Klassikosta vitsiksi | Päde kirjallisuudella

Vitsit on syytä valita tarkoin kaunopuheisessa seurassaKirjallisuudenystävä ei sorru seurassa banaaleihin blondivitseihin, vaan esittää valittuja paloja klassikkokirjallisuudesta. Kirjatohtorin uuden, Päde kirjallisuudella -juttusarjan ensimmäisessä osassa tiivistetään ranskalainen näytelmäklassikko salonkikelpoiseksi vitsiksi.

Jean Anouilhin ja Jean Aurenchen kirjoittama näytelmä Augustus (1929) vie ranskalaiseen palatsiin, jossa vietetään herttuattaren syntymäpäivää. Päivänsankarin pojanpojalta Augustukselta odotetaan juhlapuhetta jännityksellä, sillä poika ei ole puhemiehiä. Hän kykenee sanomaan vain yhden sanan päivässä. Kotiopettaja on valinnut onnitteluksi "Greetings", mutta hämmentyneen Augustuksen kurkusta kumpuaakin "Thanks". Herttuatar poistuu salista raivostuneena.

Vuosia myöhemmin palatsissa juhlitaan jälleen herttuattaren syntymäpäivää. Augustus puuttuu vielä juhlavieraiden joukosta ja kotiopettaja epäilee hänen harjoittelevan peilin edessä sanaansa. Onnitteluksi on valittu tällä kertaa "Prosperity". Kun Augustus saapuu viimein paikalle, hän seisoo herttuattaren edessä tuppisuuna ja laittaa kotiopettajan lukemaan puolestaan kirjeen. Kirjeessä Augustus tunnustaa rakastavansa Hélène -nimistä naista. Herttuatar pyörtyy.

Koittaa kosiomatkan aika. Kotiopettaja on valmistellut tasan kolmeenkymmeneen sanaan sovitetun puheen. Augustus on pidättäytynyt puhumasta kuukauteen säästääkseen sanoja.

H-hetkenä Augustus ja Hélène tapaavat kylänraitilla. Augustus kakaisee puheen elämänsä naiselle ja odottaa jännityksellä vastausta. Hélène hymyilee kauniisti ja kaivaa jotakin koristaan. "Anteeksi, mutta voisitte toistaa?" hän kysyy ja asettaa kuulotorven korvalleen.

Tervetuloa tutustumaan koko Päde kirjallisuudella -juttusarjaan ja vierailemaan Pätölän kylässä.

Asiasanat: päteminen, kirjallisuus, klassikko, näytelmä, vitsi, Jean Anouilh, Jean Aurenche, Augustus, Ranska.
Tunnisteet
Pätölän kylä

Viikon suosituimmat

Lasikaupunki hämää ja harhauttaa | Paul Auster

Kuva
Austerin kirjat sisältävät tarinoita tarinoiden sisällä. Välillä kerronnassa on snobbailun makua, mutta monesti kirjailija onnistuu luomaan huikaisevia rinnakkaistodellisuuksia. Austerin New York -trilogian ensimmäisen osan avaa kirja City of Glass (1985, suomennettu nimellä Lasikaupunki .) Päähenkilö on Austerille mieleinen: kirjailija. Herra Quinn on eksistentialistinen sankari, joka ei tunne oloaan kotoisaksi omissa nahoissaan. Hän on itse asiassa mennyt vieläkin pidemmälle ja lakannut ajattelemasta itseään todellisena. Quinn elää dekkarihahmonsa, Max Workin, kautta, ensin kirjoissa, sitten myös arkielämässä. Minä olen sinä olet hän Kun herra Quinn saa puhelinsoiton, jossa kysellään Paul Auster -nimistä yksityisetsivää, hän ottaa miehen paikan. Tehtävänä on varjostaa miestä nimeltään Peter Stillman. Romaani edustaa postmodernismia, jossa merkityksiä ja identiteettejä rakennetaan ja puretaan. Minä olen sinä olet hän. Quinn on dekkarihahmo Max Workin lisäksi varjostamansa
Lue lisää »

Trilogia Le grand cahier on kulttuuriskandaali | Agota Kristof

Kuva
Agota Kristofin timantti trilogia on joutunut Suomessa outoon valoon. Tarjolla on pelkkä johdanto, vaikkakin loistava sellainen. Kirjasarjan nerokkuus paljastuu kuitenkin vasta, kun kaikki kolme osaa on luettu. Agota Kristof on unkarilaissyntyinen, mutta nykyään Sveitsissä asuva ja ranskaksi kirjoittava kirjailija. Hänen maailmanmainetta niittänyt trilogiansa koostuu kirjoista Le grand cahier , joka on suomennettu nimellä Iso vihko (L'éditions du Seuil, Pariisi, 1986), La preuve eli Koe (1988) ja Le troisième mensonge eli Kolmas valhe (1991).
Lue lisää »

About Päivi Kannisto

Kuva
CV   |   Bibliography   |   Nomad and travel books   |   Travel blog   |   Photos   |   In Finnish Päivi Elina Kannisto (formerly Rantanen) PhD, PhD Born in Virrat, Finland in 1970 Päivi Kannisto and Santeri Kannisto got married in 2004 and embarked on their endless journey in Brazil. Prior to her career as a global nomad, researcher and writer, she worked in a variety of jobs including management consultancy. The couple have written altogether twelve published books in Finnish and English, both fiction and non-fiction . Santeri Kannisto worked with Open Source and founded the leading Finnish Open Source software house SOT Finnish Software Engineering Ltd in 1991. The company was known of Best Linux, SOT Linux ja SOT Office products. Santeri ran the company until October 2004.   Curriculum Vitae Experience Professional tourist 10/2004–
Lue lisää »

Venäjästä ja voguleista Artturi Kanniston mitalla

Kuva
1900-luvun alkupuolen Suomessa vallitsi syvä venäläisvastaisuus, joka on saanut sijansa myös matkakirjoissa . Kirjatohtorin tarkastelussa ovat Artturi Kanniston (Santerin isoisän isän) matkapäiväkirjat. Artturi teki Siperian vogulialueilla tutkimusta suomensukuisista kielistä. Hänen päiväkirjamuistiinpanonsa ja kirjeensä on julkaistu nimellä Artturi Kanniston tutkimusmatkat Siperiassa vuosina 1901-1906 . (Suomalais-Ugrilainen Seura, 1964.) Vihattu Venäjä Artturi oli huolissaan siitä, että Venäjän imperiumi uhkasi nielaista pienet kansat. Vastenmielisyys Venäjää kohtaan pulpahtaa esiin heti alkumatkan kuvauksessa, kun kieltä jonkun verran opiskellut tutkija totuttelee uuteen ja "rumaan" työvälineeseensä. Moite kertoo siitä, että venäjän kieli edusti suomalaisille vihatun ja uhkaavan isännän ääntä . Autonomisessa suurruhtinaskunnassa seurattiin huolestuneena suomensukuisten kansojen kohtaloa ja peläten arvailtiin, koska jouduttaisiin samaan puristukseen. Toinen vast
Lue lisää »

Kirja-arvio: Alastonkuvia | Virpi Hämeen-Anttila

Kuva
Pitihän se lukea: oppineen naisen kirjoittama muodikas ja myyvä tarina, jota kriitikot ovat tituleeranneet lukuromaaniksi . Käsite tuntuu yhtä hullunkuriselta kuin rytmimusiikki . Mitä ovat romaanit, joita ei ole tarkoitettu luettaviksi tai musiikki, jossa ei ole rytmiä? Virpi Hämeen-Anttilan teos Alastonkuvia (Otava, Helsinki. 2. painos 2004) sijoittuu yliopisto - ja taiteilijapiireihin. Tarina pyörii salaperäisen kuvataiteilijan, Aleksi Merikosken, ympärillä, jonka suitsutus sekä miesten että naisten suulla on hurmioitunutta.
Lue lisää »

Antisankareita

Kuva
Paul Austerin tempukkaasta tuotannosta löytyy äärettömän yksinkertainen tarina, jossa kivet ovat kiviä ja velka vankeutta. Paul Austerin tuotantoon tulee palattua säännöllisin väliajoin. Hänen alkutuotantonsa absurdisti vaeltaviin ja askeettisesti eläviin henkilöhahmoihinsa on helppo samastua . Toisinaan kerronnan eri tasoilla temppuilu, intertekstuaalisten viitteiden ylenpalttisuus ja pseudofilosofiat ärsyttävät snobbailuna, mutta silloin luen kirjan The Music Of Chance (1990. Suomennettu nimellä Sattuman soittoa ). Ameebamaisia tulkintoja Sattuman soittoa on rakenteeltaan perinteinen. Se etenee kronologisesti kolmannen persoonan kertojan johdatuksessa. Bostonilainen palomies Nashe saa perintönä 200 000 dollaria ja ajelee ympäri Valtoja , kunnes varat hupenevat. Hän tapaa pokerinpelaajan, Pozzin, laittaa viimeiset rahansa peliin ja: häviää. Kaverukset joutuvat austermaiseen tapaan osaksi toisten megalomaanisia suunnitelmia. Heistä tulee velkavankeja ökyrikkaille pelikumpp
Lue lisää »

Kirja-arvio: Perheidyllistä pirullisesti

Kuva
Helvi Hämäläisen Säädyllinen murhenäytelmä (1941) on erinomaisen pureva ja taitava piruilu. Se kertoo kahden helsinkiläisen intellektuelliperheen elämästä ja kulissien pystyssä pitämisen vaikeasta taidosta. Kirjan päähenkilöinä ovat arkeologian tohtori Tauno Saarinen ja hänen vaimonsa Elisabet. Rinnalla kulkee tohtorin sisaren, kulttuurikriitikkona työskentelevän Naimin, tarina raastavine rakkaussuhteineen. Ahdistava perheidylli Romaani on täynnä loistavia lauseita ja teräviä huomioita tohtorisperheen porvarillisesta idyllistä. Perheen äiti Elisabet on idyllin hengetär, joka silottelee elämän karkeita ja likaisia puolia. Hänen siveyttä ja korrektiutta tihkuva henkilökuvauksensa on briljanttia. Hän [Elisabet] oli koko ajan teekuppinsa yli pöydässä hymyillyt miehelleen ujoa hymyään ja hän oli liikkunut karitsanpäätossuissaan huoneissa järjestellen ja nykien niitä viehkeyden lankoja, jotka pitivät hänen elämänrakennelmaansa, siirtäen tuoleja, oikaisten mattoja, hipaisten rusk
Lue lisää »

Kirja poiki unelman

Kuva
Tutustuimme tänä syksynä belgialais-ranskalaiseen pariskuntaan, joka pyöräili Brysselistä Pekingiin. He seurasivat australialaisen Tim Copen ja Chris Hatharleyn reittiä Siperian halki, josta nämä kertoivat kirjassaan Off The Rails . Pariskunnan matkakertomus seuraili pitkälti esikuvaansa. Matkan varrelle oli siunaantunut monia ystävällisiä baabushkoja, jotka olivat tarjonneet syrjäseuduilla majasijaa. Kuva-albumeissa hymyili huivipäisiä, harvahampaisia mummoja ja venäläisiä äijäporukoita, jotka tarjosivat raittiille matkalaisille vodkaryyppyjä. Tunnelma oli lämmin ja sydämellinen, kuten olimme itsekin saaneet Santerin kanssa huomata junamatkallamme . Timin ja Chrisin unelma poiki siis uusia, jotka myös toteutettiin. Parempaa vastaanottoa kirjalle voi tuskin toivoa. Kuten kirjoitimme La Habanerassa : Unelmointi tekee hyvää, mutta unelmien toteuttaminen on parasta. Lue lisää: Dominiquen ja Cynthian matka polkupyörällä Belgiasta Pekingiin . Asiasanat: Tim Cope, Chris Hatharley, m
Lue lisää »

Huhtikuun tytöt | Reijo Mäki

Kuva
Reijo Mäen kuudestoista yksityisetsivä Vares -kirja on moni-ilmeisempi ja rönsyilevämpi kuin koskaan. Kauniille naisille perso Jussi Vares saa haastavan tehtävän. Hän tutkii Kyllikki Saaren ja Bodom-järven murhille vertoja vetävää historiallista rikosta. Kolme kaunista tyttöä on kadonnut peräjälkeen tietymättömiin. Kaksikymmentä vuotta vanha rikos on edelleen ratkaisematta. Jeesus ratkaisee rikoksen Tarina rönsyilee niin, että Vareksen tutkimuksia tärkeämmiksi nousevat hänen tuttunsa alamaailmasta ja eduskunnasta. Dekkarisarjan sex appeal lienee siinä, että lukijat — ennen kaikkea turkulaiset — saavat hänen kauttaan tutustua arkisen ympäristönsä jännittävämpään ja kiihottavampaan puoleen: alamaailmaan, S/M-piireihin, erotomaanien kokouksiin ja julkkisten salattuun elämään. Kun Vareksen aika kuluu enimmäkseen Turun mafiaa tavatessa apteekkiravintolassa, rikoksen ratkaisee lopulta hänen adoptoimansa kissa Jeesus. Mäen dekkareissa ihmiset puhuvat kuten arkielämässäkin: jaarittelev
Lue lisää »

Haloo, hei ootsä siellä? | Bret Easton Ellis

Kuva
Bret Easton Ellisin esikoisromaanin dialogit ovat kuin tyypillisestä kännykkäkeskustelusta . Henkilöt puhuvat jonninjoutavia toistensa ohi. Kaikki on hyvin niin kauan, kun kumpikin pysyy vuorollaan äänessä eikä toisen tarvitse kysyä: "Haloo, ootsä vielä siellä? Less Than Zero (Ilmestyi englanniksi 1985. Suomennettu nimellä Alta nollan ) oli Ellisin läpimurtoteos , jota juhlittiin 80-luvun uutena romaanina. Se kuvaa rikkaiden amerikkalaisnuorten bileiden, merkkituotteiden ja huumeiden täyttämää elämää. Hei, sähän oot alasti! Kirjan päähenkilö Clay on joululomalla yliopistosta. Hän asuu vanhempiensa luona Los Angelesissa ja tapaa tuttujaan. Useimmat henkilöiden välisistä keskusteluista heijastavat sisäistä tyhjyyttä. Kenelläkään ei ole mitään sanottavaa. He ovat kyllästyneitä itseensä, toisiinsa, elämään. "Ça fait longtemps que je t'ai pas vue" je lui ai dit. "Ouais, j'suis pas beacoup sortie ces jours derniers." (--) "Tu as passé un bon
Lue lisää »