Elokuva Cape Fear | Martin Scorsese

Valtavirrasta poikenneitakin elokuvia tehnyt Scorsese on tällä kertaa liikkeellä perinteisin eväin. Hänen uudelleentulkintansa J. Lee Thompsonin vuonna 1962 ohjaamasta elokuvasta tarjoaa yllätyksetöntä, joskin taidokkaasti toteutettua jännitystä.

ElokuvaCape FearRobert De Niro koston enkelinä
Vuosi1991
OhjaajaMartin Scorsese
PääosissaRobert De Niro, Nick Nolte, Jessica Lange, Juliette Lewis
MaaYhdysvallat
GenreTrilleri
KäsikirjoitusJames R. Webb
SuomessaSaatavana DVD:llä

Cape Fear (1991) kertoo asianajaja Sam Bowdenin (Nick Nolte) perheestä, jota 14 vuotta vankilassa raiskaustuomiosta istunut Max Cady (Robert De Niro) alkaa häiriköidä. Cady syyttää vankilareissustaan asianajajaansa ja uhkailee: “You're gonna learn about laws.” Mies istuu perheen piha-aidalla tarkkailemassa, myrkyttää koiran ja vihjailee olevansa kiinnostunut perheen 15-vuotiaasta tyttärestä Daniellesta (Juliette Lewis). Poliisi on voimaton, sillä rikoksesta ei ole näyttöä. Päähenkilö saa pärjätä yksin. Hän linnoittautuu taloonsa ja palkkaa yksityisetsivän. Talossa vallitsee jännittynyt tunnelma. Kun puhelin soi, kaikki hätkähtävät.

Alkuperäinen Cape Fear oli klassinen hyvän ja pahan taistelu, jossa pääosia näyttelivät Robert Mitchum ja Gregory Peck, joista jälkimmäinen vilahtaa myös uudessa elokuvassa Bowdenin asianajajana. Scorsese muokkasi elokuvastaan monisyisemmän. Cadyn uhka saa perheenjäsenten välit kiristymään, perheenisän uskottomuus tulee ilmi ja tytär osoittautuu kapinalliseksi lolitaksi. Myös oikeudenkäynnin kulkua on muutettu ja Cadyn kostolle on annettu raamatullisia ulottuvuuksia.

Näyttelijävalinnat ovat onnistuneita. Erityisesti Robert De Niro tatuoituna lihaskimppuna ja kostonsa oikeutukseen uskovana psykopaattina on vangitseva. Scorsesen käsissä yhdeksänminuuttinen kohtaus, jossa Cady ja Danielle tapaavat koulun teatterisalissa, on sähköinen. Danielle on yhtä aikaa epävarma ja viettelevä lolita, mikä rooli on sittemmin langennut usein Juliette Lewisille.

Scorsese tekee trillerin seuraamisen katsojalle helpoksi Hollywoodin tyyliin: kaikille juonen käänteille on selitys. Musiikki on paikoin pateettista ja korostetun pahaenteistä, mutta kuvakulmat ovat oivaltavia. Cady roikkuu muun muassa pää alaspäin puhelimessa punertavana ja suonet pullistellen. Taidokkuudestaan huolimatta Cape Fear on muiden trillerien tapaan kertakäyttötavaraa. Kun juonen tuntee, ei elokuvaan ole tarvetta palata uudelleen.

Asiasanat: Martin Scorsese, Cape Fear, elokuva, elokuva-arvio, Robert De Niro, Nick Nolte, Jessica Lange, Juliette Lewis, Robert Mitchum, Gregory Peck, J. Lee Thompson, uhkaus, häiriköinti, linnakundi, asianajaja, lolita, Yhdysvallat.

Viikon suosituimmat

Kielitoimisto suosittaa lyhiksiä ja pyöröraikastinta

Ranskalainen juusto

Kirja-arvio: Perheidyllistä pirullisesti

Tuoreimmat kuulumiset

Kullatusta kakkalapiosta äänikirja

Tyttö joka leikki tulella | Stieg Larsson

Hahmontunnistuksessa eletään eilistä | William Gibson

Antisankareita