angelos, filosofia, lapset, lasten suusta, sadisti, kitupiikki, tyranni, pikkuvanha.
Tunnisteet
Yhdistynyt kuningaskunta

Viikon suosituimmat

Trilogia Le grand cahier on kulttuuriskandaali | Agota Kristof

Kuva
Agota Kristofin timantti trilogia on joutunut Suomessa outoon valoon. Tarjolla on pelkkä johdanto, vaikkakin loistava sellainen. Kirjasarjan nerokkuus paljastuu kuitenkin vasta, kun kaikki kolme osaa on luettu. Agota Kristof on unkarilaissyntyinen, mutta nykyään Sveitsissä asuva ja ranskaksi kirjoittava kirjailija. Hänen maailmanmainetta niittänyt trilogiansa koostuu kirjoista Le grand cahier , joka on suomennettu nimellä Iso vihko (L'éditions du Seuil, Pariisi, 1986), La preuve eli Koe (1988) ja Le troisième mensonge eli Kolmas valhe (1991).
Lue lisää »

Kiinalainen niukkuuspeli

Kuva
Mitä eroa on ohjelmoinnin ja kirjallisuuden kielillä? Aloitetaan pelaamalla tunnettua kiinalaista seurapeliä nimeltään niukkuuspeli. Kiinalaiset ovat tunnettuja peli-innostaan ja seurapeleistään. Mahjong lienee tunnetuimpia kiinalaisista ajanvietteistä. Miehet ja naiset kokoontuvat pelaamaan tätä kiehtovaa lautapeliä puistoihin tuntikausiksi ryystäen samalla teetä ja syljeskellen kadulle. Toinen kuuluisa ajanviete on niukkuuspeli. Se on ulkomaalaisenkin helposti opittavissa eikä vaadi erityisiä pelivälineitä. Syötä alla olevaan kenttään luku, paina ok-nappia ja odota tietokoneen vastasiirtoa. Kirjoita numero: Koodausta Kiinalainen niukkuuspeli oli ensimmäinen oppitunti, jolla Kirjatohtori aloitti perehtymisensä ohjelmoinnin saloihin. Ohessa osa koodia, jolla ohjelma toimii: <script language="JavaScript" type="text/javascript"> // <!-- Begin function niukkuuspeli () { $luku = Math.round(document.kirjalomake.Luku.value); if (!$luku) { a
Lue lisää »

Suolatut säkeet

Kuva
Suomen ja suomalaisten diskursiivinen muotoutuminen 1600-luvulta Topeliukseen Kirja julkisuudessa   |   Lataa PDF   |   Vitriolic Verses. Summary in English   |   Päivi Kannisto kirjat Suolatut säkeet on väitöskirjani, joka käsittelee suomalaisuuden syntyä 1600-luvulta 1800-luvun lopulle. Suomalaisten halu kuulla itsestään on ollut ja on edelleen kyltymätön. Ulkomaalaisillekin esitetään jo kättelyssä kysymyksiä, joihin odotetaan tuttuja vastauksia tuhatjärvisen maan kauneudesta ja kansan rehtiydestä. Suolatut säkeet kysyy, miten tämä kaikkien hyvin tuntema suomalaisuuden merkitysaines on muotoutunut. Kirjassa mennään siis suomalaisuuden lähteille: selvitetään miten tieto Suomesta ja suomalaisista on tullut aikojen kuluessa mahdolliseksi, millaista tietoa näistä on tuotettu ja miksi. Tutkimuksessa ei katsota vain kolikon parempaa puolta. Se on kirja sinulle, jolle Suomi-kuva ei ole liian kallis. Nyt myös sähkökirjana Painetun kirjan kustansi Suomalaisen Kirjallisuuden Se
Lue lisää »

Kielitoimisto suosittaa lyhiksiä ja pyöröraikastinta

Kuva
Kuka enää osaisi kirjoittaa niin kuin pitää, ellei olisi Kielitoimistoa? Kielitoimistolla on tärkeä kansallinen tehtävä . Se vaalii oikeakielisyyttä ja suitsii vierassanojen invaasiota. Ensimmäiset muistikuvani instituutiosta liittyvät siihen, kun shortseista šortseista haluttiin tehdä lyhikset ja deodorantista pyöröraikastin . Sittemmin IT-alan termit tuottivat uusia, jännittäviä sanoja. Hiirestä esimerkiksi haluttiin paikanninrasia . Tiedätkö mikä on ikikieriö ? Vastaus löytyy lopusta.
Lue lisää »

About Päivi Kannisto

Kuva
CV   |   Bibliography   |   Nomad and travel books   |   Travel blog   |   Photos   |   In Finnish Päivi Elina Kannisto (formerly Rantanen) PhD, PhD Born in Virrat, Finland in 1970 Päivi Kannisto and Santeri Kannisto got married in 2004 and embarked on their endless journey in Brazil. Prior to her career as a global nomad, researcher and writer, she worked in a variety of jobs including management consultancy. The couple have written altogether twelve published books in Finnish and English, both fiction and non-fiction . Santeri Kannisto worked with Open Source and founded the leading Finnish Open Source software house SOT Finnish Software Engineering Ltd in 1991. The company was known of Best Linux, SOT Linux ja SOT Office products. Santeri ran the company until October 2004.   Curriculum Vitae Experience Professional tourist 10/2004–
Lue lisää »

Vapaana elämisen taito

Kuva
Tilaa kirja   |   Kirjan tiedot   |   Vapaana elämisen taito mediassa Ihmiset syntyvät vapaina, mutta vapaus hukkuu helposti työelämän vaatimuksiin, asuntolainoihin ja muiden mielistelyyn. Mutta entä jos tämä olisi elämäsi viimeinen päivä — eläisitkö sen toisin? Miksi et nyt ole vapaa elämään niin kuin haluat? Vapaana elämisen taito vie maailmalle tutustumaan vapauden ulottuvuuksiin. Serbialaisen Slobodanin parvekkeella puhutaan kansallisuusaatteesta ja vapaudesta elää ilman kotimaata. Jamaikalaisessa siirtomaalukaalissa harkitaan hyppäämistä kaikkea hallitsevan talouden ulkopuolelle. Himalajan vuorilla pohditaan, miten ihminen voi päättää omasta elämästään ja pitää silti omat mielipiteensä. Lopulta keinutaan nicaragualaisen samaanin pihalla riippumatossa ja keskustellaan vapaan elämän sallimisesta kanssaihmisille. Risteytämme Santerin kanssa kirjassa erilaisia elämäntarinoita, suurten ajattelijoiden pohdintoja ja nykyelämän kriittistä tarkastelua ja kysymme, onko vapaus ava
Lue lisää »

Lasikaupunki hämää ja harhauttaa | Paul Auster

Kuva
Austerin kirjat sisältävät tarinoita tarinoiden sisällä. Välillä kerronnassa on snobbailun makua, mutta monesti kirjailija onnistuu luomaan huikaisevia rinnakkaistodellisuuksia. Austerin New York -trilogian ensimmäisen osan avaa kirja City of Glass (1985, suomennettu nimellä Lasikaupunki .) Päähenkilö on Austerille mieleinen: kirjailija. Herra Quinn on eksistentialistinen sankari, joka ei tunne oloaan kotoisaksi omissa nahoissaan. Hän on itse asiassa mennyt vieläkin pidemmälle ja lakannut ajattelemasta itseään todellisena. Quinn elää dekkarihahmonsa, Max Workin, kautta, ensin kirjoissa, sitten myös arkielämässä. Minä olen sinä olet hän Kun herra Quinn saa puhelinsoiton, jossa kysellään Paul Auster -nimistä yksityisetsivää, hän ottaa miehen paikan. Tehtävänä on varjostaa miestä nimeltään Peter Stillman. Romaani edustaa postmodernismia, jossa merkityksiä ja identiteettejä rakennetaan ja puretaan. Minä olen sinä olet hän. Quinn on dekkarihahmo Max Workin lisäksi varjostamansa
Lue lisää »

Kirja-arvio: Alastonkuvia | Virpi Hämeen-Anttila

Kuva
Pitihän se lukea: oppineen naisen kirjoittama muodikas ja myyvä tarina, jota kriitikot ovat tituleeranneet lukuromaaniksi . Käsite tuntuu yhtä hullunkuriselta kuin rytmimusiikki . Mitä ovat romaanit, joita ei ole tarkoitettu luettaviksi tai musiikki, jossa ei ole rytmiä? Virpi Hämeen-Anttilan teos Alastonkuvia (Otava, Helsinki. 2. painos 2004) sijoittuu yliopisto - ja taiteilijapiireihin. Tarina pyörii salaperäisen kuvataiteilijan, Aleksi Merikosken, ympärillä, jonka suitsutus sekä miesten että naisten suulla on hurmioitunutta.
Lue lisää »

Superrikkaat ja rutiköyhät

Kuva
Kirjan tiedot   |   Kuuntele tai lataa maksuton äänikirja   |   Superrikkaat ja rutiköyhät mediassa Uusin Santerin kanssa yhdessä kirjoittamani kirja ”Superrikkaat ja rutiköyhät — Reppureissulla eriarvoistuvassa maailmassa” ilmestyy maaliskuun puolivälissä. Käsittelemme kirjassa eriarvoisuutta ja yhteiskuntien luokkiintumista eri puolilla maailmaa. Kirjan rakenne on samankaltainen kuin Vapaana elämisen taidossa , jossa vierailtiin erilaisten ihmisten luona eri puolilla maailmaa keskustelemassa heille tärkeistä asioista. Uusi matkakirja sijoittuu Australiaan, Yhdysvaltoihin, Guatemalaan, Malesiaan ja Japaniin.
Lue lisää »

Haloo, hei ootsä siellä? | Bret Easton Ellis

Kuva
Bret Easton Ellisin esikoisromaanin dialogit ovat kuin tyypillisestä kännykkäkeskustelusta . Henkilöt puhuvat jonninjoutavia toistensa ohi. Kaikki on hyvin niin kauan, kun kumpikin pysyy vuorollaan äänessä eikä toisen tarvitse kysyä: "Haloo, ootsä vielä siellä? Less Than Zero (Ilmestyi englanniksi 1985. Suomennettu nimellä Alta nollan ) oli Ellisin läpimurtoteos , jota juhlittiin 80-luvun uutena romaanina. Se kuvaa rikkaiden amerikkalaisnuorten bileiden, merkkituotteiden ja huumeiden täyttämää elämää. Hei, sähän oot alasti! Kirjan päähenkilö Clay on joululomalla yliopistosta. Hän asuu vanhempiensa luona Los Angelesissa ja tapaa tuttujaan. Useimmat henkilöiden välisistä keskusteluista heijastavat sisäistä tyhjyyttä. Kenelläkään ei ole mitään sanottavaa. He ovat kyllästyneitä itseensä, toisiinsa, elämään. "Ça fait longtemps que je t'ai pas vue" je lui ai dit. "Ouais, j'suis pas beacoup sortie ces jours derniers." (--) "Tu as passé un bon
Lue lisää »