Parasta Brooklynia elokuvassa Blue In The Face
Kun Paul Auster ja Wayne Wang saivat ohjattua Smoken, he tekivät kylkiäisfilmin. Se on kunnianosoitus kirjailijan kotipaikalle, Brooklynille.
Blue In The Face on vapaamuotoinen jatko-osa elokuvalle Smoke. Ohjaajat Paul Auster ja Wayne Wang jäivät kuvausten jälkeen brooklyniläiseen tupakkakauppaan, kutsuivat tuttaviaan käymään ja antoivat kameran pyöriä. Elokuva sai nimensä siitä, että näyttelijöillä oli lupa puhua siihen asti, että henki loppuu.
Elokuvan seremoniamestarina on Smoken tavoin hyväntuulinen kauppias Auggie Wren (Harvey Keitel). Hänellä on seuranaan hieman yksinkertainen apupoika, hutsahtava latinoheila ja joukko kanta-asiakkaita, joiden kanssa viriää pseudofilosofisia keskusteluja muun muassa tupakanpoltosta. Elokuvaohjaaja Jim Jarmusch tulee polttamaan Auggien kanssa viimeisen tupakkansa. Hän ihmettelee, miksi elokuvissa panoksettomat aseet heitetään aina menemään kuin ne olisivat tupakantumppeja.
Blue In The Face on sarja tuokiokuvia. Jazz-bändi soittaa kaupan edessä, kun brooklyniläiset kertovat tilastoja ja anekdootteja kotikulmistaan ja valottavat paikallisia tapoja. Kamera kiertää kaupungilla ja välillä näytetään väläyksiä mustavalkoisesta menneisyydestä ennen kuin baseball-joukkue The Dodgers muutti Brooklynistä Los Angelesiin. Tunnelma on leppoisan nurkkakuntainen. Välillä kitaransoitto ja yhteislaulut viittaavat pikemminkin irkkubaariin kuin kansojen sulatusuuniin.
Elokuva saattaa jäädä vieraaksi, jos ei ole nähnyt Smokea, tosin nimekäs näyttelijäkaarti paikkaa puutetta. Elokuvassa esiintyvät mm. muusikko Lou Reed, joka kertoo harkinneensa New Yorkista pois muuttoa jo 35 vuotta. "I'm almost ready," mies vakuuttaa. Mukana ovat myös näyttelijät Michael J. Fox ja Roseanne Barr ja Madonnakin nähdään toimittamassa Auggielle musiikkisähkettä.
Asiasanat: Paul Auster, Wayne Wang, Blue In The Face, elokuva, elokuva-arvio, Smoke, Auggie Wren, Harvey Keitel, Roseanne Barr, Michael J. Fox, Lou Reed, Jim Jarmusch, Madonna, Brooklyn, New York, Yhdysvallat.