Kuinka tehdä salasanoista turvallisempia?

Miten aikariippuvainen salasana toimisi?Mikä tekee salasanoista turvattomia? Se, että niitä ei vaihdeta. Jos salasa olisi automaattisesti muuttuva, sen kaappaaminen tai nettiin vuotaminen ei hyödyttäisi ketään.

Hyvien salasanojen valitsemiseen löytyy läjäpäin tee niin ja älä teen näin -ohjeita. Kaikissa niissä on yksi heikkous. Jos salasana vuotaa, on aivan sama, onko salasana hyvä vai huono, sillä se on tietomurtajien käytettävissä siihen saakka, kunnes se on vaihdettu. Jos osa salasanasta olisi muuttuva, esimerkiksi aikaan sidottu, ei kukaan pystyisi hyödyntämään salasanaa jälkeenpäin.

Muuttuvan salasanan toimintaperiaate

Automaattisesti muuttuvia salasanoja ei ole vielä olemassa, mutta sellaisia voisivat olla esimerkiksi kellonaikaan tai päivämäärään sidotut salasanat. Käyttäjälle kerrottaisiin sisäänkirjautumisen yhteydessä järjestelmän aika ja pyydettäisiin salasanaa. Hän olisi aiemmin määritellyt, että salasanan alussa olisivat esimerkiksi kellonajan tunnit (1-24) ja lopussa viikonpäivän kaksi alkukirjainta (ma,ti,ke,to,pe,la,su). Näin salasana muuttuisi tunneittain tai päivittäin. Salasanan muuttumisen logiikka määriteltäisiin salasanaa syötettäessä esimerkiksi kertomalla, lisätäänkö muuttuva osa alkuun vai loppuun vai molempiin päihin, ja määrittelemällä, mitä osaa kellonajasta käytetään.

Mitä järjestelmän luominen edellyttäisi? Suurin muutos on ajattelussa. Salasana ei enää olisi muinaisjäänne, jonka keksiminen on hankalaa ja muuttaminen työlästä. Siitä tulisi nomadinen, jatkuvasti muuttuva ja elävä. Kun tämä mielikuvallinen este ylitetään, salasanoja kyselevät ohjelmakirjastot tulee päivittää uusia vaatimuksia vastaamaan ja sen jälkeen niitä käyttävät ohjelmat. Muutos olisi kustannuksiltaan pienempi kuin salasanojen häviämisestä, vuodoista ja tietomurroista aiheutuvat vahingot. Jos ajatus tuntuu järkeenkäyvältä, vie viestiä eteenpäin ja esitä muutostoivomus käyttämiesi ohjelmien ja palvelujen valmistajille.

Asiasanat: salasana, muuttuva, kellonaika, aika, turvallinen, tietomurto, vuoto, tietovuoto, salasanalista, nomadinen.

Kommentit

  1. En itse usko, että esitetyllä tavalla yksinkertaisesti muuttuva salasana kovinkaan paljon auttaisi. Jos murtautuja saa tietoonsa yhden salasanan, siitä löytyy kyllä helposti mikä osuus on muuttuva ja mikä pysyvä. Silloin murtautuja voi seuraavalla kerralla muodostaa uuden salasanan aivan kuten käyttäjäkin.

    Esimerkiksi monet verkkopankit käyttävät muuttuvia salasanoja siten, että käyttäjä poimii kertakäyttöiset salasanan hänelle aiemmin toimitetusta listasta. Tämä on varsin hyvä turvakeino, koska seuraavaa salasanaa ei voi mitenkään päätellä edellisestä. Tätä voitaisiin käyttää enemmän myös muissa verkkopalveluissa, esim. seuraavalla tavalla: Kirjautuessaan turvalliselta koneelta (esim. oma kotikone) käyttäjä pyytää verkkopalvelua generoimaan listan kertakäyttösalasanoja. Käyttäjä tulostaa listan itselleen. Kun hän myöhemmin käyttää palvelua esim. matkalla nettikahviloissa, hän voi käyttää kertakäyttöisiä salasanoja eikä haittaa vaikka ne päästäisiin kuuntelemaan.

    Viimeaikaisissa tapauksissa, joissa salasanoja on julkaistu, tietomurron kohteina ovat olleet vanhanaikaiset tietojärjestelmät, joihin salasanat oli tallennettu selväkielisinä. Silloin monimutkainenkaan salasana ei ole sen parempi kuin yksinkertainen. Suurimmassa osassa nykyjärjestelmiä kuitenkin salasanat tallennetaan salattuina. Näissä tapauksissa järjestelmään murtautuja ei saa salasanoja suoraan käyttöönsä, ja niiden selvittäminen on hankalampaa, jos käyttäjä on valinnut monimutkaisen salasanan. Eli ei niitä ohjeita hyvien salasanojen muodostamiseksi kannata kokonaan unohtaa. Samoin ainakin tärkeimmissä verkkopalveluissa kannattaa käyttää eri salasanoja.

    Arto

    VastaaPoista
  2. Anonyymi5.12.11

    Moro Arto,

    kiitos kommentista. Helpointa tietysti olisi lopettaa kokonaan salasanojen käyttö ja tehdä kaikesta tiedosta avointa ja julkista :)

    Nuo listat eivät toimi ainakaan nomadien tapauksessa, sillä ne vaativat postiosoitteen listan vastaanottamiseksi.

    Päivi & Santeri

    VastaaPoista
  3. Salasanat ovat oikeasti melkoinen riesa. Niitä on liikaa ja ne vaihtuvat liian usein. Jokaiseen järjestelmään pitää olla uusi yhdistelmä, joka pitää muistaa. Kokonaan salasanoista poistuminen ei ole mahdollista, koska on ihmisiä, jotka haluavat vahinkoittaa tietojärjestelmiä. Mutta olisi viisasta kysyä, missä kaikkialla oikeasti tarvitaan salasanoja. Onko viisasta laittaa oviin salasanoilla toimivia lukkoja, vai onko paras ratkaisu sittenkin pysyä vanhanaikaisessa avaimessa? Onko jokaisella järjestelmän käyttäjällä pakko olla salasana, vai voisiko salasanoja olla vain ylläpitäjillä. On paljon tietoa, joka voi olla julkista. Ja jos käyttäjällä ei ole mahdollista muokata järjestelmää, vaan vain käyttää sitä, niin vahinkoittaminen ei ole mahdollista. Se sijaan että jatkuvasti kehitämme systeemejä, joissa tarkistelemme identiteettiämme - voisimme kehittää systeemejä, joissa identiteetin tarkistelu on turhuutta.
    Ihmisen muistikapasiteetti ei jaksa muistaa mielettömiä määriä salasanoja ja käyttäjän kannalta on vaikeata, jos hän aina joutuu kaivelemaan listoja esiin.

    Jos oikeasti haluaa kehittää salasanajärjestelmiä, niin käyttöön on otettava fyysinen laite, joka huolehtii käyttäjän identiteetistä. Se olisi tavallaan fyysistä avainta vastaava häkkyrä. Tähän laitteeseen ladataisiin aika ajoin vaihtuva salasana ja laite huolehtisi kaikista salaukseen liittyvistä tehtävistä. Ihminen vain käyttäisi laitetta. Muistaminenhan on salasana suurin ongelma, sekä niiden määrä. Tämä laite ratkaisisi muistamisen ongelman sekä määrä ongelman. Yksinkertaista. Toteuttaminen ja julkaiseminen on vain vaikeata ja hankalaa - mutta mahdollista, jos sellaisen lanseraisi toimivaan käyttöjärjestelmään. Lisäksi laitteen luonut henkilö saisi suuria voittoja tililleen.

    VastaaPoista
  4. Kiitos kommentista, laskevaaurinko! Kuten nomadiystävämme Michel totesi, lukot ovat vain rehellisiä ihmisiä varten. Sama pätee salasanoihin.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kirjatohtori kunnioittaa mielipidettäsi. Kommenttien sensurointi ja lähettäjien urkinta on estetty. Tervetuloa kommentoimaan!

Viikon suosituimmat

About Päivi Kannisto

Tietoja Päivi Kannistosta

Kuinka minusta tuli postikorttikirjailija?

Elokuva Siivoton juttu

Kirja-arvio: Mahdollinen saari (La possibilité d'une île) | Michel Houellebecq

Sähköpiano | Kurt Vonnegut

Suolatut säkeet

Superrikkaat ja rutiköyhät

Ranskalainen juusto